Katso, onko sinulla enemmän varallisuutta kuin ikäisilläsi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Katso, onko sinulla enemmän varallisuutta kuin ikäisilläsi

Suomalaisten varallisuus on noussut yllättävänkin heikosti. Mistä se johtuu?

14.6. 7:00

Suomalaisten varallisuuserot ovat suurempia kuin tuloerot.

Yli miljoonan euron varallisuus oli noin 85 900 kotitaloudella eli noin kolmella prosentilla. Sen sijaan 10,5 prosentilla velkaa oli enemmän kuin varallisuutta.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta varallisuustilastosta, ja ovat nettovarallisuuslukuja. Se on hyödyllinen käsite, kun puhutaan suomalaisten varallisuudesta, koska se kertoo paljonko varallisuutta on todellisuudessa. Nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen oman asunnon arvo, muut reaalivarat (kuten auto ja metsä) ja rahoitusvarat (talletukset, osakkeet ja rahastot) ja vähentämällä niistä velat.

Harvoin päivittyvä tilasto paljastaa suomalaisten varallisuuserojen kasvaneen viime vuosina.

– En usko, että köyhät ovat köyhtyneet absoluuttisesti, mutta suhteellisesti kyllä, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska sanoo.

Nuoret ovat köyhtyneet

Alla olevasta kuvasta näkyy, että nuoret aikuiset ovat köyhtyneet 1980-luvusta. Myös 50–70-vuotiaissa oli tultu alaspäin vuodesta 2009. Nettovarallisuutta heillä oli kuitenkin jo noin 170 000 euroa. Eniten varallisuuttaan olivat kartuttaneet yli 75-vuotiaat.

Kymmenesosalla puolet varallisuudesta

Varallisuus on jakautunut vinosti, ja vinouma on jatkanut kasvua viime vuodet.

Kymmenellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli jo yli 499 700 euroa. Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2019 noin 50 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta.

Alle mediaanin (104 000 euroa) kotitaloudet omistivat vain noin viisi prosenttia koko maan nettovarallisuudesta.

Alla oleva taulukko näyttää että suhteelliset varallisuuserot ovat myös kasvaneet selvästi viime vuosina.

Alempi näyttää nykyiset varallisuuserot euroina.

Paljonko suomalaisella oli keskimäärin varallisuutta?

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Nettovarallisuuden keskiarvo sen sijaan oli 214 800 euroa.

Keskimäärin varallisuus on noussut yllättävänkin heikosti – jopa laskenut, mittaustavasta riippuen.

Vuoteen 2016 verrattuna nettovarallisuuden mediaani laski 4,6 prosenttia, kun taas keskiarvo kasvoi 1,4 prosenttia. Tämäkin kertoo edellä sanotusta: Mediaanin lasku viittaa erojen kasvuun, kun taas keskiarvo kertoo ääripään suurista muutoksista eli tässä tapauksessa vaurauden painottumisesta yläpäähän.

Miksi mediaani sitten on laskenut, voi johtua monistakin syistä. Oma asunto on suomalaisilla selvästi isoin varallisuuserä, noin puolet kaikista kotitalouksien varoista. Pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja oli noin 43 prosentilla, velkaa kolmella kotitaloudella viidestä.

Jos asunnon arvo laskee, kuten osassa Suomea tapahtuu, velka kasvaa (yhden prosentin se on kasvanutkin) eikä sijoitusvarallisuutta ole, kaikki mittarit osoittavat nettovarallisuuden laskuun.

Tilasto viitannee siihen, että näin myös tapahtui monissa kodeissa. Velannousun lisäksi reaalivarat (kuten siis vaikka asunto) laskivat pari prosenttia, mutta rahoitusvarat (kuten osakkeet) sen sijaan nousivat kymmenen prosenttia.

– Sijoitusvarallisuudessa erot ovat kasvaneet eniten, nimenomaan rahan pistäminen poikimaan, mikä on koulutetulle osalle yleisempää, Wilska huomauttaa.

– Tässä näkyvät erot taloustaidoissa ja kiinnostuneisuudessa.

Ja myös mahdollisuuksissa.

– Ei voi vähätellä sitäkään tilannetta, että kaikilla ei ole mitään mahdollisuuttakaan sijoittaa eikä varaa edes asuntoon.

Suomalaiset makuuttavat paljon rahaa, ja vaikka sijoittamisinto on noussut paljon viime vuosina, se ei vielä ole jakautunut Wilskan mukaan tasaisesti.

Ja asuntojen arvo nousee kaupungeissa, joissa on koulutettuja väkeä.

Mitä varallisuuseroista pitäisi sitten ajatella?

Yleisesti ajatellaan, että erot eivät saa kasvaa kovin suureksi, ja osa haluaa jopa estää kasvua. Wilskan on vaikea nähdä, millaisilla toimenpiteillä ihmisiä voisi estää vaurastumasta.

Lähtökohtaisesti varallisuuserot ovat kansainvälisesti vertailtuna yhä varsin pienet Suomessa, eivätkä perinnöt ja periytyvyys selitä vaurauden kasautumista yhtä merkittävästi kuin koulutus ja yleisempi talousosaaminen.

Huolestuttavaa oli, että vähävaraisimman kymmenyksen velkaisista kotitalouksista puolella oli velkaa yli kolme ja puoli kertaa varallisuutensa verran. Puolella asuntovelallisista oli asuntovelkaa enemmän kuin asunnon nykyarvo.

Sijoitusvarallisuutta oli eniten 65–74-vuotiaissa. Yli 34-vuotiaissa noin joka kolmas omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja.

Sijoitusvarallisuuden kasvattaminen erityisesti alemmissa varallisuus- ja ikäluokissa on siksi perusteltua ja suotavaa, hän katsoo.

–Taloustaitojen periyttäminen ja opettaminen jo koululaisista alkaen olisi ratkaisu (vaurauden kerryttämiseen alemmissa luokissa), koska meillä on melko tasainen tulonjako.

Huomattavasti isommalle osalle kansaa olisi mahdollista panna rahaa poikimaan kuin nyt.

– Enkä tarkoita mitään sijoitusmaniaa vaan ihan vaan järkevää elämänsuunnittelua ja rahankäyttöä. Nuorten sijoitusinto on todella hyvä ilmiö. Se pienentää sukupolvien välisiä eroja, jotka ovat nyt huolestuttavankin isoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?