Ravintola- ja kulttuuriala ajautuivat ilmiriitaan hallituksen kanssa – asiantuntija: ”Käsillä on lainsäätäjän passiivisuudeksi kutsuttava ilmiö” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ravintola- ja kulttuuriala ajautuivat ilmiriitaan hallituksen kanssa – asiantuntija: ”Käsillä on lainsäätäjän passiivisuudeksi kutsuttava ilmiö”

Oikeusoppinut vertaa oikeuskansleria nykypäivän Hannu Karpoon.

Mara- ja tapahtuma-alan mukaan niiden mitta täynnä.

11.6. 6:30

Majoitus- ja ravintola-ala sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat kevään ja alkukesän aikana ajautuneet yhä pahempaan sotaan hallituksen kanssa sen koronavirusrajoitteiden purkutahtia koskevien päätösten takia.

Tällä ja ensi viikolla konflikti saattaa hellittää rajoitusten purkamisen ansiosta, mutta ohi se ei ole. Myös oppositio – ja jopa hallituskumppanit – syyttivät sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ja ministeri Krista Kiurua (sd) koronarajoitusten purkamisen jarruttamisesta tiistaina MTV:n vaalitentissä.

Mara ry kertoo kantelevansa valtioneuvoston tiistaina tekemästä asetuksesta oikeuskanslerille. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ilmaisi hätähuutonsa Helsingissä viikko takaperin. Monien kansalaistenkin mielestä rajoitusten purku näyttää tapahtuvan liian jäykästi suhteessa tartuntamäärien voimakkaaseen laskuun.

Elinkeinovapautta ja työntekijöiden oikeus työhönsä on perusoikeus, jota on poljettu koronakriisin aikana, Mara ry katsoo. Sen mielestä mitkään tartuntatautilain edellytykset eivät enää täyty sille, että elinkeinotoimintaa voisi rajoittaa nykyisellä tavalla.

Kulttuuriala puolestaan on väsynyt tapahtumarajoituksiin, jotka se kokee epäoikeudenmukaisiksi suhteessa muuhun elinkeinotoimintaan, kuten ravitsemisalaan.

– Tässä on käsillä lainsäätäjän passiivisuudeksi kutsuttava ilmiö. Se ylläpitää tilaa, joka on mahdollista käsittää elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisen vaatimuksen ja perusoikeusrajoitusten oikein mitoittamisen loukkaamiseksi, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen muotoilee.

– On epäselvää, onko kyseessä oikeuden loukkaus, koska elinkeinonharjoittajilla ei ole keinoja saattaa kysymystä rajoitusten oikeasuhteisuudesta sellaiselle foorumille, joka sen voisi ratkaista.

Suomesta puuttuu mekanismeja, jossa asia tulisi ratkottavaksi. Oikea tai ainakaan riittävän nopeaa ratkaisua tuova foorumi ei oikeuskansleri Rautiaisen mukaan ole.

– Oikeuskanslerista on tullut jonkinlainen supersankari korona-aikana.

– Hän on meidän aikamme vastine Hannu Karpolle. Monet tahot ovat näinä aikoina ilmaisseet vievänsä asiansa oikeuskanslerille kuten aikanaan sanottiin, että asia viedään Karpolle, kun oikeutta ei muutoin saa.

Rautiainen huomauttaa, että oikeuskansleri ei voi ottaa kantaa kokonaisuuksiin, kuten rajoitusten liian hitaaseen purkamistahtiin. Rooli on tarkasti rajattu lainsäädännön valvonnan noudattamiseen.

– Tässä enemmän performoidaan asian nostamista oikeuskanslerin agendalle kuin odotetaan hänen toimivaltansa puitteissa vievän asiaa oikeasti eteenpäin.

Julkisoikeuden professori Toomas Kotkas suhtautuu kanteluun hieman toisin.

– Periaatteellisella tasolla kuulostaa, että ei ole tuulesta temmattua selvityttää, onko jotain rajoituksia pidetty tarpeettoman kauan yllä. Tällainen voi loukata elinkeinonharjoittajan perusoikeuksia.

Nopeaa apua oikeuskanslerista tuskin saa. Käsittelyaika voi olla vaikka vuosi, ja ratkaisussa oikeuskansleri korkeintaan kiinnittää valtioneuvoston huomion lainsäädännön tarkempaan noudattamiseen.

Kulttuurialan kohtelu ongelma

Rautiainen pitää ongelmallisena ennen kaikkea kulttuuri- ja tapahtuman alan asemaa.

Hallitus valitsi 2020 keväällä mallin, jossa ravintoloille luotiin tartuntalain sisään erillinen väliaikainen sääntely. Näin syntyi tilanne, jossa kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohdellaan nyt eri tavoin eli ankarammin kuin mara-alaa.

– Elinkeinonharjoittamisen vapaudesta nauttivien yhdenvertaisuuden toteutumista olisi pitänyt käsitellä viimeistään viime syksynä perustuslakivaliokunnassa.

Rautiainen ilmaisi näin ollessaan valiokunnan kuultavana.

– Pidin tilannetta yhdenvertaisuusongelmana, joka kuuluu perustuslakivaliokunnalle. Se jätti kysymyksen käsittelemättä.

Julkisen vallan on kohdeltava elinkeinonharjoittajia yhdenvertaisesti, Kotkas sanoo myös.

Varsinaisesti purkutoimien oikea vauhti on epidemiologinen kysymys, eikä kuulu oikeusoppineelle, molemmat katsovat.

Rautiaisen mukaan valituskanavaksi ovat nyt jääneet tuomioistuimet. Hallinto-oikeuksissa seisoo valituksia, joissa katsotaan, että rajoitustoimet eivät ole olleet tasapuolisia tai oikeasuhteisia kulttuuriyrittäjille. Syynä lienee se, että tuomioistuinlaitos on pahasti aliresurssoitu.

– Nämä ovat päätyneet pinon pohjalle emmekä ole saaneet ratkaisuja ulos. On yllättävääkin, että näitä on seissyt oikeuksissa jo kohta vuoden.

Kangertelua purkamisessa

Kolmas oikeusoppinut näkee tiettyä kangertelua rajoitusten purkamisessa. Päätöksentekoa sekavoittaa monta kokkia hallinnon eri tasoilla: Valtioneuvosto, STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirastot, kunnat ja sairaanhoitopiirit sekä koronakoordinaatioryhmät.

Niiden kesken on myös eriäviä mielipiteitä. Laajasti ajatellaan, että koronarajoitusten purkamisen jarru on on STM:ssä ja henkilöityy juuri Kiuruun.

Marssijärjestyksestä syntyi jälleen keskiviikkona epäselvyyttä. Helsingin Sanomat uutisoi, että STM kytki hallitukselta pian odotettavan aukiolon laajennuksen Uudenmaan koronakoordinaatioryhmien päätöksiin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) mukaan hallituksen ravintolapäätöksiä ei ole aiemmin sidottu alueellisiin päätöksiin.

Kuka päättää ja mistä?

  • Ravintolarajoitukset -> Valtioneuvosto päättää STM:n esityksestä. Avi valvoo.

  • Yleisötilaisuuksien rajoitukset tai kieltäminen -> Kunta ja sairaanhoitopiirit vastuussa tai avi, jos kyse on usean kunnan alueesta.

  • Avit = itsenäisiä ja riippumattomia viranomaisia, myös suhteessa valtioneuvostoon tai STM:ään. Haltitus tai STM voi silti antaa suosituksia aveille.

  • Avien toimenpiteiden aikataulu voi olla erilainen maan eri osissa ja linjaukset erota toisistaan.

  • Avin tekemät rajoitukset perustuvat muun muassa epidemiologisiin arvioihin, jotka tulevat THL:ltä sekä sairaanhoitopiireiltä ja alueellisilta koronakoordinaatioryhmiltä.

  • Rajoitukset pohjaavat kolmiportaiseen tautitilanneluokitukseen (perustaso, kiihtymistaso, leviämistaso).

Kesäkuussa koko Suomea koskevista torjuntatoimien tasoista luovuttiin. Koronan torjunta tapahtuu alueellisilla rajoituksilla ja suosituksilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi tänään torstaina, että alue ei ole enää pandemian leviämisvaiheessa vaan alemmassa eli kiihtymisvaiheessa.

Päätöksen seurauksena hallitus saattaa muuttaa tartuntatautilain asetusta perjantaina pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan osalta.

Lainsäädännössä, eduskunnan valiokunnissa ja STM:n mietinnöissä painotetaan, että hallituksen vastuulla on seurata jatkuvasti, ovatko rajoitustoimet välttämättömiä ja oikeasuhteisia. Jos näin ei ole, niitä on purettava välittömästi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?