Mikä ammattitutkinto tuo varmimmin töitä? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näillä ammattitutkinnoilla työllistyt varmimmin

Mikä ammattitutkinto valita, jos haluaa varman työllistymisen? Vain yksi ala näyttää tässä suhteessa suhteellisen varmalta.

13.6.2021 19:00

Kevät on merkinnyt monelle hakua ammattiopiskeluun. Tänä vuonna voimaan tulleen laajennetun oppivelvollisuuden myötä hakijamäärät olivat tänä keväänä selvässä kasvussa. Oppivelvollisuus nousi tänä vuonna 18 vuoteen.

Mutta millä ammattikoulun tutkinnolla työnäkymät olisivat tällä hetkellä parhaimmat?

Koulutus ylipäänsä kannattaa. Tilastokeskuksen julkistamien tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista oli vuoden päästä töissä 70 prosenttia. Lähtökohtana on vuoden 2019 lopun tilanne, aivan tuoreimpia tietoja ei ole vielä saatavilla.

Parhaiten ja nopeimmin työllisti terveys- ja hyvinvointialan ammatillisen perustutkinto, jonka suorittaneista oli vuoden päästä töissä 86 prosenttia. Suurin osa näistä on lähihoitajia. Toisena olivat erilaiset palvelualat 73 prosentilla.

Sosiaali- ja terveysala onkin pysynyt työvoimapulasta kärsivien alojen kärjessä vuodesta toiseen. Se oli Tilastokeskuksen kartoituksessa ainoa ammattiala, jossa työllisyys oli parantunut verrattuna kymmenen vuotta aikaisempaan aikaan. Koronavirus on vain kärjistänyt tilannetta, johon ei näytä tulevan lähivuosina muutosta.

Ammattien työmarkkinanäkymistä kertoo myös kaksi kertaa vuodessa julkaistava Ammattibarometri, johon on koottu työ- ja elinkeinotoimistojen arviot.

Edellinen barometri on tehty maaliskuussa ja sen mukaan tällä hetkellä on pulaa muun muassa lähihoitajista, kodinhoitajista, kattojen asentajista ja erilaisten työkoneiden kuljettajista.

Alueelliset vaihtelut voivat olla kuitenkin suuria. Kun Jyväskylässä maansiirtokoneiden kuljettajista on ylitarjontaa, on näistä Varsinais-Suomessa kova pula.

Kysynnässä on ollut jonkun verran vaihtuvuutta. Esimerkiksi lähihoitajat ovat olleet kysytyintä työvoimaa parin vuoden ajan. Tähän vaikuttaa muun muassa hoitajien eläköityminen ja osin myös näiden siirtyminen muille aloille.

Lähihoitajia edustavan Superin asiantuntijan Sari Ojajärven mukaan lähihoitajien työtilanne ei näytä lähivuosina ainakaan heikentyvän. Tähän vaikuttaa myös väestön ikääntyminen.

– Lähihoitajiksi valmistuvilla tulee olemaan työpaikkoja. Tässä ei ole näkyvissä muutosta, Ojajärvi sanoo Taloussanomille.

Kysyntä on alkanut näkyä myös koulutuspaikkojen lisäämisenä, mutta ainakin toistaiseksi lähihoitajien tarjonta on kysyntään nähden liian pientä.

Entä kuinka paljon kysyntään vaikuttavat suhdanteet? Nyt työvoimapulasta kärsivän alan ammattiin valmistuessa edessä voi olla toisenlaiset näkymät.

Suhdanteet vaikuttavat joidenkin ammattitutkintojen kysyntään, myöntää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala.

– Sosiaali- ja terveysala on ollut kärjessä pitkään. Silloin kun suhdanteet ovat olleet paremmat, siellä on vilahtanut rakennus- ja kuljetusalan ammatteja, mutta nyt viimeisimmässä nekin ovat jääneet vähän taustalle, sanoo Tuomaala.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös myyntiala näyttää työllistävän suhdanteista riippumatta. Rakennusala on tässä suhteessa suhdanneherkempi.

– Takavuosina pulapuolen kärjessä oli myös tietotekniikka-alan ammatteja, mutta ne ovat nyt poistuneet sieltä.

Myös taide- ja kulttuurialan työllistymisnäkymät ovat vaisut. Oma vaikutuksensa on koronalla, joka on vähentänyt myös rajusti esimerkiksi matkatoimistovirkailijoiden ja lentoemäntien kysyntää.

Työvoiman kysyntään vaikuttavat useat muutkin tekijät. Yksi näistä on tietotekniikan ja automaation kehittyminen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti äskettäin raportin, jonka mukaan näyttää epätodennäköiseltä, että kokonaisia ammatteja katoaisi tietotekniikan kehittymisen myötä.

Pitkään työelämää tutkinut VTT:n työelämäprofessori Petri Rouvinen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa vain poikkeustapauksessa ammatti häviää kokonaan.

– Enemmän voidaan puhua siitä, että tehtävät ammattien sisällä muuttuvat. Voi kuitenkin olla, että toiset ammattikunnat supistuvat, kuten on tapahtunut tehdastyöntekijöiden kohdalla, Rouvinen sanoo.

Rouvisen mukaan uhattuina ovat etenkin rutiininomaiset tehtävät, jotka liittyvät esimerkiksi numeroiden taikka tekstin käsittelyyn.

Myös rutiininomainen teollisuustyö, jossa valmistetaan pitkiä sarjoja vaikkapa autoja taikka erilaisia koneita, voi olla muutosten edessä.

Työelämän asiantuntijoiden mukaan robotisaatio on jo nyt vähentänyt suorittavan teollisuustyön kysyntää. Automaatio voi hankaloittaa myös esimerkiksi palvelualoille tulevien uusien työntekijöiden asemaa.

Sen sijaan turvatumpia ovat erilaiset asiantuntijatehtävät ja ammattitutkintotasolla muun muassa rakennustyö, jota on vaikeampi automatisoida muuttuvien ympäristöjen takia.

– Vaikka tehtävä olisi rutiininomainen, ympäristö vaihtuu. Rakennustyömaa on joka päivä hieman erilainen. Tällaiset tehtävät tulevat olemaan erittäin pitkään erittäin vaikeita koneille, koska ihmisen näkö- ja tuntoaisti on edelleen ylivertainen robottiin verrattuna. Kunnon laatoitus voi jäädä robotilta tekemättä, Rouvinen sanoo.

Toisaalta pitää muistaa, että tietotekniikan kehittyminen voi luoda kokonaan uusia ammatteja. Esimerkiksi ammattimaisesta bloggaajasta ei kukaan ollut vielä reilu pari vuosikymmentä sitten kuullut mitään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?