Millä alalla on pisin loma? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näillä aloilla on pisimmät lomat – jopa yli 10 viikkoa

Yli kymmenen viikon loman voi saada esimerkiksi pitkän työuran tehnyt virkamies ottamalla lomarahat vapaiksi.

Osa palkansaajista voi lomailla melkein koko kesän.

11.6. 11:45

Neljän viikon kesäloma on Suomessa tavallinen, mutta lomien pituus vaihtelee paljon ja riippuu alasta, työnantajasta ja työssäolovuosista.

Opettajia on kadehdittu siitä, että he voivat lomailla 2,5 kuukautta. Opettajien ammattijärjestön mukaan kyse on koulujen kesäkeskeytyksestä, sillä opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä oleville opettajille ei kerry varsinaista vuosilomaa.

Määräaikaisille opettajille keskeytys tarkoittaa kuitenkin palkatonta lomaa tai oikeastaan työttömyyttä, sillä osa kunnista katkaisee työsuhteet lukuvuoden loppuun.

Myös kansanedustajien työn kesätauko on 2,5 kuukautta, joka jää kevät- ja syysistuntokausien väliin.

Käytännössä suunnilleen tämän pituisiin lomajaksoihin voivat päästä vähintään 15 vuotta palvelleet virkamiehetkin.

Valtiolla ja kunnissa pitkässä palvelusuhteessa voi ansaita enimmillään 38 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Toisin kuin yleensä yksityisillä työnantajilla, niissä lauantaita ei lasketa työpäiväksi, joten vuosilomaa kuluu viikossa vain viisi päivää.

Monilla työpaikoilla maksetaan lomarahaa, joka on noin puolet lomapalkasta. Osa pystyy vaihtamaan myös lomarahansa vapaaksi ja voi näin pidentää lomaansa vielä parilla viikolla.

Osa työntekijöistä voi venyttää lomaansa aiemmin pekkasiksi kutsuttujen päivien avulla.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että teollisuudessa on yleensä 8 tunnin työpäivä ja 40 tunnin työviikko.

– Esimerkiksi teknologiateollisuudessa voi olla vuodessa 12,5 päivää työajan lyhennyksiä ja kuljetuksessa työajasta ja arkipyhien sijoittumisesta riippuen korkeintaan 19 päivää. Molemmissa työnantaja määrää, milloin vapaat pidetään. Ne voidaan pitää myös vuosiloman yhteydessä, jos niin sovitaan, Lehto sanoo.

Toimittajillakin on keskimääräistä pidemmät lomat. Kymmenen vuoden uran jälkeen toimittaja saa kuusi viikkoa lomaa kesällä ja viikon talvella.

Vuosilomasta on säädetty vuosilomalaissa ja työehtosopimuksissa. Esimerkiksi kaupan alaa, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualaa sekä kiinteistöpalveluita koskevat omat määräykset. Palvelualoilla on tavallista, että kesälomaa on 24 arkipäivää ja talvilomaa 6 arkipäivää.

Mikäli lomia ei ole määritelty työehtosopimuksessa, noudatetaan vuosilomalakia. Sen mukaan vuosiloma kertyy huhtikuun alun ja maaliskuun välillä.

Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy kaksi arkipäivää täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Jos se on tuolloin kestänyt vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää.

Kokopäiväisesti vähintään vuoden työskennellyt palkansaaja saa vuosilomaa keskimäärin 30 päivää. Viisipäiväistä työviikkoa työntekevälle loman pituus on kuitenkin käytännössä 25 päivää, sillä lomaviikko on kuusipäiväinen.

Kaikki eivät lomaile. Esimerkiksi monet yrittäjät eivät pidä ollenkaan lomaa. Etenkin maatalousyrittäjät ja muut kausiluontoista työ tekevät puskevat usein läpi kesän töitä tehden.

Määräaikaista tai silpputyötä tekevät ovat selvästi heikommassa asemassa kuin vakituiset työntekijät. He eivät joko saa ollenkaan palkallista lomaa tai saavat sitä vain vähän.

Yleisin lomakuukausi on edelleen heinäkuu. Tilastokeskuksen yliaktuaari Ulla Hannula kertoo, että kesällä 2019 työllisistä joka kolmas oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa, ei siis välttämättä koko kuukautta.

Lue lisää: Osa yrittäjistä ei pidä yhtään kesälomaa – ”Nämä ovat huolestuttavia tietoja”

Lue lisää: Ministereiden kesälomat vahvistettu – Marin lomalla heinäkuun

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?