Helsinkiläisen arvotalon osakas halusi asuntoonsa kahdeksan uutta ikkunaa – paras näkymä merelle lattialla maaten

Arvorakennuksessa sijaitsevan ullakkoasunnon osakas halusi lisää valoa ja merinäkymän. Taloyhtiön ja osakkaan kiistaa puitiin oikeudessa, ja osakas hävisi riidan.

Kiista koski Eteläranta 2:ssa sijaitsevaa ullakkoasuntoa.

9.6.2021 18:30

Miljoonien eurojen arvoisen ullakkoasunnon omistaja kaipasi lisää valoa ja viihtyvyyttä asuntoonsa ja halusi kahdeksan uutta ikkunaa. Samalla olisi avautunut merinäköala satamaan. Asunto sijaitsee Eteläranta 2:ssa Helsingissä.

Huoneiston omistajan ja taloyhtiön näkemykset yhtiökokouksen päätöksistä ja niiden merkityksestä eivät menneet yksiin. Omistajan ajatukset ikkuna-aukkojen rakentamisesta tyrmättiin, kun Helsingin käräjäoikeus käsitteli kiistaa viime vuoden lopulla. Helsingin hovioikeus ei antanut asiassa jatkokäsittelylupaa. Merenrantakiinteistö on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Talon on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg, ja se on rakennettu vuonna 1887.

Osakas hankki asunnon keväällä 2013. Yli 200-neliöisessä asunnossa on terassejakin keskikokoisen yksiön verran – 33 neliötä.

Asunnon kauppaan liittyi ehto olohuoneiden uusista ikkuna-aukoista. Jos ikkunoita ei tehdä, sitoutuu myyjä palauttamaan 100 000 euroa.

Asunto maksoi kahdeksan vuotta sitten yli 1,3 miljoonaa euroa ja arvo on noussut kohisten. Naapurikorttelissa on ollut myynnissä hieman suurempi asunto, jonka hintapyyntö on viiden miljoonan euron paikkeilla.

Uusia, perhepitsalaatikon kokoisia ikkunoita omistaja kaavaili uusrenessanssityylisen asuinpalatsin friisikenttään Etelärannan puolelle, aivan katon rajaan. Asunnossa on isot kattoikkunat.

Arkkitehdin suunnittelemat ikkuna-aukot olisivat tulleet lähellä lattianrajaa. Asunnon huonekorkeus laskee ulkoseinää kohti mentäessä. Ikkuna-aukkoja oli suunniteltu vinoiksi, jotta näkymä merelle avautuisi paremmin.

Nopeasti arvioiden paras näkymä huoneistosta merelle avautuisi olemalla lattialla ikkunan edessä kumartuneena tai peräti pitkällään.

Näkymä merelle kiistaa koskeneen talon edustalta.

Käräjäoikeuden ratkaisun liitteenä on tuolissa istuva henkilö leikkauskuvassa. Kuva antaa käsityksen, miten ikkunasta pääsee asukas kurkistamaan merta ja satamaa.

Helsingin kaupunginmuseo antoi kesällä 2014 lausunnon hankkeesta. Se piti valitettavana uusien ikkunoiden avaamista, mutta ei vastustanut niitä, jos muutokset tehtäisiin huomaamattomiksi ja Bernhardinkadun puoleisen julkisivun tapaan.

Huoneiston omistaja vaati Helsingin käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänellä on oikeus rakennuttaa uudet ikkunat. Hän vaati, että taloyhtiö hakee tarvittavat luvat ja jos ei hae, hänet oikeutetaan hakemaan ne itse. Lisäksi hän vaati taloyhtiön kolmen vuoden takaisen ratkaisun kumoamista.

Osakas perusteli asiaansa sillä, että kun hän osti asunnon, hintaan sisältyivät lisäikkunat ja välittäjällä oli ollut käsitys, että ikkunat rakennetaan ja taloyhtiökin olisi hankkeessa mukana. Hänen mukaansa taloyhtiö oli jopa antanut 2014 suostumuksensa ikkunoiden rakentamiseen.

Omistaja vetosi myös osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja muistutti, että kahdelle muulle osakkaalle oli annettu toimenpidelupa.

Taloyhtiö vaati, että käräjäoikeus hylkää kanteen. Osakkeenomistajan muutostyöoikeus on rajattu ainoastaan osakehuoneistoon, jota osakas hallitsee eikä huoneiston ulkopuolelle - niiltä osin asian on taloyhtiön harkinnassa, yhtiö muistutti.

Taloyhtiö ei ollut antanut suostumustaan ikkunoiden rakentamiseen keväällä 2014 eikä taloyhtiön hallitus eikä yhtiökokous olleet tehneet siitä päätöstä.

Rakennusluvan hakemisestakaan ei ollut tehty päätöstä, mitä luvan hakeminen olisi edellyttänyt. Yhtiökokous ei myöskään myöntänyt rakennuslupaa hankkeelle 2019 sen jälkeen, kun osakas ilmoitti suostuvansa taloyhtiön ehtoihin.

Taloyhtiö totesi, ettei sillä ollut velvollisuutta antaa rakennuslupaa ikkunoiden rakentamiseksi eikä tuomioistuin voi oikeuttaa osakasta, eikä taloyhtiötä voi velvoittaa hakemaan muutostyötä koskevaa lupaa.

Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, että rakennuslupavirasto myönsi taloyhtiölle ikkunoita koskevan rakennusluvan 2014. Taloyhtiön yhtiökokous kuitenkin päätti 2019, ettei lupaa julkisivun muuttamiseksi ja ikkunoiden avaamiseksi anneta.

Asunnon omistaja oli aloittanut 2018 muutostyöt asunnossaan muttei ilmoittanut niistä taloyhtiölle. Taloyhtiön hallitus vaati töiden keskeyttämistä ja hankkeen viemistä yhtiökokoukseen.

Asiakirjoista ei löytynyt sellaista taloyhtiön päätöstä, jolla ikkunoiden rakennusluvan hakemisesta olisi päätetty eikä rakentajan hakemus ikkunoista osoittanut, että taloyhtiökin olisi hankkeen takana.

Oikeus totesi, ettei taloyhtiön ratkaisu kieltää ikkuna-aukkojen tekeminen loukannut osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Huoneiston omistaja ei pystynyt osoittamaan, että ikkunoiden rakentamiselle olisi annettu lupa ja oikeus hylkäsi kanteen.

Omistaja vei asiansa edelleen Helsingin hovioikeuteen, joka ei antanut jatkokäsittelylupaa. Ratkaisu on viime viikolta.

Osakkaan on maksettava kiistan oikeudenkäyntikulut. Taloyhtiön kulut käräjäoikeudessa olivat noin 15 000 euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?