Kommentti: Korkojen nousua pelkäävän tai toivovan ei kannata pidätellä hengitystä

Euroalueella on turha toivoa tai pelätä pikaisia korkojen nostoja, vaikka inflaatio voimistuisi vielä lisää. EKP mieluummin selittelee kuin toimii, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

9.6.2021 7:15

Asuntovelkaiset ja muut velkaantuneet ovat viime aikoina aprikoineet, kuinka kovaksi inflaatio oikein kiihtyy – ja mitä siitä kukaties seuraa koroille.

Orastavaa huolta herättää oletus, että inflaation kiihtyminen on lähes väistämätöntä – ja että se puolestaan pakottaa korot nousuun yhtä vääjäämättömästi.

Velkaisten korkohuolista kertoo esimerkiksi se, että uusia asuntoluottoja nostaneet suomalaiset ovat viime aikoina tiedustelleet ja ostaneetkin pankeiltaan lainojensa oheen erilaisia korkosuojauksia enemmän kuin pitkään aikaan.

Yhtä hyvin tallettajaa voi jo hieman huolettaa, kuinka kovaksi talletuksen reaaliarvoa syövä inflaatio oikein voimistuu ennen kuin talletukselle alkaa taas saada kelpo korkoa.

Moni pelkää ja joku toivookin korkojen nousua, mutta kukin joutuu sietämään epävarmuutta ja arvailemaan tulevaa.

Yksi sentään tietää, mitä koroille – tai ainakin osalle koroista – seuraavaksi tapahtuu. Tai luultavimmin ei tapahdu. Euroalueella sen tietää alueen keskuspankki EKP.

Inflaatio on arvoitus

Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on kevään mittaan hieman voimistunut, mutta toistaiseksi kyse on ollut pääosin viime kevään koronakuopasta toipumisesta kuin itse itseään vahvistavasta pitkäkestoisesta hintojen nousukierteestä.

Kuinka kauan inflaation kiihtyminen jatkuu ja kuinka kovaksi se yltyy, sitä ei tiedä kukaan ennen kuin näkee – ja siksi sitä voi vain aavistella.

Kuumeneeko inflaatio ylikierroksille, vai jäähtyykö se pian taas viime vuosien mateluksi, sitä eivät tiedä varmasti edes maailman mahtavimmat keskuspankit, euroalueen keskuspankki EKP mukaan luettuna.

Mutta korkojen kehityksestä keskuspankeilla on enemmän ja tarkempaa tietoa jo ennalta kuin meillä korkonäkymiä aavistelevilla tavallisilla kuolevaisilla.

Euroalueen EKP tietää tarkalleen, mitä alueen lyhyimmille koroille – ja etenkin näitä ohjaaville ohjauskoroille – seuraavaksi tapahtuu.

EKP:n ei tarvitse aavistella korkoja, jotka se itse päättää.

Keskuspankki ohjaa korkoja

Euroalueen ohjauskoroista ja muista rahapolitiikan toimista päättävä EKP:n neuvosto on seuraavan kerran koolla tämän viikon torstaina.

Korkojen nostoa toivovan tai pelkäävän kansalaisen tuskin kannattaa odottaa korkojen nostoa henkeään pidätellen, sillä tuohon hetkeen voi helposti kulua vaikka vuosia.

Joka tapauksessa EKP jättänee tämän viikon kokouksessa korkonsa ja luultavasti muutkin rahapolitiikan säätimensä ennalleen.

Niinpä lyhytaikaisimpia markkinakorkoja ohjaavat EKP:n ohjauskorot pysynevät nollan prosentin tuntumassa ja osin nollaakin matalammissa miinuslukemissa vielä hyvän aikaa tämän viikon jälkeenkin.

Toki EKP:n neuvosto joutuu myöntämään jo toteen käyneen kuluttajahintojen nousun, mutta sillä on suuri määrä selityksiä, miksi ainakaan vielä ei ole tarvetta muille toimille kuin valppaalle tilanteen seuraamiselle.

EKP vaikka selittelee ja antaa inflaation voimistua vielä lisää ennemmin kuin tekee pitkään mitään ohjauskoroille inflaation pysäyttämiseksi.

EKP kaipaa inflaatiota

Yksi syy veikata korkokooman jatkumista on yksinkertaisesti luottaa EKP:n aiempiin linjauksiin ja lupauksiin. Niitä se haluaa ehkä itsekin toistaa toimettomuutensa perusteiksi.

EKP:n ensisijainen tehtävä on ylläpitää euroalueella hintatason vakautta eli vahtia ja varmistaa, että kuluttajahinnat eivät ajan oloon nouse tai laske laaja-alaisesti ja pysyvästi.

Se on kuitenkin itse määritellyt tehtäväkseen ylläpitää alueella "hintavakautta", joka merkitsee sen oman tulkinnan mukaan hintojen nousun eikä suinkaan hintatason vakautta.

Tämän tulkintansa ja itse määrittelemänsä tavoitteensa perusteella EKP lienee inflaation viimeaikaisesta kiihtymisestä hyvillään eikä pahoillaan.

Euroalueen hintataso on jo vuosien ajan ollut enimmän aikaa poikkeuksellisen vakaa – eli inflaatio on ollut EKP:n makuun aivan liian heikkoa.

Siksi inflaation voimistuminen ainakin hiukkasen vielä kovemmaksi ja ainakin joksikin aikaa sopinee EKP:lle vallan mainiosti.

Ja siksi se tuskin asettelee korkojaan kovin pian inflaation esteeksi, sillä juuri inflaation voimistumista se on jo vuosien ajan varta vasten tavoitellut siinä toistaiseksi kuitenkaan onnistumatta.

Uudet selitykset valmisteilla

Toinen syy odottaa ainakin ohjauskorkojen pysyvän hyvin matalina on EKP:n paraikaa valmistelemat uudet linjaukset sen omiksi rahapolitiikan – ja inflaation – tavoitteiksi.

EKP on tähän mennessä määritellyt inflaatiotavoitteensa kahdesti, ja paraikaa se valmistelee kolmatta tavoitteen päivitystä.

Alkuperäinen vuotuisen inflaation tavoite oli "alle kaksi prosenttia", jonka EKP sittemmin tarkensi kiusalliseksi kokemansa deflaatioalttiuden pelossa muotoon "alle kaksi prosenttia mutta lähellä sitä".

Nyt keskeneräinen mutta jo viime vuonna vireille pantu tavoitteen uudelleen muotoilu valmistunee ensi syksynä.

Siinä EKP luultavasti väljentää rahapolitiikan raamejaan ja tavoitteitaan nykyistä joustavammiksi esimerkiksi muotoilemalla inflaatiotavoitteensa "symmetriseksi".

Suomeksi sanottuna EKP varannee itselleen oikeuden sallia selvästi kahta prosenttia kovempaakin vuosi-inflaatiota, jos hintojen nousuvauhti on aiemmin ollut pitkän aikaa heikompaa kuin EKP:n tavoittelema vajaat kaksi prosenttia vuodessa.

Vaikka vuotuinen inflaatiovauhti karkaisi syksyyn mennessä neljään tai viiteenkin prosenttiin, EKP pystyy helposti osoittamaan keskiarvon vasta kurovan umpeen viime vuosina saavuttamatta jääneitä tavoitteita.

Fed ehti jo päivittää selityksensä

EKP ei ole suinkaan maailman ainoa keskuspankki, jonka mielestä inflaatio on jo vuosien ajan ollut heikompaa kuin pitäisi – ja joka on siksi inflaation voimistumisesta ennemmin hyvillään kuin pahoillaan.

Eikä EKP ole ainoa keskuspankki, joka on katsonut paremmaksi väljentää omia "hintavakauden" tavoitteitaan ennemmin kuin varmistaa hintatason vakautta esimerkiksi korkoja nostamalla.

EKP:täkin vaikutusvaltaisempi Yhdysvaltain keskuspankki Fed on jo päivittänyt omat inflaatiotavoitteensa "symmetrisiksi", joten EKP seurannee omin sanoin esimerkkiä.

Sillä erolla, että Fed sai oman päivityksensä ja sen sallimat uudet selitykset valmiiksi ennen kuin inflaatio ehti kiihtyä. EKP sen sijaan myöhästyi ja joutuu nyt selittelemään inflaation voimistumista – ja miksi ei näe aihetta vastatoimiin – ennen kuin rahapolitiikan päivitys antaisi toimettomuudelle selkeät perusteet.

Onko kukaan "ohjaimissa"?

Politiikkapäivityksistä riippumatta selityksiä voi pitää perusteltuina tai tekosyinä, mutta joka tapauksessa Fed ja EKP pitänevät korkonsa hyvän aikaa nollan prosentin tuntumassa.

Ne tuskin tohtivat kovin pian nostaa korkoja – ja vaarantaa koronakriisin jälkeistä talouden toipumista tai ottaa riskiä kriisiltä raskaamman velkakuplan poksauttamisesta.

Ehkä Fed ja EKP uskovat olevansa "ohjaimissa" ja tällä kertaa korkojen, inflaation ja kaikkien muidenkin talousmuuttujien pysyvän juuri toivotunlaisessa tasapainossa.

Meillä muilla lienee lupa myös epäillä – ja pitää mielessä kysymys, miksi keskuspankit nyt yhtäkkiä saisivat inflaation hallintaansa, kun se ei ole vuosikausiin onnistunut.

Lue lisää: Timpuri ja tankkaaja tuntevat sen lompakossaan – inflaatio on silti myös tulkintaa ja mielikuvia

Lue lisää: Kommentti: Sijoittajan on paras varautua yllätyksiin, kun "kaikki" tietävät inflaation varmasti kiihtyvän

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?