Jussi Halla-aho ja Timo Harakka väittelivät bensan hinnasta – asiantuntijat arvioivat väitteet - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Harakka ja Halla-aho väittelivät bensan hinnasta – asian­tuntija ei uskaltaisi luvata samaa kuin liikenne­ministeri

Halla-aho puolestaan väitti, että Suomessa on EU:n toiseksi kalleinta bensiiniä.

29.5. 9:04

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) eilen eduskunnassa käymä keskustelu polttoaineen hinnasta on herättänyt runsaasti keskustelua.

Harakka muun muassa väitti, että Suomessa polttoaineen hinta on tällä hetkellä samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

Halla-aho puolestaan väitti, että Suomessa on EU:n toiseksi kalleinta bensiiniä.

Euroopan komission julkaisemien hintatietojen (24. toukokuuta) mukaan Suomessa sekä diesel että 95-oktaaninen bensiini olivat EU-maiden kolmanneksi kalleimpia.

Suomessa polttoaineiden hintatietoja julkaisee Tilastokeskus, joka kerää polttoaineen hintatietoja kerran kuukaudessa.

– On totta, että polttoaineen hinta on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Anna Sahari viitaten Tilastokeskuksen tilastoon.

– Toisaalta ennen sitä hinta nousi jatkuvasti parinkymmenen vuoden ajan.

Hän kertoo, että kymmenen viime vuoden aikana bensan hinnan osuus kuluttajan maksamasta hinnasta on hieman laskenut ja samaan aikaan veron osuus on hieman kasvanut.

– Siksi hinta on pysynyt suunnilleen samana.

Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että kymmenen vuotta sitten, toukokuussa 2011, 95-oktaaninen bensiini maksoi 1,60 euroa litralta.

Harakka kertoi eilen, että oli edellisellä tankkauskerralla maksanut litrasta 95-oktaanista bensiiniä Pihlajiston ABC-asemalla 1,66 euroa. Hän kertoi maksaneensa saman verran myös 6. kesäkuuta 2019, ottaessaan vastaan hallituksen jäsenyyden.

Ilta-Sanomat kysyi HOK Elannolta, pitääkö väite kahden vuoden takaisesta hinnasta paikkansa, mutta hintatietoa ei perjantaina löytynyt.

Polttoaineiden hinnoissa voi olla myös alueellisia eroja. Polttoaine.net-sivuston mukaan esimerkiksi eilen 95-oktaaninen bensiini oli Suomessa halvinta Varkauden ABC-asemalla, jossa litra polttoainetta maksoi 1,52 euroa. Kalleinta oli puolestaan Jyväskylän Nesteellä, jossa litrasta polttoainetta maksamaan 1,71 euroa.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen kertoo, että Suomea koskevaa tutkimusta alueellisista hintaeroista ei ole. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan erojen voidaan spekuloida johtuvan esimerkiksi polttoainejakelijoiden välisestä kilpailutilanteesta, kuljetuskustannuksista ja siitä, minkä verran vaihtoehtoja on omalla autolla liikkumiselle.

Laukkanen kertoo myös, että polttoaineverot eivät välttämättä siirry kokonaisuudessa asiakkaan maksamiin hintoihin.

– Eri alueilla tässä voi olla eroja.

Hän korostaa, että VATT:n vuonna 2018 tekemä tutkimus ei kerro, mistä erot johtuvat vaan, että eroja on. Tutkimuksessa ei päästy käsiksi polttoainejakelijoiden hinnoittelutietoihin.

– Tiedämme, että jakelija maksaa veroa. Me havaitsemme kuluttajahinnat ja voimme niiden perusteella arvioida, mikä osa verosta välittyy kuluttajahintoihin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen

Erot olivat huomattavia. Kaupunkimaisten ja harvaan asuttujen alueiden välillä oli 15 prosenttiyksikön ero siinä, missä määrin vero siirtyi asiakkaan maksamiin hintoihin.

Eduskunnan keskustelussa Harakka otti kantaa myös polttoaineen hinnan kehitykseen.

– Se maksoi saman (verran) kymmenen vuotta sitten ja tulee maksamaan saman kymmenen vuoden kuluttuakin, Harakka sanoi.

Eilen keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että hallitus ei ole aikeissa korottaa bensa- tai polttoaineveroa uudestaan tämän hallituskauden aikana.

Polttoaineen hinnan kehitystä on vaikea arvioida, eivätkä siihen vaikuta ainoastaan Suomen toimet. Sahari sanookin, että ei uskaltaisi itse luvata, että hinta sama kymmenen vuoden päästä kuin se on nyt, vaikka hinta onkin samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

– Sitä on vaikea sanoa, onko se sitä kymmenen vuoden päästä.

Samaa mieltä on Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa. Hän kertoo, että päästöasiat voivat nousta ensi vuoden aikana yhä enemmän tapetille, millä voi olla vaikutuksia polttoaineiden maailmanmarkkinoihin.

– Vaikea arvioida parinkaan, saati kymmenen vuoden päähän. Kymmenen vuoden päässä on todella kaukana.

Rissa kertoo, että globaalilla tasolla on odotettavissa, että vuonna 2030 liikenteessä on merkittävä määrä sähköautoja.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa

– Jos kysyntä laskee, hinnatkin laskevat.

Toisaalta hän ei usko, että Suomessa sähköautokanta olisi vielä kymmenen vuoden kuluttua niin suuri, että se vaikuttaisi polttoaineen hintaan. Suomessa on arvioitu, että vielä vuonna 2030 merkittävä osa liikenteessä olevista autoista kulkee polttomoottorilla.

– Kysynnän ja tarjonnan kautta hinta ei tule laskemaan vaan päinvastoin, hän arvioi.

Polttoaineen hintaan vaikuttavat lisäksi tapahtumat maailmalla. Muutokset kysynnässä ja tarjonnassa voivat nostaa tai laskea raakaöljyn hintoja nopeasti, eikä muutoksia aina ole helppoa ennakoida. Sahari mainitsee esimerkkinä viime keväänä alkaneen koronaviruspandemian.

– Öljyn hinta putosi roimasti koronan takia, koska kysyntä väheni, mutta tuotantoa ei vähennetty.

Keväällä ja kesällä myös Suomessa 95-oktaanisen bensiinin hinnassa oli pieni lasku. Sahari kuitenkin korostaa, että lasku ei ollut poikkeuksellinen.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Anna Sahari

Sekä Sahari että Rissa ovat sitä mieltä, että keskustelu polttoaineen hinnasta voi olla kymmenen vuoden kuluttua jopa epärelevantti.

– Meillä on pohdittavana, miten päästöjä saadaan kerta kaikkiaan ajettua alas, mitä toimenpiteitä pitää tehdä ja mitä matkan varrella tapahtuu. Ne ovat mielestäni tärkeämpiä kysymyksiä kuin, onko polttoaine halvempaa vai kalliimpaa.

Sahari sanoo, että mitä kauemmas tulevaan katsomme, sitä erilaisempi liikkumisteknologia voi olla. Vuonna 2030 Suomen tavoite puolittaa päästöt pitäisi olla saavutettu.

– Jos tavoitteessa halutaan olla, bensan hinta ei ehkä olekaan monelle enää niin relevantti asia.

Juttua muokattu kello 10.30: Korjattu Pekka Rissan titteli.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?