Venäjällä on huolestuttu uutistoimisto Reutersin alkujaan välittämästä uutisesta, jonka mukaan Suomi on vähentänyt venäläisen raakaöljyn ostojaan huomattavasti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Esimerkiksi venäläisen Yandex-hakupavelun kautta löytyy yli sata erilaista tiedostusvälinettä tai internetin uutissivustoa, jotka ovat joko lainanneet Reutersin uutista tai tehneet aiheesta omia jatkoartikkeleita.
Otsikoista voi päätellä, että uutinen on havahduttanut Venäjällä, sillä maan talous perustuu edelleen pitkälti öljynviennin tuomiin tuloihin. Muun muassa tällaisia otsikoita aiheesta on tehty:
– Suomea ei kiinnosta enää venäläinen öljy.
– Miksi Suomi hylkää venäläisen öljyn?
– Miksi Suomi aikoo kieltäytyä kokonaan venäläisestä öljystä?
Suomen öljyntuonti Venäjältä on laskenut vähitellen, kertoo uutistoimisto Reuters markkina-analyysiyhtiö Refiniv Eikonin keräämien tietojen perusteella.
Myös Suomen tullin maahantuontitilastot vahvistavat saman. Paria satunnaista kuukautta lukuunottamatta raakaöljyä tuodaan Suomeen kaiken kaikkiaan aiempaa vähemmän.
Refinitiv Eikonin mukaan Suomen Ural-raakaöljyn tuonti vuoden 2021 tammi–maaliskuussa oli 2,1 miljoonaan tonnia eli neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
Huhtikuussa tuonti putosi Refinitiv Eikonin mukaan 0,4 miljoonaan tonniin vuoden 2020 huhtikuun 1,1 miljoonasta tonnista.
Talousuutisiin keskittyvän 1prime.ru-sivuston mukaan Suomen öljyostojen väheneminen ei sinällään ole Venäjälle suuri menetys, mutta se on merkki isommasta muutoksesta.
Primen siteeraamat, uutistoimisto Ria Novostin haastattelemat asiantuntijat varoittavat, että Suomen ostokäyttätyminen on kertoo siitä, että pidemmällä aikavälillä myös suuremmat öljyntuojamaat voivat alkaa vähentää ostojaan.
– Tämä tendenssi (Suomen öljytuonnin väheneminen) kertoo siitä, että paljon merkittävämmät venäläisen öljyn ostajamaat erityisesti Euroopassa tulevat vähentämään jatkossa omaa tuontiaan, moskovalainen Skolkovo-talouskoulun asiantuntija Jekaterina Grushevenko sanoo.
Ria Fan -sivuston haastatteleman Alpari-keskuksen analyytikon Natalja Miltshakovan mukaan Suomen öljynostojen väheneminen on Venäjän markkinoille huono uutinen.
– Suomi on ollut historiallisesti venäläisen öljyn ostaja, joten siitä näkökulmasta kyse on merkittävästä menetyksestä ja negatiivisesta uutisesta öljyviejille sekä Urals-raakaöljyn markkinoille. Mutta toisaalta Suomi on tuonut Venäjältä öljyä vähemmän jo useiden viime vuosien aikana, joten tämä uutinen ei tullut yllätyksenä öljyviejillemme, Miltshakova arvioi.
Suomessa Neste on merkittävä venäläisen raakaöljyn ostaja. Yhtiön mukaan sen hankintapäätökset perustuvat muun muassa hintaan ja laatuun, eli taloudelliseen optimointiin.
– Vuonna 2020 laskimme jalostamoiden käyttöastetta koronaviruksen aiheuttaman kysynnän heikkenemisen takia. Taloudellinen optimointi vaikutti raaka-aineiden valintaan, kuten venäläisen öljyn osuuteen, kertoo Nesteen Öljytuotteiden operatiivinen johtaja Sami Oja Taloussanomille.
Neste muutti maaliskuun lopussa Naantalin jalostamonsa varastoksi, mikä sekin vähensi raakaöljyn käyttöä. Porvoon jalostamo taas on vähentänyt tuotantoaan määräaikaishuollon takia, jonka aikana koko jalostamo on pysäytettynä. Samalla yhtiö on siirtymässä käyttämään yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita.
– Pitkällä tähtäimellä Nesteen strategian mukaiset ilmastotoimet tulevat vaikuttamaan hankkimamme raakaöljyn määrään, Oja sanoo.
– Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden käyttöä Porvoon jalostamon raaka-aineena.
Miltshakovan mukaan Euroopan pyrkimys siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä voi johtaa siihen, että Venäjän on muutettava hinnoitteluaan eurooppalaisille markkinoille.
– Venäläisten öljynviejien kannattaa perehtyä Saudi-Arabian kokemuksiin, sillä he ovat laskeneet hintojaan vihreään energiaan siirtyville eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille kuluttajille ja samaan aikaan he ovat nostaneet hintojaan aasialaisille kuluttajille, Miltshakova sanoo.
Alfa-Capitalin salkunhoitaja Eduard Harin rauhoittelee, että öljyn kysynnän väheneminen Suomessa ei ole Venäjän kannalta vielä merkittävä uutinen.
– Kysynnän väheneminen Suomen taholta vaikuttaa tuskin ”mustan kullan” myyntiin merkittävästi, sillä venäläiset yhtiöt voivat lähettää öljyvirtansa muille ostajille.
Harinin mukaan vihreään energiaan siirtyminen on kuitenkin Venäjän kannalta ongelma, jolla voi olla maan öljynviennille negatiivisia seurauksia tulevaisuudessa.
Venäjän kansallisen energiaturvallisuusrahaston talousanalyytikko Igor Jushkov rauhoittelee niin ikään venäläisiä markkinoita sanomalla, että Suomen öljynostojen väheneminen ei merkitse isossa kuvassa Venäjälle vielä mitään.
– Öljyn myynti ei ole Venäjälle ongelma. Jos joku toinen ei osta, niin ostaa joku toinen, ja edes hinta ei laske, Juskov sanoo Polit Ekspert -sivustolle.
Jushkovin mukaan Euroopan maiden pyrkimys päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtaa kuitenkin siihen, että Venäjän on etsittävä jatkossa öljylle muita markkinoita.
– Öljyn osalta se on varsin yksinkertaista: me lastaamme sitä tankkereihin ja lähetämme Aasian markkinoille, jossa ei ole aikeita kieltäytyä tästä raaka-aineesta.
