Hallitus on keventämässä yksityishenkilöiden lupataakkaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksella.
Lain tarkoituksena on vähentää byrokratiaa, helpottaa rakentamista ja yhtenäistää kuntien varsin kirjavia käytäntöjä.
Jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin rakennus ei vaatisi rakennuslupaa, mikäli kyseessä ei ole varsinaiseen asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Näin ollen esimerkiksi autotallin, varaston tai aitan voisi rakentaa pihalleen ilman lupamenettelyä.
Joissain kunnissa tämä on ollut jo nyt mahdollista.
Hallituksen kaavailema laki mahdollistaisi myös maksimissaan 50 neliömetrin kokoisen katoksen rakentamisen ilman rakennusluvan hakemista.
Keväällä 2022 eduskunnan käsiteltäväksi tarkoitettu uudistus vähentäisi rakentajan lupamaksuja ja nopeuttaisi rakentamista.
Lakimuutoksen jälkeenkin myös alle 30 neliön rakennusten tulisi täyttää yleiset rakennusvaatimukset. Toisin sanoen rakennusta ei saisi rakentaa liian lähelle rantaa tai naapurin tonttia ja sen paloturvallisuus pitäisi tarkastaa.
Taloussanomat kysyi kymmenen kysymystä valmistelusta olevasta laista.
1. Saako rakentaa ilman lupaprosessia esimerkiksi vierasmajana toimivan aitan, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Lauri Jääskeläinen?
– Jos vierasmajana toimiva aitta jäisi alle 30 neliömetrin ja se toteutetaan siten kuin kunnan rakennusjärjestys, mahdollinen kaava (rantayleiskaava, ranta-asemakaava tai asemakaava) edellyttävät ja vielä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvissa asetuksissa annettuja rakentamismääräyksiä noudattaen, niin lähtökohtaisesti vierasmajan saisi toteuttaa ilman rakentamislupaa.
Jääskeläinen korostaa, että vaikka aitta ei tarvitsisi lupaa, sen täytyy noudattaa kunnan rakennusjärjestystä ja valtakunnallisia rakennusmääräyksiä.
– Luonnostellussa laissa on yleisluontoisempi säännösehdotus, jonka mukaan kunta voisi edellyttää rakentamislupaa myös tämäntapaiselta vierasmajalta, jos sillä olisi vaikutusta esimerkiksi maisemaan, kulttuuriympäristöön tai ympäristönäkökohtiin, tai jos rakentamista olisi syytä valvoa yleisen edun kannalta. Jos vierasmaja varustetaan keittomahdollisuudella kääntyy tulkinta helposti siihen, että vierasmaja onkin tarkoitettu muuhun kuin vain satunnaiseen yöpymiskäyttöön.
Alle 30 neliön aittarakennukseen voi tehdä esimerkiksi vierashuoneen ja varaston, mutta keittiövarustus saattaa muuttaa rakennuksen luonnetta siten, että rakentamislupa on haettava.
2. Saisiko myös esimerkiksi saunan tai kesäkeittiön rakentaa ilman lupaa?
– Periaatteessa, kysymyksessä 1 mainituin rajoituksin, alle 30-neliöisen saunan voisi toteuttaa ilman rakentamislupaa. Esimerkiksi rantasaunan rakentamisesta on usein määräyksiä rantarakentamista koskevissa yleis- tai asemakaavoissa sekä kunnan rakennusjärjestyksessä.
– Kesäkeittiön osalta tulee ottaa huomioon riittävät etäisyydet naapurustosta (savu, käry). On myös olemassa eräistä naapuruussuhteista annettu laki vuodelta 1920. Naapuruussuhdelaki kieltää käyttämästä rakennusta siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi noesta. Kesäkeittiö harvoin voisi tällaista rasitusta aiheuttaa, ellei sitä käytetä jatkuvasti ja suurimittaisesti.
Lakimuutoksenkaan jälkeen rantasaunaa ei saa rakentaa siten, että se rikkoo kunnan ranta-asemakaavaa ja kunnan määräämää rakennusjärjestystä. Kuva Mäntyharjun loma-asuntomessuilta.
3. Mitä tarkalleen on varsinainen asuinrakennus? Mikä määritellään varsinaiseksi asumiseksi?
– Asuinhuoneistolla eli asunnolla tarkoitetaan ympäristöministeriön asetuksen mukaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jolla on oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympärivuotisesti loma-asuntona käytettävissä oleva huoneisto on asuinhuoneisto.
– Jos toteuttaisi alle 30-neliöisen ja alle neljä kuukautta vuodessa käytettäväksi tarkoitetun, keittotilalla varustetun pikku mökin, ja mökki olisi tarkoitettu muuhun kuin aivan satunnaiseen yöpymiseen, tulkitsisin mökin lakiluonnoksen tarkoittamaksi asuinrakennukseksi ja rakentamislupaa edellyttäväksi.
4. Saako rakennukseen vetää sähköt ja lämmityksen? Entä rakentaa vessan?
– Vesivessan osalta pitää ottaa huomioon haja-asutusalueiden jätevesiä koskeva sääntely, joka sisältyy ympäristönsuojelulakiin ja valtioneuvoston asetukseen (157/2017). Niistä mahdollisesti aiheutuvia ja jätevesiä koskevia puhdistamisvaatimuksia tulee noudattaa, vaikkei rakentamislupaa kohde edellyttäisikään. Sähkön ja lämmityksen osalta tulee ottaa huomioon niitä koskevat turvallisuusvaatimukset.
5. Saisiko tontille rakentaa ilman lupaa useita alle 30 neliön rakennuksia?
– Useiden kohteiden rakentamisen sallittavuus riippuu jälleen siitä, mitä kunnan rakennusjärjestys ja mahdollisesti kaava siitä määrää. Niissä kunnissa, joissa jo vanhastaan on esimerkiksi alle 20-neliöisiä vajoja tai muita talousrakennuksia voinut rakentaa ilman lupaa, on yleensä määritelty, ettei yhdellä pientalotontilla voi olla kuin yksi tai korkeintaan kaksi tällaista vajaa.
Lakimuutos tuo uusia mahdollisuuksia, mutta kunnan rakennusjärjestystä ja kaavamääräyksiä on edelleen noudatettava.
6. Mitkä säännöt rajoittavat omalle tontille rakentamista? Voiko rakennuksen rakentaa mihin tahansa kohtaan tonttia vai pitääkö sen olla esimerkiksi tietyn etäisyyden päässä rannasta, naapurista tai muista rakennuksista?
– Yleensä etäisyydestä naapurin kiinteistöön ja etäisyydestä rantaan on säädetty kunnan rakennusjärjestyksessä ja rantarakentamisen osalta kaavassa, jos sellainen alueelle on laadittu. Lakiluonnoksessa on kaavoittamattomia alueita koskeva yleinen vähimmäisetäisyys kiinteistön rajoista neljä metriä. Rakentaminen ei muutoinkaan, vaadittiin sitten lupaa tai ei, saa aiheuttaa haittaa naapurille eikä vaikeuttaa naapurikiinteistön rakentamista.
7. Miten jatkossa valvotaan, että kiinteistövero maksetaan jokaisesta rakennuksesta, jos lupaa ei tarvitse hakea?
– Verotuksessa lähtökohtana on, että verovelvollinen itse ilmoittaa omistamansa rakennusta koskevat tiedot verohallinnolle. Kunnalle lupajärjestelmän kautta tulevat rakennustiedot, jotka kunta välittää eteenpäin, muodostavat vain erään tietolähteen kiinteistöverotusta varten.
Kiinteistövero koskee yli 5 neliömetrin rakennuksia.
Huvimajan rakentamista kesämökillä.
8. Lasketaanko neliöt normaalin menettelyn mukaan, eli voiko esimerkiksi parvelle tehdä matalia ”piiloneliöitä”?
– Neliöt, eli kerrosala, määräytyisivät kuten muutoinkin rakennusten kerrosala lain mukaan lasketaan.
9. Myös alle 50 neliömetrin katokset voisi rakentaa ilman lupaprosessia. Tällöin tarkoitetaan ilmeisesti tilaa, jossa ei ole umpinaista sisätilaa?
– Katoksella tarkoitetaan nykyiseen tapaan kohdetta, joka on osittain seinärakenteiltansa avoin. Kuinka suuren osan seinien yhteenlasketusta piiristä (alasta) tulee olla avoin, jotta kohdetta voidaan pitää katoksena, riippuu olosuhteista. Normaalisti katos on ilman lämmitystä, mutta se voi olla varustettu esimerkiksi sähköpistokkeella ja pysyä silti luonteeltaan katoksena.
10. Uskotaanko, että lupamenettelyn keventäminen voi aiheuttaa piharakennusbuumia?
– Mahdollista ”piharakennusbuumia” ei pysty ennustamaan. Ruotsissa on jo pitkään ollut voimassa attefallshus-säännöstö, joka mahdollistaa pientalotonteille 30-neliöisiä, myös pysyvään sivuasuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia jopa vastoin kaavaa. Siellä attefallshus-kohteita on toteutettu vuosittain jopa tuhat. Suomeen esitetty säännöstö olisi tiukempi sen mahdollistaessa vain muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen 30-neliöisten tai 120 kuutiometristen kohteiden toteutuksen ilman lupaa.
Monenlaisia piharakennuksia, kuten huvimajoja ja saunoja, myydään valmispaketteina. Kuva Porin Puupoikien näyttelypihalta.
Rakennuslupia koskettava kokonaisuus on vain osa jopa 800-sivuisesta 400 pykälän kokonaisuudesta.
Hallitusohjelmaan perustuvan lainsäädännön uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.
Uuteen lainsäädäntöön tulisi reilusti vaatimuksia rakennusten ilmastovaikutuksien laskemisesta. Rakennusten suunnitteluun kuuluisi jatkossa esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja teknisen käyttöiän laskeminen. Rakentamisessa pyrittäisiin myös vähähiilisyyteen.
Jatkossa päävastuullisella rakentajalla tulisi olemaan vastuu rakennuksen virheistä viisi vuotta, kun nyt vastuuaikaa ei määritellä laissa. Päävastuullinen rakentaja olisi siis velvollinen korjaamaan mahdolliset rakennusvirheet.
Rakennuksen omistajalle tulisi puolestaan velvollisuus pitää yllä digitaalista käyttö- ja huolto-ohjetta.
Kuntien kaavamonopoli säilyisi uudessakin laissa, joskin ely-keskusten roolia kuntien kaavoituksen valvonnassa saatettaisiin lisätä.
Lisäksi lakiin kaavaillaan kaupunkiseutusuunnitelmaa. Se velvoittaisi suurimpia kaupunkialueita, kuten Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua, tekemään lähikuntien kanssa yhteisen kaavoitussuunnitelman.
Kevään lausuntokierrokselta myöhästyneen ehdotuksen pitäisi päästä viimein lausuntokierrokselle kesällä tai syksyllä.
Laki tai sen osat voivat vielä muuttua ennen sen astumista voimaan.
