Britannia kieltää turpeen käytön puutarhoissa jo lähivuosina – Suomessa turpeen käyttö vähenee hitaasti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Britannia kieltää turpeen käytön puutarhoissa jo lähivuosina – Suomessa turpeen käyttö vähenee hitaasti

Biolan on ensimmäinen alan yritys, joka on kertonut luopuvansa turpeesta mullan tuotannossa.

18.5. 18:28

Britanniassa aiotaan luopua turveperäisen kompostimullan myymisestä puutarhureille vuoteen 2024 mennessä. Samalla brittihallinto antaa 50 miljoonan punnan tuen turvesoiden entisöimiseksi lähemmäksi luonnontilaa.

Päätöksen taustalla on ilmastonmuutoksen ehkäisy ja soilla elävien harvinaisten lajien turvaaminen. Kunnossa olevat suot sitovat Britanniassa jopa metsiä enemmän hiilidioksidia.

Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.

Myös Suomessa turpeen asema mullantuotannossa on vähenemään päin, mutta muutos on hyvin hidas.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola sanoo, että suurin osa Suomessa istutettavista puuntaimista ja kasvihuonetuotteista kasvatetaan kasvuturpeessa. Suomessa turpeen käyttö osana taimituotantoa onkin monia muita maita yleisempää ja siten myös vaikeammin luovuttavissa.

Esimerkiksi Britanniassa metsäteollisuutta on paljon vähemmän.

Turvetyöryhmä on kuitenkin pohtinut kasvuturpeen ja kuiviketurpeen korvaamista. Hallituksen tavoite luopua energiaturpeesta tulee nimittäin nostamaan kasvuturpeen hintaa. Nyt syvemmältä kaivettava energiaturve on pitänyt pinnalta kerättävän, vähemmän maatuneen kasvuturpeen hintaa matalampana.

– Turve on ollut Suomessa helposti saatavissa oleva raaka-aine, jota on tutkittu ja käytetty paljon historiallisista syistä. Se on myös toistaiseksi aika ylivoimainen, sillä siinä ei ole taudinaiheuttajia tai rikkakasvin siemeniä, Reskola sanoo.

– Turpeen korvaaminen ei ole mahdollista vuodessa tai parissa, mutta tietysti korvaavia menetelmiä tutkitaan ja on tutkittu jo jonkin aikaa. Kokeita on tehty muun muassa rahkasammaleella ja järviruokolla. Näitä selvityksiä ja investointeja on rahoitettu ja rahoitetaan yhä.

Suomalainen multa- ja lannoitesekoituksia valmistava Biolan on ilmoittanut luopuvansa turpeen käytöstä vuoteen 2040 mennessä. Päätös on osa Biolanin uusia vastuullisuustavoitteita, joihin kuuluu muun muassa hiilineutraalius sekä siirtyminen kokonaan uusiutuviin ja kierrätysraaka-aineisiin mullantuotannossa, yritys kertoo tiedotteessaan.

– Biolan on koko historiansa ajan panostanut multansa vastuullisuuteen. Yhtiö on käyttänyt kierrätysraaka-aineita koko yrityksen olemassaolon ajan ja kiertotaloutta on toteutettu jo ennen kuin koko termiä oli keksitty, Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell kertoo tiedotteessa.

Kierrätysraaka-aineita hankitaan Fontellin mukaan muun muassa maataloudesta ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Lisäksi turvetta korvataan uusiutuvalla rahkasammaleella.

Biolanin teettämän tutkimuksen mukaan harva suomalainen tietää, mitä kaupoissa myytävä multa pitää sisällään. Fontellin mukaan multien ajatellaan olevan ”vain multaa”, eikä siihen liittyviä vastuullisuuskysymyksiä aina tiedosteta.

Tietämättömyys johtuu Biolanin mukaan alan ”hyssyttelystä”. Kaikkien multa-alan toimijoiden mullasta valtaosa on ollut turvetta, ja asiaa on yrityksen mukaan haluttu lakaista maton alle. Yrityksessä on päätetty, että on aika löytää ratkaisuja turpeen korvaamiseen.

Vastakkaisia mielipiteitäkin kasvuturpeen ilmastovaikutuksista on Suomessa.

Kasvualustoja, multatuotteita ja katemateriaaleja valmistavan Europeatin yrittäjän Juha Viipurin mukaan turvemullan ilmastovaikutuksista on tehty hieman liian suuri numero.

– Se ei ole ilmasto-ongelma siinä mielessä, että tällaisessa kasvualustakäytössä turpeesta vapautuva hiilidioksidi jää kasvien hyötykäyttöön, eli ei se näissä ole mielestäni ongelma.

Korvaavaa ainetta ei Viipurin mukaan ole vielä keksitty. Markkinoiden vaatimat määrät ovat valtavia, ja ainakin Europeatin kohdalla turpeesta luopuminen johtaisi käytännössä tällä hetkellä toiminnan lopettamiseen.

– Turve on aine, joka on rikkakasveista vapaata, eikä esimerkiksi kolibakteerin tai vastaavien kanssa ei ole mitään ongelmia turpeen kanssa. Kompostien ja muiden käyttö lisää riskejä aika paljon. Meillä ei ole sellaiseen valvontaan resursseja.

Biolanin käyttämä rahkasammal ei sekään ole ongelmatonta. Tuotannon ylläpito on haastavaa muun muassa vuosikierron ja pitkien etäisyyksien takia, Viipuri kertoo.

– Suoalueiden omistussuhteet ovat myös hyvin monimutkaisia. Pienellä lohkolla voi olla sata omistajaa, jolloin rahkasammaleen tuotanto voi mennä hankalaksi. Pienessä mittakaavassa varmaan toimii hyvin, mutten usko sen saavuttavan koskaan suuressa mittakaavassa menestystä.

Kekkilä-BVB:n vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Nina Kinnunen kertoo, että turve näyttelee ainakin toistaiseksi hyvin tärkeää roolia myös ruoantuotannossa, mitä moni ei tiedä.

– Ensinnäkin pitää katsoa kokonaiskuvaa ja sitä, mikä on kasvattamisen tarkoitus, jonka kasvuturve mahdollistaa. Turve on globaalisti kaikkein käytetyin kasvualustamateriaali. Liki 90 prosenttia kasvihuoneissa käytetyistä kasvualustoista sisältää turvetta globaalisti tarkasteltuna.

Turve on Kinnusen mukaan myös oiva kasvualusta metsätaimille, jotka kasvavat Suomessa suureksi osaksi kasvuturpeessa. Ilman turvetta taimien luomien hiilinielujen määrä voisi vähentyä.

– Totta kai jos turvetta ei tuoteta vastuullisesti ja mennään luonnontilaisille soille turvetta nostamaan, tietysti se on silloin iso ongelma. Me ja uskoakseni suurin osa kotimaisesta kasvualustateollisuudesta noudattaa sitä perusperiaatetta, ettei mennä koskaan koskemattomille soille. Tätä edellyttää jo suomalainen lainsäädäntö.

Turpeen merkitys viljelijöille on suuri. Kinnunen kertoo, että Kauppapuutarhaliiton kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia suljetussa ympäristössä, kuten kasvihuoneissa, viljelevistä ammattiviljelijöistä on sanonut lopettavansa, jos kasvuturpeesta luovutaan. Vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöä kokeillaan jatkuvasti, mutta etenkin ammattikäytössä laatuun ja käytettävyyteen liittyy vielä haasteita.

– Esimerkiksi viljelijöiden pitäisi muuttaa omaa tuotantotapaa ja -mallia, jotta voisi ottaa vaihtoehtoisia raaka-aineita käyttöön. Niitä kyllä jo käytetään, mutta ei olla vielä pystytty ammattiviljelypuolella löytämään turvallista ja volyymiltaan riittävää vaihtoehtoa kasvuturpeelle.

Kuluttajapuolelle uusien raaka-aineiden tuonti myyntiin on hieman helpompaa, koska vaihteluväli tuotteissa voi olla vähän suurempi. Ammattipuolella tuotteen ominaisuudet eivät saa vaihdella, koska se voi pahimmillaan johtaa sadon ja sitä kautta elinkeinon menettämiseen.

– Siitä lähdetään, että tuote on puhdas ja turvallinen, kun ruvetaan miettimään eri raaka-ainevaihtoehtoja, Kinnunen tiivistää.

Suomessa on jo pidemmän aikaa ajettu alas energiaturpeen käyttöä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen energiakäyttö on kuitenkin pudonnut paljon tavoiteltua nopeammin, mikä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän mukaan voi olla hallitsematonta. Hallitsemattomalla pudotuksella voisi olla rajuja vaikutuksia turveteollisuuteen nojaaville kunnille ja yrittäjille.

Kehysriihessä hallitus päättikin antaa keskustan vaatimuksesta lämpövoimaloille jatkoaikaa turpeen polttoon. Turvetuottajille päätettiin hallituksen mukaan luoda oikeudenmukainen siirtymä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen myönsi turvetuottajien mielenosoituksen yhteydessä, että turvealan murrokseen ole varauduttu riittävästi ja vastaisuudessa inhimillisiä vaikutuksia tulee ennakoida paremmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?