Kommentti: Italia ei edes teeskentele, että EU:n elvytysrahojen tarve johtuisi vain koronasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Italia ei edes teeskentele, että EU:n elvytysrahojen tarve johtuisi vain koronasta

Italia saa eniten EU:n koronaelvytystä – ja myöntää, että rahan tarve johtuu pääosin muista syistä kuin koronasta. Suomi luulee muuta ja maksaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

12.5. 7:05

Eduskunnan täysistunto äänestää keskiviikkona, mikä on Suomen kanta EU:n elvytysrahastoon yhteisvelkoineen ja jäsenmaille jaettavine vastikkeettomine avustuksineen.

Osa kansanedustajista ja ehkä yleisöstäkin voi edelleen olla siinä uskossa, että elvytyspaketti on välttämätön – ja että elvytysrahaa on tarkoitus käyttää yksinomaan koronakriisistä koituneisiin seurauksiin.

Tällaiseen käsitykseen on voinut helposti päätyä esimerkiksi Suomen hallituksen ja ministereiden kuvauksista ja eduskunnan saamasta esityksestä.

Koronakriisi ja sen monenlaiset ja vakavat taloushaitat ovatkin toki totta. Niin kuin sekin on täyttä totta, että suurimpia avustuksia elvytysrahastosta odottavat maat ovat kipeästi elvytyksen tarpeessa.

Mutta yhteiselvytystä kärkkyvien maiden taloushaasteet ja siksi myös muita kenties suurempi elvytyksen tarve johtuu pitkälti aivan muista syistä kuin koronakriisin talousvaikutuksista.

Vaikka korona on pahentanut eniten elvytystä kaipaavien EU-maiden talousongelmia, ovat ongelmien varsinaiset syyt paljon vanhempaa perua – ja tyystin muita – kuin koronakriisi.

Asian todellinen laita käy kyllä ilmi Suomenkin hallituksen teksteistä; juuri ja juuri oikein tarkkaan lukemalla.

Mutta helpommin ja suoremmin todellinen tarve EU:n yhteisille elvytysponnisteluille – ja Suomenkin takaamalle yhteisvelalle – selkiää esimerkiksi Italian hallituksen kuvauksista.

Italian hallitukselle ei tee tiukkaakaan myöntää, mistä maan talousvaikeudet ja apurahan tarve pohjimmiltaan johtuvat – ja että syillä ei ole mitään tekemistä koronan kanssa.

Italian hallitus kertoo avoimesti syyt

Italiaan on luvassa suurimmat summat EU:n elvytysrahaa, ja maa onkin kärsinyt koronasta raskaammin kuin useimmat muut EU-maat.

Elvytyksen tarve ja suunnitelmat elvytysvarojen käytöstä ilmenevät Italian hallituksen laatimasta ja tässä kuussa julkistamasta "elpymis- ja palautumissuunnitelmasta" (Piano Nazionale di Ripresa e Resilienza).

Kyse on elvytysvarojen käyttämistä kuvaavasta suunnitelmasta, jollainen kunkin EU-maan on toimitettava elvytysrahastoa pystyttävälle ja aikanaan hallinnoivalle EU-komissiolle.

Italian suunnitelma noudattaa pääpiirteissään ja monin paikoin ylittääkin EU:n ehdot elvytystoimien painottamisesta ympäristöä, digitaalisuutta, tuottavuutta, työllisyyttä, tasa-arvoa ja terveyttä edistäviin tarkoituksiin.

Elvytysaikeidensa taustaksi Italian hallitus kuvaa avoimesti ja häpeilemättä myös joukon perustavaa laatua olevia syitä maan talousongelmiin – ja elvytystarpeille.

Syitä ei tarvitse etsiä suurennuslasilla eikä rivien välistä jostakin liki 270-sivuisen ja pelkästään italiaksi julkaistun elpymissuunnitelman uumenista, sillä syyt on koottu tiiviisti, selkeästi ja vähääkään kiertelemättä pumaskan esipuheeseen.

Avomielisen ja valaisevan esipuheen on laatinut – tai ainakin allekirjoittanut – maan ministerineuvoston presidentti eli meikäläisittäin pääministeri Mario Draghi.

Esipuheessaan Draghi tekee selväksi, että Italian taloushaasteet ja elvytystarpeet johtuvat ainakin euroajan alusta asti maata vaivanneesta talousanemiasta eivätkä suinkaan koronakriisistä.

Talousanemia on jatkunut euroajan alusta

Pääministeri Draghin mukaan koronakriisi iski viime vuonna "jo ennestään haavoittuvaan" Italiaan.

Hän kuvaa Italian suhteellisen heikkouden ja haavoittuvuuden peruspiirteet muistuttamalla, että Italian talous on kasvanut vuoden 1999 jälkeen alle kymmenen prosenttia mutta Saksan ja Ranskan taloudet ovat kasvaneet yli 30 prosenttia ja Espanjan peräti yli 40 prosenttia.

Ja että maan talouden tuottavuuskehitys on vuosien ajan jäänyt jälkeen muiden EU-maiden tuottavuuden kasvusta. Kutakin tehtyä työtuntia kohden aikaan saatu bruttokansantuote kasvoi vuosina 1999–2019 Italiassa vain nelisen prosenttia mutta Saksassa ja Ranskassa kasvu oli yli 20 prosenttia.

Draghi selittää maan kroonisia talouspettymyksiä esimerkiksi "kyvyttömyydellä tarttua lukuisiin digitaalisen vallankumouksen tarjoamiin tilaisuuksiin".

Tätä hän selittää asianmukaisen infrastruktuurin puutteella ja maan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin pitkälti perustuvalla talousrakenteella – ja yritysten hitaudella ja haluttomuudella omaksua uusia tuotantotapoja ja siirtyä entistä korkeamman arvonlisän tuotantoon.

Tällainen haluttomuus ja kyvyttömyys on Draghin mukaan osasyy siihen, että maan yritykset ja julkinenkin talous ovat vuosien ajan arkailleet, vältelleet ja viivytelleet investointeja.

Investointien puute on puolestaan osaltaan heikentänyt kasvua ja tuottavuuskehitystä – ja viivyttänyt talouden tehostamiseksi välttämätöntä toimintatapojen ja menetelmien uudistumista.

Italian talousanemia on siis pääministerinkin mukaan totinen tosi – mutta se on ainakin yhtä vanha ilmiö kuin Italia on ollut euromaa.

EU-elvytys on ”ohittamaton tilaisuus”

Elvytystoimia ja niiden tarpeellisuutta perustelevassa esipuheessaan pääministeri Draghi korostaa, että useampi kuin joka yhdeksäs italialainen kituuttaa absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella.

Samalla hän myöntää, että köyhien osuus on kasvanut jo vuosien ajan eikä vain viime vuonna, ja että köyhyys lisääntyi enemmän vuosina 2005–2019 kuin viime vuoden koronakriisissä.

Samoin opinnoista, työelämästä ja harjoittelusta syrjäytyneiden nuorten suhteellinen määrä on Draghin mukaan EU-maiden korkein ja naisten työllisyysaste keskimääräistä matalampi, mutta nämäkin vitsaukset ovat vanhempaa perua kuin koronakriisistä johtuneita äkillisiä muutoksia.

Draghi selittää Italian taloushuolia myös maan "erityisellä" alttiudella ilmaston lämpenemisen ja kuivuuden haitoille sekä pitkän ja kapean niemimaan alavien rannikkoalueiden alttiudella kärsiä meriveden korkeuden kohoamisesta, rankkasateista ja maanvyöryistä.

Luonnonmullistusten uhka kannustaa suuntaamaan elvytysvaroja ilmasto- ja ympäristöponnistuksiin, mutta nämä huolet ja tarpeet liittyvät luonnonilmiöihin ja Italian maantieteellisiin peruspiirteisiin eivätkä koronakriisin vaikutuksiin.

Elvytysrahasto ja Italialle kaavaillut EU-maiden suurimmat tukisummat tarjoavat Draghin mukaan Italialle "ohittamattoman tilaisuuden" kehitykseen, investointeihin ja uudistuksiin.

Tämän tilaisuuden avulla "Italian tulee nykyaikaistaa julkinen hallinto, vahvistaa tuotantorakenne ja voimistaa köyhyyden, syrjäytymisen ja epätasa-arvon vastaista kamppailua".

Draghin mukaan tarjolla on Italian tilaisuus "palata kestävän ja pysyvän talouskasvun tielle ja raivata maan kasvua viime vuosikymmenet padonneet esteet".

Suomen selitykset kiertelevät, Italian eivät

Italian talouden krooniset heikkoudet ja niistä syntyneet alituiset ja mittavat elvytystarpeet ovat enimmäkseen kiistattomia.

Samaten pääministeri Draghin luettelemat elvytyksen avulla tavoiteltavat muutokset ovat Italialle epäilemättä tarpeen ja toteutuessaan myös enimmäkseen hyödyksi.

Elvytyksen tarvetta tai tavoitteita lienee Suomessakaan turha kenenkään epäillä. Suomen hallitus onkin niistä pitkälti yhtä mieltä Italian hallituksen kanssa.

Mutta selityksistä ja perusteluista ei voi sanoa samaa.

Suomen hallitus vänkää Suomelle kallista järjestelyä läpi eduskunnasta pitämällä tiukasti kiinni väitteestä, että elvytysrahasto on yksinomaan koronakriisin vaikutuksiin tarkoitettu tilapäinen järjestely.

Sen sijaan suurimpia elvytysrahoja vastaanottavan Italian hallitus ei edes yritä teeskennellä, että maan talousanemia ja elvytystarpeet liittyisivät millään tavoin – tai varsinkaan yksinomaan – koronakriisin vaikutuksiin.

Eduskunta äänestää heikoin evästyksin

Suomen eduskunta äänestää keskiviikkona elvytysrahastoa koskevasta hallituksen esityksestä ja vahvistanee hankkeen – ehkä siinä uskossa, että EU tarvitsee yhteisvelkaa ja yhteisiä elvytystoimia koronakriisin vaurioista selvitäkseen.

Kansanedustajien käsitys hankkeen luonteesta – ja ehkä myös äänestämisen vaikeus – olisi vahvistunut, jos Sanna Marinin (sd) hallituksen esityksen rinnalla olisi ollut käytettävissä myös Mario Draghin hallituksen tulkintoja samasta hankkeesta.

Kunpa eduskunnan tietopalvelu olisi toimittanut edustajien tiedoksi edes englanninkielisen algoritmikäännöksen Draghin italiankielisestä esipuheesta (niin kuin tällä kirjoittajalla oli käytössään).

Tuskin Italian hallituksen tulkintaan tutustuminen olisi velvoittanut ketään muuttamaan kantaansa elvytysrahaston tarpeellisuuteen tai oikeutukseen.

Mutta Italian hallituksen kuvauksen avulla elvytystarpeen syyt ja elvytysrahaston todellinen tarve ja mielekkyys olisi ollut helpompi hahmottaa ja arvioida kuin Suomen hallituksen sekavista selostuksista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?