Jännitys pilasi Sannan, 28, neljät pääsykokeet – näin hän lopulta onnistui ja sai paikan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jännitys pilasi Sannan, 28, neljät pääsykokeet – näin hän lopulta onnistui ja sai paikan

Sanna Perälän unelma opiskelusta meinasi kariutua jännittämiseen. Psykoterapeutin mukaan jännittäminen on yleistä ja joka kymmenes välttelee jännittäviä tilanteita. Sairaalloisen jännittämisen voi saada hallintaan.

Sanna Perälä, 28, pääsi viidennellä yrityksellään Vaasan yliopistoon lukemaan kauppatieteitä.

8.5. 17:48

Kevät 2019. Kaikki on valmista ja hyvin.

Sanna Perälä on ottanut töistä vapaata ja osallistunut pääsykoevalmennukseen. Valmistautuminen on ollut pedanttia. Kaiken järjen mukaan Perälän pitäisi selvitä monivalintakokeesta, sillä kysytyt asiat ovat hänelle tuttuja niin valmistautumisen kuin vuosien johtamiskokemuksenkin kautta.

Sitten koittaa pääsykoeaamu: Perälän koko keho tärisee, vatsa kramppaa, pyörryttää, oksettaa. Fyysiset oireet kadottavat kokeen tekemiseen opitun rutiinin. Perälä vertaa itseään muihin ja ajattelee, että kaikki muut saavat opiskelupaikan, mutta hän ei.

Oireet seuraavat toisiaan ja pahenevat samaa tahtia, kun koeaika vähenee. Ja paikka jää saamatta.

Se oli neljäs kerta, kun hän jäi ilman opiskelupaikkaa.

Viidennellä kerralla Perälä, 28, pääsi sisään ja on nyt kauppatieteiden fuksi Vaasan yliopistossa.

Perälä kärsii koejännityksestä. Se on vaivannut häntä ylioppilaskirjoituksista asti. Lukiossa hyviä arvosanoja saanut Perälä alisuoriutui kirjoituksista. Esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskokeen arvosana jäi C:hen, vaikka numerot olivat muutoin olleet 9–10.

Jännittäjien kanssa työskennelleen psykologin ja kouluttajapsykoterapeutin Minna Martinin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kyselyn mukaan nuorista ja nuorista aikuisista peräti joka kolmas jännittää voimakkaasti suoritustilanteita, kuten pääsykokeita.

Joka kymmenennellä jännitys on niin voimakasta, että he alkavat vältellä jännittäviä tilanteita ja parilla prosentilla jännitys voi estää tai lopettaa koko opinnot.

– Nämä ovat isoja määriä. Kun stressi on yleisin mielenterveyttä uhkaava ongelma, suoritustilanteiden jännittäminen tulee kakkosena, Martin sanoo.

Kyseessä on erityisesti nuoria koskettava ongelma. Poikkeuksellisen voimakkaan jännittämisen syyt voivat olla moninaiset, mutta lähes kaikilla jännittäjillä on poikkeuksellisen korkea sisäinen vaatimustaso.

Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin.

Martinin mukaan liian korkea vaatimustaso petaa tulevaa epäonnistumista ja nostaa jännitystä.

– Jännitys ei itsessään ole huono asia. Tiettyyn pisteeseen saakka se on positiivinen tunne ja parantaa suoritusta, mutta liian korkeana sen vaikutus on heikentävä.

Jännittämiselle on Martinin mukaan tyypillistä se, että se ruokkii itseään. Kierrettä ruokkii yhteiskunnan kielteinen suhtautuminen jännittämiseen. Esimerkiksi esiintymistilanteessa jännityksen näkyminen saatetaan kokea negatiivisena asiana ja koetilanteessa voidaan kehottaa olemaan jännittämättä.

– Jännittämisen nostamaa vireyttä ei tule pitää häpeällisenä, sillä silloin sen voi saada käyttövoimaksi. En ymmärrä, miksi jännityksen näkyminen ulospäin olisi muille ihmisille niin paha asia. Yhteiskunnan pitäisi olla rohkaiseva jännittäjää kohtaan, sillä se on tunne muiden joukossa.

– Meille ei pitäisi opettaa lapsena, että jännittäminen pitäisi peittää. Siinä olisi muutoksen paikka.

Kohonnut alttius jännittämiseen voi olla Martinin mukaan pysyvä osa, mutta sitä pystyy myös hallitsemaan.

– Moni kaipaa ihan konkreettisia keinoja jännittämisen ehkäisyyn. Niillä voi vähentää tätä taistele-pakene-reaktiota. Jännittämistä voi hillitä fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin keinoin.

  • Jutun lopussa psykoterapeutti Minna Martinin viisi vinkkiä jännittämiseen.

Perälä kirjoitti lukiosta vuonna 2012. Tuolloin hän ei haaveillut jatko-opiskelusta.

Päätös opiskelusta kypsyi vasta työelämässä, jossa Perälä eteni nuoresta iästään huolimatta johtoasemaan. Hän toimi vaatekaupan myymäläpäällikkönä. Onnistumisten ja erehtymisten saattelemana Perälä pohti, kuinka kehittää johtamistaitojaan ja opiskelu vaikutti luonnollisimmalta vaihtoehdolta.

Hän päätti hakea lukemaan kauppatieteitä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Kaksi ensimmäistä hakukertaa olivat enemmänkin kokeiluja, mutta vuosina 2018 ja 2019 Perälä panosti kunnolla.

Hän otti vapaata töistä, osallistui valmennuskurssille ja panosti opiskeluun ankarasti: koko arki rakentui valintakokeen ympärille.

Pohjatiedot olivat kunnossa, mutta jännitys vesitti kokeet.

Se pisti epäilyttämään ja nosti turhautumista.

– Tiesin töideni perusteella sopivani alalle ja olen varmaan jossain vaiheessa ollut turhautunut pääsykokeitakin kohtaan, mutta eniten olen turhautunut itseeni, Perälä sanoo

– Pohdin, pitäisikö minun vain uskoa, ettei minusta ole tähän. Jännittäminen on hävettänyt, sillä osa liittää jännittämisen kyvyttömyyteen ja tyhmyyteen.

Häpeän vuoksi Perälä ei myöskään uskaltanut juuri hakea apua muilta kuin kaikilta lähimmiltään.

Sanna Perälä perusti omien kokemuksiensa sysäämänä firman, jossa hän pyrkii valmentamaan muita ylittämään itsensä työelämän haasteiden edessä.

Vaikka jännittäminen on pysyvä osa Perälää, sen kanssa voi oppia elämään ja sitä voi oppia hallitsemaan. Siitä osoituksena on viides pääsykoekevät.

Koronakeväänä 2020 pääsykokeet olivat kaksivaiheiset. Ensimmäinen, etänä suoritettu, pääsykoevaihe oli Perälälle normaalia helpompi, sillä tilanteessa ei nähnyt muita hakijoita ja itsensä vertailu muihin oli hankalampaa.

Toinen, koesalissa tehty vaihe jännitti. Hetkeksi Perälän takaraivoon ehti hiipiä pelko, vesittääkö jännitys jälleen koemenestyksen. Perälä pystyi kuitenkin hallitsemaan jännitystä aiempia vuosia paremmin.

– Keskityin koko kevään henkiseen jaksamiseen ja mielen vahvistamiseen. Joogasin ja pyrin rauhoittamaan mieltäni, enkä juuri päntännyt. Luotin, että osaan asiat kyllä, jos vain selviän koetilanteesta.

Perälä pääsi koesaliin reilusti ennen kokeen alkua. Saliin päästyään hän sulki silmänsä ja kuvitteli, että on ainoa kauppatieteiden pääsykokeisiin osallistuva henkilö salissa.

– Ajattelin, että muut vain kirjoittelevat runoja tai kauppalappuja.

Silmiään hän ei juuri avannut ennen kokeen alkua. Rauhoittuminen tepsi, eikä jännitys noussut hallitsemattomaksi.

– En meinannut uskoa, kun sain opiskelupaikan. Siinä hetkessä olin onnellinen, että jaksoin yrittää. Tuntui, että kaikki meni, kuten oli tarkoitettu.

Muita pääsykoejännityksestä kärsiviä hän kehottaa olemaan häpeämättä. Apua ja tukea kannattaa hakea ainakin läheisiltään ja tarvittaessa myös ammattilaisilta.

– Oma mieli kannattaa nähdä investointina. Henkinen suorituskyky on pääsykokeessa vähintään yhtä tärkeää kuin itse tieto.

Psykoterapeutti Minna Martinin viisi vinkkiä voimakkaan jännittämisen helpottamiseen

1. Hengitä rauhallisesti ja liiku

Martin kertoo, että kehon autonomisiin reaktioihin, kuten jännitykseen, voi vaikuttaa hengitysharjoitteilla. Rauhallisella hengittämisellä jännittäjä voi kokea hallitsevansa tilannetta, sillä se laskee fyysisiä jännitysoireita.

Martin sanoo, että fyysinen liikunta voi auttaa laukaisemaan muun muassa jännityksen aiheuttamaa lihasjännitystä. Toisaalta liikunnan sijaan jännittäjä voi tehdä mitä tahansa, mikä yleensä auttaa rauhoittumaan. Itselle tutut tavat rauhoittua toimivat Martinin mukaan usein.

2. Ole armollinen ja hyväksy jännitys

Jännitystä ei pidä hävetä, vaan se pitää hyväksyä. Martin korostaa, että mitä armollisemmin jännitykseen suhtautuu, sitä epätodennäköisemmin se ruokkii itseään.

3. Siedätä itseäsi

Martin sanoo, että pikkuhiljaa itsensä altistaminen jännittäville tilanteille auttaa sietämään niitä. Jos jännittää esiintymistä tai pääsykoetta, ei tarvitse heti hypätä syvään päätyyn. Sen sijaan Martin kehottaa ottamaan pieniä askelia kohti kaikista jännittävintä.

4. Puhu muille ja murenna juurtuneet ajatusmallit

Jottei jännittämisestä tule tabu, siitä kannattaa puhua. Martin sanoo, että esimerkiksi läheisille puhuminen normalisoi jännitystä, jolloin sitä ei itsekään koe niin häpeällisenä taakkana. Myös psykologille puhuminen voi auttaa murtamaan urautunutta ajattelua.

– Moni asia tuntuu todelta, mutta kyseessä on puppugeneraattori, eli ajatus ei pidä paikkansa. Näitä ajatuksia psykologi voi bongata ja lempeästi kyseenalaistaa. Se auttaa realistisemman ja hyväksyvämmän suhteen löytämisessä.

Lisäksi jännittäjien vertaisryhmät voivat auttaa monia ja osoittaa, ettei jännittäjä ole yksin.

5. Joillekin lääkkeet ovat kainalosauva

Martin sanoo, että jos ihminen kokee tarvitsevansa lääkkeitä jännittämisen hallitsemiseen, yleislääkäri voi määrätä reseptin. Jännitykseen voivat auttaa esimerkiksi beetasalpaajat ja mielialalääkitys. Sen sijaan koukuttavia rauhoittavia lääkkeitä ei tulisi käyttää pitkiä aikoja.

– Nämä ovat yksilöllisiä valintoja. Jokaiselle pitää kuitenkin tarjota myös lääkkeetöntä vaihtoehtoa, mutta ovathan lääkkeet monelle hyvä kainalosauva siinä, että pääsee jännittämisen hallinnassa alkuun.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?