Suomalaisen koronarokotteen kehittäjät pettyivät Suomen valtioon, muista maista tarjouksia tullut - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisen koronarokotteen kehittäjät pettyivät Suomen valtioon, muista maista tarjouksia on tullut

Työ- ja elinkeinoministeriössä ei aiota tehdä erillistä päätöstä Rokote Laboratories -yhtiön tutkimusrahoituksesta.

Rokote Laboratories -yhtiön kehittämä koronarokote on kiinnostanut ulkomaisia rahoittajia ja valtioita, kertoo professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.

7.5. 16:15

Nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta kehittävän suomalaisen Rokote Laboratories -yhtiön rahoitus näyttää yhä epätodennäköisemmältä.

– Viime tinka alkaa olla jo mennyt, toteaa Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on laadittu yleistä rahoitusmallia kotimaisen rokotetutkimuksen rahoittamiseen. Ministeriöstä asiaa kommentoidaan lyhyesti.

– Rokotekehitykseen liittyviä kysymyksiä on tavoite käsitellä touko–kesäkuun aikana. Asiaa käsitellään kokonaisuutena, eikä linjausta tehdä yksittäistä yritystä koskien, ministeriöstä vastataan Taloussanomille.

Myöskään Rokote Laboratories -yhtiölle ei ole tihkunut tarkempaa tietoa rahoituksesta, jota se toivoo kehittämänsä koronarokotteen kalliisiin kolmannen vaiheen ihmiskokeisiin.

– Meille on tavallaan linjattu, että valtio olisi tässä mukana, mutta nyt alkaa vähän vaikuttaa siltä, että lupaukset olisivat unohtuneet.

Rokotetuotanto Suomessa loppui vuosituhannen alussa. Koronapandemian takia kotimaista rokotekehitystä ja -tuotantoa on alettu jälleen pitää tärkeänä muun muassa maan huoltovarmuuden takia.

Suomessa muutama tutkijaryhmä on kehittänyt rokotteita ja lääkkeitä koronan hoitoon ja estämiseen.

Rokote Laboratoriesin perustajia ja alkuperäisiä osakkaita ovat Sakselan lisäksi akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, jotka työryhmineen ovat kehittäneen uudenlaista nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta työryhmineen.

Neljäs alkuperäisosakas on ollut yhtiön rahoitusjärjestelyistä vastaava Pasi Kemppainen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan yhtiö olisi tarvinnut 50–80 miljoonaa euroa kolmannen vaiheen ihmiskokeisiin, joissa rokotteen tehoa olisi tutkittu kymmenillä tuhansilla vapaaehtoisilla mahdollisesti eri puolilla maailmaa.

Rokote Laboratories on pyrkinyt keräämään myös yksityisiä sijoittajia, mutta sitäkään kautta rahoitusta ei ole järjestynyt.

Rahoitusta on haettu myös Business Finlandilta, mutta sen kautta rahoitusta ei Sakselan mukaan ole luvassa ilman erillistä ohjausta ministeriöstä.

– Meille on Business Finlandista hyvin selkeästi sanottu se, että heillä on omat toimintaohjeensa ja sen tyyppinen rahoitus minkä tämä tarvitsisi ei mahdu heidän raameihinsa, Saksela sanoo.

Sakselan mukaan hankkeelle on tarjottu rahoitusta myös Suomen ulkopuolelta. Tarjoajina on valtioita, jotka ovat valmiita osallistumaan kolmannen vaiheen tutkimuksiin sekä myös rahoittamaan niitä. Vastineeksi rahoittajat ovat halunneet option rokotteisiin.

– Ehkä se on se plan B, jos ministerin puheissa ei ole katetta, Saksela miettii.

Saksela viittaa elinkeinoministeri Mika Lintilän kommentteihin maaliskuussa Ylen A-Studiossa, joiden mukaan hankkeelle voisi olla tulla tukea huoltovarmuuden perusteella.

– Ei ole nähtävissä mitään erityistä hanketta, millä kotimaista huoltovarmuutta pyrittäisiin edistämään, Saksela sanoo..

Toistaiseksi Rokote Laboratories on pitänyt etusijalla rahoituksen saamista kotimaasta.

Alkuperäisen suunnitelman mukainen tutkimus alkaa kuitenkin vaikuttaa vaikealta järjestää. Yleensä kolmannen vaiheen kokeissa puolet testihenkilöistä saavat oikean lääkkeen, kun taas toiset saavat tietämättään tehottoman placebon, minkä jälkeen ryhmien sairastumistapauksia vertaillaan.

Nyt placebon antaminen alkaa vaikuttaa epäeettiseltä, koska tehokkaaksi tunnettuja rokotteita on jo melko laajasti saatavilla.

– Olemme keskustelleet Euroopan lääkeviraston kanssa kokeen tekemisestä vähän eri lailla. Esimerkiksi kahta rokotetta voisi vertailla keskenään, ja tulos perustuisi laboratoriotesteihin tartuntalukujen laskemisen sijasta, Saksela sanoo.

Lääkevirasto on Sakselan mukaan suhtautunut ehdotuksiin myönteisesti, mutta virallista päätöstä asiasta ei ole, koska tutkimukseen tarvittavaa rahoitustakaan ei ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?