Liian meikattu, paksu, isorintainen, tosikko, äänekäs... – moni naisjohtaja jakaa Sointu Borgin kokemukset - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Liian meikattu, paksu, isorintainen, tosikko, äänekäs... – moni naisjohtaja jakaa Sointu Borgin kokemukset

Monet uranaiset painivat yhä uskottavuusongelmien kanssa liike-elämässä.

9.5. 7:28

Mikä kovaluontoisessa, sanavalmiissa ja roisissa naisessa ärsyttää? Tätä Diili-ohjelman voittaja, räväkästä henkilöbrändistään tunnettu Sointu Borg pohti Aamulehdessä.

Sukupuolten tasa-arvo on yrityselämässä ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Silti yrittäjinä ja johtajina toimivat naiset törmäävät yhä aika ajoin vähättelyyn. Borg kertoi, että häntä on kyykytetty palavereissa ja henkilöbrändiä kyseenalaistettu.

Osa erityisesti nuorista naisista on kehunut Borgin anteeksipyytelemätöntä asennetta voimaannuttavaksi.

Mitä ajattelevat muut yrittäjä- ja johtajanaiset? Onko kyse yksittäistapauksista?

Yrittäjä Jenni Parpala laajensi tammikuussa yritystään pesulaliiketoimintaan.

Siivousalan yrittäjä Jenni Parpala, 29, myöntää samaistuvansa jossain määrin Borgin ajatuksiin ja persoonaan. Parpala on saanut kuulla tekevänsä kauppaa säärillään tai ulkonäöllään.

– Jokainen voi tulla koivillaan kokeilemaan, millaista on pyörittää kahta kasvuyritystä, jotka työllistävät jo lähemmäs 20 henkeä ja olla puolittain yh-äitinä samaan aikaan.

Eniten häntä on satuttanut se, että eron jälkeen häneltä kysyttiin, voiko hän naisyrittäjänä huolehtia lapsistaan.

Parpala sanoo olevansa vahva persoona kuten Borg. Hän on miettinyt, pelottavatko vahvat ja suorapuheiset naiset yhä. Tai sitä, miksi heidän kaltaisiaan tuntuu olevan yhä aika pieni vähemmistö.

– Kyllä se on vain tosiasia, että meillä on yhä työkulttuuria, jossa nuorten naisten itsetuntoa poljetaan. Kysytään, pitäisiköhän sinulla olla isommat tissit, että saisit kauppaa.

Parpala itse erottaa hyväntahtoisen tai tahattoman puheen aidosti ilkeästä tai vähättelevästä.

 Olen aistinut muutamia kertoja, että miehet ovat aluksi ihmetelleet, että osaakohan tuo mitään.

Eveliina Mikkola aloitti Jokereissa lipunmyynnissä vuonna 1991. Ennen nykypestiä hän toimi Helsingin Areenan kaupallisena johtajana.

Uskon, että ulkonäköpuheet siirtyvät sivuun, kun Sointu Borg näyttää kyntensä ja osaamisensa työelämässä. Kovaluontoisuus ja roisius voi ärsyttää myös miehessä. Sointu näytti kuitenkin tv-esiintymisen perusteella tulevan toimeen ihmisten kanssa ja kuunteli muita. Ne ovat tosi tärkeitä ominaisuuksia johtajassa.

Olen aistinut muutamia kertoja, että miehet ovat aluksi ihmetelleet, että osaakohan tuo mitään. Olen tiedostanut asian, mutta siitä ei ole puhuttu mitään ja epäluulot ovat hälvenneet. Enkä välitä mahdollisista vähättelypuheista.

Olen itse uskonut aina siihen, että teot puhuvat puolestaan ja että tärkeintä on olla oma itsensä. On pyrittävä olemaan työyhteisössä hyvä ihminen ja ottamaan muut huomioon. Vaikka olisikin kova ja vaativa. Siinä on vielä oppimista, aina on.

Eveliina Mikkola, 52, Helsingin Jokereiden toimitusjohtaja

Vaasan yliopiston tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että eriarvoinen kohtelu jarruttaa yhä naisten uralla etenemistä.

Tutkimuksessa mukana olleet johtajanaiset kokivat ulkonäköön liittyvää kommentointia, painetta näyttää tietynlaiselta ja ohi puhumista.

Ulkonäköpaineet – myös miesten – puhuttivat paljon muutaman vuoden takaisessa hittikirjassa Palvelukseen halutaan ajokoira. Siinä tyypiteltiin – sarkastisen liioitellusti toki – ihanteellista naispuolista ”ajokoiraa” eli hoikkaa ja urheilullista johtajatyyppiä.

Laitettu mutta ei liian, hillitty, korkokengillä pituutta, jollei ole liian pitkä, mikä ei taas ole uskottavaa. Syvä ääni lisää vakuuttavuutta. Lisäksi naisen on hyvin vaikea näyttää ammattilaiselta muiden silmissä, jos hänellä on ylipainoa.

 Toivon, että tulisi vielä päivä, jolloin nais-etuliitettä ei tarvittaisi.

Johanna Heikkilä harrastaa moottoripyöräilyä vapaa-ajalla.

Olin juuri myös naismotoristihaastattelussa. Toivon, että tulisi vielä päivä, jolloin nais-etuliitettä ei tarvittaisi. Naisiin, miksei miehiinkin, liitetyt ulkonäköpaineet tuntuvat niin epäolennaisilta ja menneeseen vuosituhanteen liittyviltä. Etätyö on korostanut sitä, miten triviaalista asiasta on kyse.

Olen joskus kuullut olevani hyvä jätkä. Olen ajatellut sen olevan kehu, vaikka onkin tosi maskuliininen ilmaisu. Ihmisten käyttäytymisessä on paljon tiedostamatonta eikä ymmärretä, mitä kaikkea voidaan kokea negatiivisena. Aiemmalla työuralla on tullut vastaan alatyylistä huumoria ja loukkaavaa käytöstä, joka ei vain kuulu enää tähän päivään millään tavalla.

Tällä hetkellä työelämän rakenteet, johtaminen, naisten asema esihenkilö- ja johtotehtävissä, kaikki muuttuvat. Se aiheuttaa hankaumia. Vuonna 2021 olisi jo aika luopua perinteisestä johtajamallista. Tällainen täydellinen johtajaviitta on raskas kaikille, myös miehille. Tärkeää olisi keskustella esimerkiksi siitä, millaisia odotuksia nuorella sukupolvella on johtajille.

Johanna Heikkilä, 45, yrittäjä-toimitusjohtaja, Knowit Insight

Myös toisessa naisjohtajien urakäsityksiä käsitelleessä vaasalaistutkimuksessa esiin nousi uskottavuuteen ja perheen perustamiseen liittyviä stereotypioita ulkoisina uraesteinä. Tietyillä aloilla kovuuden ihannoinnin ja ”miesten sääntöjen” arveltiin yhä vaikuttavan.

Eräälle opiskelijalle oli suoraan ilmoitettu, että yritykseen ei oteta naispuolisia insinöörejä.

Haastateltavat puhuivat myös jonkinlaisesta ”kiltin tytön syndroomasta” ja siitä, että naiset pelkäävät miehiä enemmän virheitä. Lasikatto on paitsi todellinen myös subjektiivinen itseään toteuttava ilmiö.

Usein niin kutsuttu huijarisyndrooma – perusteeton usko omaan osaamattomuuteen – liitetään erityisesti korkeasti koulutettuihin nuoriin naisiin, vaikka se ei sinänsä katso ikää tai sukupuolta.

Rakenteelliseen ongelmiin voi olla vaikea tarttua omassa elämässä.

Yksi tutkimuksen haastateltavista kuvaili kuulleensa, että naistoimitusjohtajien olisi vaikeampi saada startup-yritykselle rahaa, mahdollisesti uskottavuussyistä.

Parpala tekee arjessa sen minkä pystyy. Uhkarohkeudesta palkittu vaasalaisyrittäjä tähtää valtakunnalliseen liiketoimintaan, investoi myös korona-aikana ja puhuu jämäkän ja eteenpäin katsovan johtajuuden puolesta erityisesti vaikeina aikoina.

Hän kertoo, että saattoi ennen hämmentyä asiattomuuksista. Nykyään yrittäjä-johtajana hän ei anna kenenkään hyppiä nenille.

Parpala sanoo, että vaikka puheisiin on helpompi tarttua, kissa pitää nostaa pöydälle myös tilanteissa, joissa asenteellisuus on piilotettua.

– ’Voisitko vähän avata mitä tarkoitat. Onko jotain mielessä, mitä en tajua’, Parpala kertoo kyselevänsä vastapuolelta.

– Vastuutetaan osapuoli välittömästi. En näe mitään muuta tapaa enkä usko siihen, että asiat korjaantuvat jos vain odotamme. Kyse on samasta asiasta kuin koulukiusaaminen. Siihen pitää puuttua heti.

 Puhun insinööriä, olen sanavalmis ja 176-senttinen. Nämä auttavat tilan haltuun ottamisessa.

Leea Tolvas tekee nousu-uraa kiinteistöliiketoiminnassa.

Puhun insinööriä, olen sanavalmis ja 176-senttinen. Nämä auttavat tilan haltuun ottamisessa. Mutta kyllä ohipuhumistakin on ollut, ja mansplainingia (alentuvaa ”miesselittämistä”) miesvaltaisella rakennusalalla ja kiinteistösijoittamisessa. Yhdessä palaverissa tuoreeltaan minut sivuutettiin niin pahasti, että keskeytin sen. Myös miespuolinen johtaja-alaiseni pahastui ja oikaisi tilannetta kommenteillaan.

Onneksi siinä vaiheessa, kun pääsee ääneen, asiantuntemus menee edelle. Kun kertyy kokemusta, ammattitaitoa ja on myös sinut itsensä kanssa, luo aidon vaikutelman ja tätä kautta luottamuksen. Alallani pärjää, kun puhutaan suoraan. Ronskia huumoriakin pitää sietää, mutta myös puuttua, jos raja ylittyy, sekin vaatii pokkaa.

En määrittele itseäni naisjohtajaksi. Sukupuolikysymykset ovat tärkeitä, mutta liiketoimintajohtoon tarvittaisiin ylipäänsä lisää diversiteettiä: humanisteja, teologeja, ulkomailta valmistuneita, eri sosioekonomisia taustoja ja kulttuureja.

Leea Tolvas, 35, toimitusjohtaja, Ylva

Julkisessa keskustelussa ja muotimaailmassa leviävä kehopositiivisuus on hiljalleen purkamassa ulkonäköpaineita. Parpala huomauttaa, että metoo-ilmiö on niin ikään tasa-arvoistanut sukupuoliasenteita.

Hän on seurannut sivusta, millaisissa tilanteissa raamikas miesyrittäjä on ajoittain. On flirttailua ja jopa ehdottelua, mikä on työtehtävien yhteydessä esineellistävää.

– Ei sekään ole enää okei. Ennen sallittiin enemmän. Itsekin saatoin laukoa suusta jotain, mitä enää en sanoisi. Maailma on oikeasti muuttunut. Ihminen on paljon muuta kuin kuori.

Oletko kohdannut työssäsi asiatonta kohtelua sukupuolen tai muun osaamiseen kuulumattoman seikan takia? Kerro kokemuksistasi elina.ranta@sanoma.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?