Pelloilla odottavat lasertykkiasemat, maastossa kiertää lujasti varustettuja partioita – näin Pohjois-Karjalassa varustaudutaan hanhien kevätrynnäkköön - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pelloilla odottavat laser­tykki­asemat, maastossa kiertää lujasti varustettuja partioita – näin Pohjois-Karjalassa varustaudutaan hanhien kevät­rynnäkköön

Hanhia karkotetaan pelloilta lasertykeillä ja starttipistooleilla.

6.5. 10:06 | Päivitetty 6.5. 12:03

Valkoposkihanhien kevätrynnäkkö Pohjois-Karjalan viljelyksille ei ole vielä alkanut, mutta tänä keväänä siihen on varauduttu maakunnassa erittäin vankasti.

Maakunnan pelloille Kiteelle ja Tohmajärvelle on tällä viikolla pystytetty neljä lasertykkiasemaa, joiden avulla on tarkoitus karkottaa hanhet ruokailemaan niille erikseen varatuille ruokintapelloille.

Tykkiasemien lisäksi pelloille on luvassa myös jalkapartioita, jotka hätistelevät luvattomille alueille välitankkaukseen laskeutuneita hanhia käsiasein, laserheijastimilla ja starttipistooleilla.

Kaikki tämä on osa ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimushanketta, jolla selvitetään, löytyykö hanhipelloista ratkaisu valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi.

Käytännön kenttätyöstä vastaavat Luonnonvarakeskus Luke ja Pohjois-Karjalan ely-keskus. Tutkimuksessa on mukana myös Turun yliopisto.

Tutkimushanke on pantu pystyyn nimenomaan Pohjois-Karjalassa, jossa maanviljelykselle aiheutuneet hanhivahingot ovat suurimmat.

Lasertykki on asemassaan valmiina valkoposkihanhien hyökkäykseen Koivikon tilan pellolla Kiteen Puhoksessa.

Hanhipeltohankkeen johtajan, Luken tutkimusprofessori Jukka Forsmanin mukaan sopimuksia hanhipelloiksi on Kiteen ja Tohmajärvi–Värtsilän alueelle saatu kaikkiaan noin 330 hehtaarille. Alueita on neljä, pienin 45 hehtaaria, suurin 138 hehtaaria.

Hanhipellon periaate on Forsmanin mukaan se, että ne vähentävät karkottamisesta hanhille aiheutuvaa energian kulutusta, ja siten myös satovahinkoja.

Vastineeksi hanhipelloiksi luovuttamistaan maista viljelijät saavat Luken ja ely-keskuksen suorittamaa hanhien karkotusta viljelyksessä olevilta pelloilta. Näin vähennetään niille syntyviä vahinkoja.

Karkotuksessa käytetään lasertykkien lisäksi Luken ja ympäristöministeriön erityismäärärahalla ely-keskuksen palkkaamia, jalkaisin pelloilla liikkuvia ”hanhipaimeniskuryhmiä”. Niillä on ”aseinaan” käsikäyttöisiä laserheijastimia ja muun muassa starttipistooleita.

Luken tutkijaprofessori Jukka Forsmanin mukaan Hanhipelto-hankkeen kunniahimoinen tavoite on saada hanhien viljelyksille aiheuttamia vahinkoja pienenemään muun muassa lasertykkien avulla.

Lasertykin odotetaan karkottavan pellolle muuttomatkallaan välilaskun tekevät valkoposkihanhet niitä varten varatuille ruokintapelloille.

Laite ”ampuu” vihreää lasersädettä kolmen metrin korkeudelta pellolle, ja hanhet lähtevät sitä pakoon. Säde näkyy hyvin myös päivänvalossa. Se on vaarallinen ihmissilmälle ja siksi karkotusalue on aidattava ja varustettava varoituskyltein. Laitetta ohjelmoidaan älykännykän sovelluksella.

Forsmanin mukaan kunnianhimoinen tavoite on, että hanhien vilkkaimpaan muuttoaikaan, ensi viikon alusta toukokuun loppupuolelle, kaikilla hankkeeseen mukaan lähteneillä tiloilla on karkotukseen sovituilla peltoalueilla ympärivuorokautinen hanhivahti.

Hanhiin laitetaan myös GPS-lähettimiä. Niiden avulla voidaan seurata hanhien liikkumista, millaisia peltoja ne ruokailussaan suosivat, kuinka kauan viipyvät Suomessa, miten ne reagoivat eri karkotusmenetelmiin ja viettävätkö ne aikaa hanhipelloilla vai jossain muualla.

Tämän vuoden alussa alkaneen kaksivuotisen Hanhipelto-hankkeen rahoituksesta vastaa ympäristöministeriö. Se on myöntänyt hankkeelle 1,3 miljoonan määrärahan.

Ruokintapellot eivät Forsmanin mukaan ole vielä hanhiongelman kokonaisratkaisu. Siihen tarvitaan vielä paljon muitakin toimia, joita tälläkin tutkimushankkeella kartoitetaan.

– Mutta nyt idea on se, että jos hanhet saadaan karkotettua ruokintapelloille, eikä niitä enää hätistellä jatkuvasti pois kaikkialta, vähentää se niiden turhaa lentelyä ja siihen kuluvaa energiaa. Näin saadaan vähennettyä maataloudelle aiheutuvia vahinkoja ja niistä maksettavia korvauksia. Lisäksi saadaan kokemuksia ja arvioita siitä, pystytäänkö intensiivisellä karkotuksella suojaamaan osa viljelyksistä, ja kuinka paljon sen käyttäminen laajemmassa mittakaavassa maksaisi.

Hanhien karkottamiseen tarkoitettu lasersäde on vaarallinen ihmissilmälle. Siksi karkotusalue on aidattava ja varustettava varoitustauluin.

Keski-Karjalan alueen viljelijät Pohjois-Karjalassa ovat odottavalla kannalla, josko vuosi vuodelta pahentuneeseen hanhiongelmaan saataisiin nyt vihdoinkin jonkinlaista helpotusta.

– Odotukset ovat korkealla, koska tämä on käytännössä viimeinen ei ampumalla toteutettu hätistysmenetelmä, jota ei ole vielä kunnolla kokeiltu. Lähes kaikkea muuta on, haukkaleijoja ja ilmapalloja, mutta mikään ei ole toiminut. Tämä on tavallaan viimeinen taisto, Koivikon kartanon isäntä Pekka Partanen Kiteen Puhoksessa sanoo.

Viime syksynä Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi koko maahan 115 tilalle 3 500 poikkeuslupaa syysmuutolla olleiden valkoposkihanhinen karkottamiseen ampumalla. Kevätmuuttoon lupia ei ole myönnetty.

Koivikon tilalla oli syksyllä lupa ampua 40 hanhea, enintään kolme siivekästä päivässä. Kokeilun tulos ei ollut kummoinen. Laukauksen seurauksena tuhannet hanhet pyrähtivät lentoon, mutta vain yksi jäi kaatuneena tantereelle. Muut palasivat hetken päästä takaisin.

Kokeilu jäi suutariksi. Koivikolla ei koko kiintiötä edes ammuttu.

Koivikon tilan isäntä Pekka Partanen on mukana hanhipeltokokeilun tutkimushankkeessa, mutta hanhien ruokintapelloista puhuminen kouraisee syvältä viljelijän sydäntä.

Partanen on nyt luovuttanut maitaan hanhipeltokokeiluun, mutta viljelijänä hänestä tuntuu kuitenkin pahalta edes puhua siitä, että ruuantuotantoon tarkoitettuja peltoja olisi tarkoitettu hanhien ruokintaan.

– Mieluummin annan maitani sellaiseen tutkimuskäyttöön, jonka tulosten avulla pelloilta saataisiin parempi sato ja sitä kautta parempi tulos maidontuotannosta. Hanhien ruokintapelloista puhuminen kouraisee niin syvältä viljelijän sydäntä, ettei sitä oikein tohdi edes ääneen sanoa.

Valkoposkihanhien maanviljelykselle aiheuttamat ongelmat ovat paisuneet vuosi vuodelta. Viime vuosi oli tähän mennessä pahin. Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat maatalousvahingot olivat tuolloin noin kolme miljoonaa euroa, josta valtaosa oli nimenomaan valkoposkihanhien aiheuttamia.

Suuri osa hanhituhoista kohdistui nimenomaan Pohjois-Karjalaan. Koivikon tilalla hanhituhojen korvaukset olivat viime vuonna jo toista sataa tuhatta euroa.

– Se täytyy myöntää, että viime vuonna korvaukset tulivat ainakin meille luvatusti ajallaan, kevättuhoista jo elokuulla. Aikaisemmin korvauksia joutui odottamaan jopa puolitoista vuotta.

Valkoposkihanhi on EU:n erityisessä suojelussa. Se kuuluu unionin lintudirektiiviin ja on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

Valkoposkihanhien Barentsinmeren kanta on kasvanut rajusti 1970-luvun lopun muutamasta kymmenestä tuhannesta yksilöstä nykyiseen noin 1 600 000 yksilöön. Valtaosa tuosta joukosta käyttää muuttoreitillään keväisin ja syksyisin Suomen ilmatilaa.

Muuttomatkoillaan ne laskeutuvat ruokailemaan viljelyksille aiheuttaen niille vuosi vuodelta suurempia vahinkoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?