Elvytys repi hallitusta kehysriihessä – näin ekonomistien näkemys poikkeaa ratkaisusta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Elvytys repi hallitusta kehysriihessä – näin ekonomistien näkemys poikkeaa ratkaisusta

Mittavalle elvytykselle ei ole tarvetta enää ensi vuonna, saati 2023, ekonomistit arvioivat Taloussanomille.

Infrastruktuurihankkeet ovat yksi tapa elvyttää. Kuvassa rakennetaan Tampereen rantatunnelia vuonna 2015.­

4.5. 20:45

Talous näyttää toipuvan niin nopeasti, ettei mittavaa elvytystä olisi tarpeen jatkaa enää ensi vuonna, ekonomistit arvioivat IS:lle.

Elvytyksen jatkaminen repi hallitusta kehysriihessä, mutta lopulta sitä päätettiin jatkaa vielä vuonna 2023. Samaan aikaan Euroopan unioni valmistelee 750 miljardin euron elpymispakettiaan ja Yhdysvalloissa on herännyt huoli talouden ylikuumenemisesta presidentti Joe Bidenin vietyä läpi 1 900 miljardin dollarin tukipakettinsa.

Talousvaikuttaja Sixten Korkman ehti jo varoittaa talouden ylikuumenemisen riskistä MTV:llä. Kuinka paljon ja kuinka kauan Suomen sitten pitäisi elvyttää?

Antti Ripatti.­

Kehysten yli voidaan mennä koronaan liittyvien menojen osalta, se on selvä, kansantaloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta aloittaa. Suhdannetilanne ei kuitenkaan hänen mukaansa näytä vaativan varsinaista elvytystä. Maailmantalous näyttää toipuvan nopeasti ja esimerkiksi koronan hallintaan saaneessa Kiinassa talous kasvaa ripeästi.

– Jos oletetaan, että epidemia laantuu kesällä eikä uusia virusmuunnoksia tule, elvytyksen ei tarvitse olla kauhean suurta että ainakaan jatkua ensi vuoden alkupuoliskoa pidempään, Ripatti sanoo.

Sopivaa mittakaavaa voisi Ripatin mielestä hakea asettamalla tavoitteeksi julkisen talouden alijäämän supistaminen koronakriisiä edeltävälle tasolle.

Pasi Kuoppamäki.­

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki näkee ”jonkinlaista elvytystarvetta” vielä tälle vuodelle.

– Mutta meidän ennusteemme on, että jo ensi vuonna koronan aiheuttama kuoppa taloudessa olisi saatu pitkälti kurottua umpeen, ja sitä kautta ei enää merkittävää lisäelvytystarvetta olisi, Kuoppamäki sanoo.

Koronan jäljiltä työttömyys on joillakin toimialoilla vielä koronakriisiä edeltävää tasoa korkeammalla, ja täsmäelvytys voisikin Kuoppamäen mielestä tulla kyseeseen vielä ensi vuonna esimerkiksi rakennusalalla. Kun toimistoja ja hotelleja tuskin rakennetaan normaaliin tapaan, voisi olla järkevää rakentaa infrastruktuuria.

– Jos tänä vuonna jos elvytetään muutamalla miljardilla, ensi vuonna voisi olla täsmäelvyttämistä muutamalla sadalla miljoonalla, Kuoppamäki arvioi.

– Sen jälkeen ei olisi enää merkittävää elvyttämistarvetta, mutta tietenkin voi tarkastella sitä, mihin julkisia varoja kohdennetaan. Pitäisikö kohdentaa suurempi osa vaikka tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja vähemmän johonkin muualle? Se on sitten enemmän rakenteellista politiikkaa.

Reijo Heiskanen.­

OP:n ennusteet näyttävät pitkälti samoilta.

– Meidän oman arviomme mukaan tämän vuoden aikana kurotaan kuilu umpeen ja ensi vuoden aikana ollaan peruskasvu-uralla siten, että suhdanneluontoinen elvytys ei ole perusteltua, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

– Tämän vuoden osalta politiikan viritys on varmasti suhteellisen kohdallaan kuitenkin. Varsinkin kun ottaa huomioon, että päätöksiä on tehty viime vuoden puolella, kun näkymä oli erittäin epävarma.

Jos elvyttämistä jatketaan suurin summin, vaikka talous toipuu normaaleihin kasvulukemiin, riskinä on talouden ylikuumeneminen. Silloin keskuspankit nostavat korkoja nopeammin kuin on odotettu, mikä taas johtaa talouskasvun nopeaan hidastumiseen.

– Se ei ehkä ole pääskenaario, mutta se on yksi suurimmista huolenaiheista tällä hetkellä, etenkin jos katsotaan Yhdysvaltoja. Heidän elvytyssummansa ovat niin mittavia ja talous on lähtenyt toipumaan jo muutenkin, Kuoppamäki sanoo.

Merkkejä ylikuumenemisesta Yhdysvalloissa hän odottaa ”ei varmaan tänä vuonna vielä mutta ensi vuonna”.

– Euroopassa tämä huoli nyt on vähäisempi, koska talouden nousuvauhti näyttää vaatimattomammalta eivätkä elvytyssummatkaan ole ihan niin mittavia kuin Yhdysvalloissa. Se on iso paketti, mutta ei se EU:n elvytystä tokikaan nosta sille tasolle, joka Yhdysvalloissa nähdään.

Myös Heiskanen näkee Yhdysvalloissa ylikuumenemisen riskin, muttei pidä sitä todennäköisimpänä vaihtoehtona.

– Näemme että tämä johtaa vahvaan elpymiseen, muttei varsinaiseen ylikuumenemiseen.

EU ja Yhdysvallat ovat karkeasti ottaen samansuuruisia talouksia. Yhdysvalloissa elvytetään liki kahdella tuhannella miljardilla dollarilla muutaman vuoden aikavälillä. EU:n yhteisen paketin koko on 750 miljardia euroa ja se on tarkoitus käyttää hieman pidemmällä ajanjaksolla.

Yhdysvaltain paketti vastaa noin kymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomen kansantalouden kokoon suhteutettuna se merkitsisi noin 20 miljardin euron elvytyspakettia, Heiskanen laskee. Ja Suomessa on keskusteltu siitä, onko kehyksen ylitys miljardin tai puoli miljardia.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui elvytysaikeistaan Valkoisen talon puutarhassa maaliskuussa.­

Osaltaan Yhdysvaltain summia selittää erilainen järjestelmä, professori Ripatti huomauttaa. Maasta puuttuu Suomen työttömyysturvaa vastaava järjestelmä, joka toimii työntekijän kannalta vakuutusluonteisena korvauksena ja automaattisesti lisää julkisia menoja kriisissä. Siksi kansalaisille on jaettu shekkejä.

– Silloin heidän elvyttämisensä näyttäytyy valtavan suurena. Meillä sen tapainen tapahtuu automaattisesti, Ripatti sanoo.

EU:n elpymispakettia Heiskanen ei pidä varsinaisena elvyttämisenä.

Paketti ei ole heikkoon suhdannetilanteeseen kohdistettua elvytystä, vaan se on tarkoitus käyttää rakenteellisiin uudistuksiin, jotka parantavat EU-maiden kasvun mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä.

Etelä-Euroopassa elvytykselle on joka tapauksessa enemmän tarvetta kuin Suomessa, Ripatti toteaa. Bruttokansantuotteen pudotukset ovat olleet kaksinumeroisia ja yrityksiä on varmasti mennyt konkurssiin paljon enemmän. Paketista ohjataankin suurempia summia juuri koronasta eniten kärsineisiin maihin.

Suhdanteita ajatellen paketti tulee joka tapauksessa melko myöhään. Rahoja saataneen käyttöön vasta ensi vuodesta alkaen.

– Jos sitä tänä vuonna päästäisiin käyttämään, se kohdistuisi ihan oikein. Mutta jos se menee pitkälle ensi vuoteen tai sen jälkeiseen aikaan, on kyseenalaista, tarvitaanko sen kaltaista elvyttämistä enää, Kuoppamäki sanoo.

Jos paketti viivästyy, tärkeään rooliin tulee se, millaisia kansallisen tason päätöksiä EU:ssa tehdään. Jos eri maiden hallitukset vastaavasti vähentävät kansallista elvyttämistä, elvytyspaketti ei siinä tapauksessa ole ongelma ylikuumenemisen kannalta.

Voimakkaasti kasvavalla kulutuksella voisi olla talouteen suurempi merkitys kuin elvytyksellä.­

Kuoppamäki pitää elpymispakettia joka tapauksessa mielenkiintoisena kokeiluna. EU:n tasolla ei ole aiemmin kokeiltu yhteistä, laajamittaista elvytystä.

Jos Suomen talous lähtisi ylikuumenemaan, se johtuisi Heiskasen mukaan enemmän viennin voimakkaasta vedosta ja yksityisen kulutuksen ryöpsähdyksestä kuin julkisesta kysynnästä.

Kotitalouksille kertyi viime vuonna kuusi miljardia euroa ylimääräistä säästöä. Jos summa lähtisi yhtäkkiä virtaamaan talouteen, se olisi jo ”aikamoinen kysyntäsysäys”. Se tulisi sen päälle, että kotitaloudet muutenkin lisäävät kulutustaan talouden noustessa.

– Siltikään en ehkä puhuisi ylikuumenemisesta. Se vaatisi pidempiaikaista elpymistä, johon liittyisi myös selviä palkkapaineita. Sen tyyppinen kehitys vie yleensä useamman vuoden.

OP ei myöskään odota, että voimakasta kysynnän piikkiä nähtäisiin.

Heiskanen ei näekään Suomessa erityistä ylikuumenemisen riskiä. Uhkakuvat on pidemmällä aikavälillä.

– Perusongelma on se, että julkinen talous ei ole pidemmällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Jos menoista aletaan pikkuhiljaa livetä, jossain vaiheessa tulee suurempia ongelmia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?