Suomalainen koronarokoteyhtiö on pian hankalassa tilanteessa: ”Jos valtio ei auta avaamaan tätä solmua, se ei todennäköisesti avaudu” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalainen koronarokoteyhtiö on pian hankalassa tilanteessa: ”Jos valtio ei auta avaamaan tätä solmua, se ei todennäköisesti avaudu”

Tutkimusta on tähän asti tehty yliopistoissa, mutta niiden resurssit ovat loppumassa.

Professori Kalle Sakselan mukaan kotimaisen nenäsumutteena annettavan rokotteen tutkimus tarvitsee pian päätöksen rahoituksesta.

23.4. 6:02

Nenäsumutteena annettavaa koronaroketetta kehittävä Rokote Laboratories on jättänyt rahoitushakemuksen Business Finlandille, mutta päätöstä ei ole vielä kuulunut.

– Kuutisen viikkoa on odotettu, mutta rahoitusinstrumentti on auki, kertoo professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta, joka kuuluu myös yhtiön perustajiin.

Esimerkiksi Business Finlandin kautta myönnettävän rahoituksen ehtona on ollut se, että yhtiöllä pitäisi olla myös yksityisiä rahoittajia. Sakselan mukaan Rokote Laboratories on löytänyt yksityisiä sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita olemaan hankkeessa mukana, jos sille kokonaisuutena löytyy toimiva rahoitusratkaisu.

Tämä taas vaatisi Sakselan mukaan kuitenkin valtiolta selkeää päätöstä rahoituksesta.

– Muuten kaikkoavat nämä yksityiset sijoittajat, ja meidän aikataulumme voivat paukkua, Saksela toteaa.

– Jos sitä ei hyvin pian selkeämmin sanota niin, että sitä voi pitää jonkinlaisena lupauksena, niin olemme hyvin hankalassa tilanteessa. Valtiolla on tässä nyt avaimet käsissään.

Rokote Laboratories perustajia ja alkuperäisiä osakkaita ovat Sakselan lisäksi akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, jotka työryhmineen ovat kehittäneen uudenlaista nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta työryhmineen. Neljäs alkuperäisosakas on ollut yhtiön rahoitusjärjestelyistä vastaava Pasi Kemppainen.

Muuta henkilöstöä yhtiöllä ei olekaan.

– Meillä on tavallaan muna-kana-ongelma, Saksela sanoo.

– Meillä on juuri perustettu yritys, jolla olisi pätevä henkilöstö tiedossa. Emme voi kuitenkaan palkata heitä, koska meillä ei ole rahaa. Sijoittajat taas eivät mielellään sijoita firmaan, jolla ei ole yhtään henkilöä töissä. Jos valtio ei auta avaamaan tätä solmua, se ei todennäköisesti avaudu.

Professoreiden vetämät tutkimusryhmät ovat tähän asti tehneet tutkimusta yliopistoissa. Eläinkokeissa rokote on jo saanut lupaavia tuloksia.

Jäljellä oleviin tutkimuksiin yliopistojen resurssit eivät kuitenkaan enää riitä.

– Olemme siinä vaiheessa kliinisissä tutkimuksissa, ettei niitä voida tehdä enää yliopiston piirissä, Saksela sanoo.

Kolmannen vaiheen ihmisillä tehtävien kokeiden olisi tarkoitus aloittaa muutaman kuukauden sisällä. Testeihin tarvitaan useita kymmeniä tuhansia osallistujia eri maissa, ja kustannukset voivat nousta testien laajuudesta riippuen jopa lähelle sataa miljoonaa euroa.

Hanke on aiemmin saanut tukea tukea Suomen Akatemialta ja Sakari Alhopuron säätiöltä. Summat eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä.

Myöskään Business Finlandin nykyisillä rahoitusmenetelmillä ei voida kerralla taata koko tutkimukseen tarvittavaa rahamäärää.

– Summaa pitäisi hakea palasina, koska koko meidän tarvetta olisi vaikea saada kerralla. Toisaalta sijoittajat haluaisivat varmistaa, että hankkeen koko rahoitus varmistuu, Saksela kertoo.

Sakselan mukaan rahoitusjärjestelyistä on keskusteltu viranomaisten kanssa säännöllisin väliajoin, ja ilmapiiri on myönteinen.

– Virkamiehet tekevät ohjeidensa mukaan, eikä ohituskaistoja tunneta, hän toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu uutta tukea kotimaiselle rokotetutkimukselle. TEM:n mukaan virkamiestyö on käytännössä valmis ja asia on nyt poliittisessa harkinnassa.

– Jotenkin toivoisin, että päätettäisiin kerralla, tehdäänkö tätä vai ei, Saksela sanoo.

Astra Zenecan ja Johnson&Johnsonin rokotteita saaneilla paljastuneet veritulpat ovat aiheuttaneet huolta rokotteiden turvallisuudesta, vaikka ne ovatkin erittäin harvinaisia. Verihyytymien epäillään johtuvan niissä käytetystä adenoviruksesta, jota on myös Rokote Laboratoriesin nenäsumutteessa.

– Mekanismi on vähän epäselvä, mutta liittyy varmaan siihen, kun pieni osa lihakseen ruiskutettavista viruksista joutuu maksaan, jossa se käynnistää voimakkaan epäspesifisen immuunijärjestelmän aktivaation, mihin näitä ongelmia voi harvinaisissa tapauksissa liittyä, Saksela sanoo.

– Meillä tilanne on hyvin erilainen, koska me olemme luomulinjalla. Jäljittelemme normaalia nuhakuumetta, jolloin rokotetta ei pääse lainkaan verenkiertoon, kun rokote vie piikkiproteiinin teko-ohjeen limakalvon soluille nenässä ja ylähengitysteissä. Kaiken järjen mukaan nenäsumutteeseen ei pitäisi tällaista riskiä sisältyä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?