Hyvästi pääsykokeet? – Kolme suomalaista kertoo, minkälaista on opiskella Virossa: ”Voin sanoa, että Tallinnassa vedetään kovaa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hyvästi pääsykokeet? – Kolme suomalaista kertoo, minkälaista on opiskella Virossa: ”Voin sanoa, että Tallinnassa vedetään kovaa”

Tallinnassa opiskelevat kokevat, että rahallinen sijoitus kannattaa ja on kohtuullinen. Korkeakouluhaku on Virossa hyvin erilainen kuin Suomessa.

Kolme suomalaista kertoo, miksi päätyivät opiskelijaksi Tallinnaan. Virossa opiskelee heidän lisäkseen noin 1020 suomalaista korkeakouluopiskelijaa.­

11.4. 16:05

– Joiltain kavereilta on tullut kuittailua, että mennäänkö sieltä, mistä aita on matalin, kun periaatteessa mennään vaan rahalla sisään, sanoo 21-vuotias Jarno Puumalainen, kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelija Estonian Business Schoolista.

EBS on Baltian vanhin yksityinen yliopisto. Se tarjoaa kauppatieteiden opintoja englanniksi Tallinnan lisäksi myös Helsingissä. Puumalainen opiskelee Tallinnassa ja hänen kampuksensa sijaitsee kivenheiton päässä Viron ulkoministeriöstä ja Tallinnan Stockmann on myös verrattain lähellä.

Sillä ei toki ole väliä, sillä ensimmäisen vuoden opiskelijana Puumalainen on opiskellut pääasiassa näyttöpäätteen kautta. Siinä ”pää meinaa hajota”, kuten opiskelija asian muotoilee.

EBS on ollut otsikoissa pääasiassa Suomen kampuksensa kautta. Ilmaisesta koulutuksestaan ylpeilevä maa otti yksityisen tulokkaan vastaan yskien. Maksullisen korkeakoulun pelättiin saapuessaan aiheuttavan epätasa-arvoa ja mahdollistavan rikkaammille ohituskaistan korkeakouluopintoihin.

Pelättiin myös, että ensikertalaiskiintiö ajaisi alanvaihtajat maksulliseen opetukseen.

Toisaalta maksullinen korkeakoulutus voi olla siihen kykenevälle opiskelijalle taloudellinen valinta: jokaisella välivuodella on vaihtoehtoiskustannuksia, joiden määrä riippuu siitä, miten välivuosi käytetään. Korkeakoulutus on puolestaan keskimäärin yhteydessä korkeampaan tulotasoon. Toisin sanoen jokainen välivuosi viivästyttää tuon tulotason saavuttamista ja elinkaaren aikana jäävät tulot jäävät kymmeniä tuhansia euroja pienemmäksi.

Jarno Puumalaiselle (punaisessa takissa) ESB oli ensisijainen valinta. Vielä 2020 syksyllä tutustumisviikolla päästiin Viron merimuseoon muiden uusien opiskelijoiden kanssa­

Kansantalouden osalta puolestaan välivuosia viettävä henkilöstä tulee niin sanottu nettoveronmaksaja vasta myöhemmin.

Luonnollisesti kaikilla ei kuitenkaan ole varaa maksaa lukukausimaksuja ilman velkaa.

Puumalainen sanoo, ettei muutaman kaverin ohella maksullinen opiskelu ole aiheuttanut parranpärinää. Esimerkiksi vanhemmat ovat suhtautuneet asiaan hyvin, ja Tallinnassa opiskelua pidetään kansainvälisen uran kannalta jopa suomalaiskorkeakouluja parempana.

Puumalainen maksaa lukuvuodestaan muistaakseen noin 4600 euroa, eli 2300 lukukaudelta. Kanditutkinto on kolmivuotinen, eli koulutus maksaa hieman alle 14 000 euroa tavoiteajassa valmistuvalle. Välivuosia hänelle ehti tulla yksi, armeijan takia.

– Hain Viroon perhetutun suosituksesta ja tämä oli minun ykkösvaihtoehto. Tallinnan EBS:ään haku aukeaa jo tammikuussa, eli sain tietää paikan saamisesta jo ennen Suomen yhteishakuja, Puumalainen sanoo.

Hakumenetelmänä oli haastattelu, josta viikon sisään sai tiedon, tuliko valituksi.

Puumalainen pitää koulutuksen hintaa kohtuullisena ja jopa halpana, kun vertaa lukukausimaksuja moneen muuhun maahan. Hän on suositellut opiskeluja EBS:ssä muillekin ja kuvaa opetusta laadukkaaksi, vaikka etäopetus tylsistyttääkin parhaimman terän luennoista.

 Voin sanoa, että Tallinnassa vedetään kovaa.

Puumalainen myös uskoo, että koulutus avaa myös ovia liike-elämään.

– Olen kuullut, että Virossa pääsee Nordealle aika helposti ja sieltä saa puolestaan jatkomahdollisuuksia muun muassa Puolaan. Ehkä jalkaa saa jopa paremmin oven väliin kuin Suomessa, sillä kansainvälinen opetus avaa ovia maailmalle.

Opiskelijalle tärkeää on myös opiskelijaelämä. Vaikka Puumalainen ei olekaan vielä täysiä sitä päässyt maistamaan, on hänellä selvät ajatukset, millaista opiskelijaelämä Viron pääkaupungissa on.

– Voin sanoa, että Tallinnassa vedetään kovaa. Viikossa voi olla 2–3 opiskelijatapahtumaa.

Karoliina Leppänen opiskelee Tallinnan yliopistossa toista vuotta. Erityisesti hän kehuu kansainvälistä opiskelijayhteisöä.­

Opiskelijaelämä Tallinnassa on suomalaista, kirjatenttejä vähemmän

Vuonna 2019 Virossa sai suomalaista opintotukea 1022 korkeakouluopiskelijaa. Opintotuen saajien määrä on laskenut hieman vuodesta 2017, jolloin sitä sai Virossa reilut 1200 korkeakouluopiskelijaa.

Yksi opintotuen saajista on Tallinnan yliopistossa valtiotieteitä opiskeleva 22-vuotias Karoliina Leppänen. Hänellä on taustalla yksi välivuosi, jonka hän opiskeli Alkio-opistossa lukien valtiotieteitä avoimina opintoina.

Yhteishaussa Leppänen jäi varasijoille Turun ja Jyväskylän yliopistoihin, mutta tajusi, että Tallinnan yliopiston haku oli auki vielä elokuussakin. Hän päättikin koittaa kepillä jäätä ja hakea, sillä toinen välivuosi ei innostanut. Pääsykoetta ei ollut, vaan sen sijaan yliopistolle piti lähettää motivaatiokirje ja todistukset lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastodistuksesta. Lopuksi Leppänen osallistui haastatteluun, jossa hänet valikoitiin kansainväliseen valtiotieteiden ohjelmaan.

 En koe hintaa ongelmana, vaikka onhan suomalainen maksuton opiskelu ehdottomasti hieno asia ja etu.

Opiskelijatovereita hänellä on ympäri maailmaa. Suomeen verrattuna Tallinnassa on paljon vähemmän kirjatenttejä. Sen sijaan enemmän on projektityöskentelyä.

Leppänen maksaa valtiotieteen opiskeluistaan 1600 euroa lukukaudesta, eli lukuvuotta kohden 3200 euroa.

– Minulla oli säästöjä ja saamme ulkomailla korotettua opintolainaa, jolla pystyy maksamaan lukukausimaksuja. En koe hintaa ongelmana, vaikka onhan suomalainen maksuton opiskelu ehdottomasti hieno asia ja etu, Leppänen sanoo.

Lisäksi ulkomailla opiskeleva on oikeutettu 210 euron kuukausittaiseen opiskelijan asumislisään.

Tallinnaa Leppänen kuvaa hyväksi opiskelijakaupungiksi. Tunnelma keskiaikaisessa kaupungissa on miellyttävä ja suomalaisopiskelijoiden yhteisö kaupungissa on vahva.

Normaaliaikana Tallinnassa olisi Suomen kaltainen opiskelijaelämä.

– Ehdin osallistua muutamiin sitseihin ja vuosijuhliin. Lisäksi meillä on haalarikulttuuria.

Leppänen on ensi kesänä menossa opintoihin kuuluvaan harjoitteluun. Työnantajan hän kertoo olevan yllättynyt siitä, että opinahjona toimii Tallinnan yliopisto. Negatiivista suhtautuminen ei kuitenkaan ollut.

– Sitä pidetään validina tutkintona myös Suomessa. Ei päätöstäni kyseenalaistettu lainkaan.

Suomalaisopiskelijoiden määrä Tallinnassa on laskenut vuosien mittaan hieman.­

Pieni hinta unelmista, sanoo lakia opiskeleva Eve Ihalempiä

Kaksi välivuotta riitti 21-vuotiaalle Eve Ihalempiälle. Hän koki, että jotain on tehtävä, mikäli hän haluaa vielä saavuttaa unelmansa.

Se jokin oli haku Tallinnan teknilliseen yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä.

Aiemmin kaupunkisieluksi itseään kutsuva Ihalempiä oli hakenut Helsingin ja Turun oikeustieteelliseen. Vaikka hän osallistui molempina vuosina reilut tuhat euroa maksaneille valmennuskursseille ja piti töistä kuukausien lukuloman, eivät ovet oikikseen auenneet.

Perhetuttu oli opiskellut Tallinnassa ja nauttinut ajastaan, joten Ihalempiäkin päätti hakea. Olihan Tallinna siisti, turvallinen ja kansainvälinen kaupunki.

Oikeustieteelliseen hakeminen Suomessa on hyvin kilpailullista. Pääsykokeet ovat raskaat ja ylioppilastodistuksen pitää olla priimaa.

– Pitää lukea 12 tuntia päivässä ja maksaa valmennuskursseista, Ihalempiä kuvaa.

Tallinnan teknilliseen yliopistoon kaivattiin lukiotodistus, tiivis motivaatiokirje ja englanninkielinen haastattelu. Toki sinnekin pääsyyn vaadittiin hyvää lukiomenestystä. Ihalempiän keskiarvo oli noin 8,9 ja se ylitti alarajan täpärästi.

– Kaikkien tietojen syöttäminen digitaaliseen järjestelmään syöttäminen maksoi 50–100 euroa.

Eve Ihalempiä kuvattuna toogasitseissä vuonna 2019. Ennen koronaa opiskelijaelämä oli Tallinnassa vilkasta.­

Lukukausimaksu on noin 1500 euroa eli vuodessa opiskelu maksaa noin 3000 euroa. Kanditutkinnon hinnaksi tulee siis noin 9000 euroa. Ihalempiän mukaan kyseessä on kohtuullinen hinta, jonka saa katettua opintolainalla.

– Ajattelin, että jos haluan kouluun, niin nyt oli mentävä. Oli pakko tavoitella unelmiaan, ennen kuin mielenterveys menee.

– Tänne kun päätyy esimerkiksi lakipuolelle, niin pääsee omalle alalle töihin ja palkka korvaa lukukausimaksut aikanaan.

Ihalempiän mukaan Tallinnan teknillisen yliopiston opiskelijat ovat työllistyneet hyvin ympäri maailmaa. Suuri osa tekee Virossa kandin ja opiskelee maisteriksi Suomessa tai toisessa maassa.

 Oli pakko lähteä tavoittelemaan unelmiaan, ennen kuin oma mielenterveys menee.

Vielä ainakin vuonna 2018 virolaista kanditutkintoa on arvotettu suomalaista heikommaksi muun muassa oikeustieteissä. Tuolloin Helsingin yliopisto ei myöntänyt Tallinnan yliopistossa lakia opiskelleille opiskeluoikeutta oikeustieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmaan ja hallinto-oikeus siunaisi päätöksen.

Ihalempiän mukaan Tallinnan teknillisen yliopiston opiskelijoilla ei pitäisi olla ongelmia suomalaiseen maisteriohjelmaan hakiessa.

– Ainakin kotisivuillamme tutkintoa on mainostettu kansainvälisesti tunnistetuksi.

Ihalempiällä on meneillään toinen opiskeluvuosi Tallinnassa. Kandivaiheen jälkeen hän aikoo suunnata maailmalle.

Tallinnan teknillistä yliopistoa Ihalempiä suosittelee kaikille. Erityisesti hän haluaa korostaa, ettei omaa kielitaitoa kannata pelätä.

– Jos englannin kurssiarvosanat ovat heikkoja, niin täällä voi tehdä kielikokeen. Lisäksi englannin oppii nopeasti, kun sitä käyttää, eli kannattaa olla rohkea.

Juttua muokattu 14.4. klo 8.46: Otsikkoa muutettu. Korjattu klo 14.00 EBS:n kirjoitusasu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?