EU:n kestävän rahoituksen luokittelu etenee – EK: ydinvoiman kohtelu Suomelle kohtalonkysymys - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU:n kestävän rahoituksen luokittelu etenee – EK: ydinvoiman kohtelu Suomelle kohtalonkysymys

EK:n mukaan ydinvoiman kohtelu EU:n kestävän rahoituksen luokittelussa on Suomelle elintärkeä kysymys.

Olkiluoto 3:n on tarkoitus aloittaa energiantuotanto myöhemmin tänä vuonna. EU:ssa on käyty keskustelua siitä, luokitellaanko ydinvoima kestäväksi energiamuodoksi.­

8.4. 17:22

Kestävän rahoituksen luokitteluun tähtäävä taksonomia etenee Euroopan unionissa (EU) ja siitä odotetaan esitystä lähiviikkoina.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin-toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen korostaa, että Suomella on vielä mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.

EU-komission on ollut määrä antaa esityksensä kuluvan kuun 21. päivä, mutta Soro-Pesosen mukaan aikataulu voi hieman elää. Joka tapauksessa EU-maiden ja Euroopan parlamentin on määrä nuijia päätös pöytään kesäkuussa komission esityksen pohjalta.

Järjestelmä on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden alussa, mutta Soro-Pesonen kertoo kuulleensa huhuja, joiden perusteella se voi lykkääntyä parilla kuukaudella.

Tämän pituinen viivästyminen on pieni, kun sitä vertaa taksonomian massiivisuuteen. Taksonomian ajatuksena on tehdä luokitteluskaala, jolle eri teolliset toiminnot voidaan asettaa ja kuka tahansa halukas sijoittaja voi katsoa, mihin hänen sijoituksensa tällä skaalalla sijoittuvat.

– Ensi vaiheessa taksonomia koskee sijoituksia suuriin pörssiyhtiöihin. Sijoittajille annetaan luokiteltua tietoa, jonka avulla he voivat ohjata pääomiaan ilmastoystävällisiin kohteisiin, Soro-Pesonen kertoo uutistoimisto Startelille.

Taksonomian käyttöönotto tarkoittaa, että vastaisuudessa osa yrityksistä joutuu maksamaan rahoituksestaan nykyistä enemmän.

Taksonomia vaikuttaa jo nyt

Vaikka järjestelmän laatiminen on kesken, osa rahoittajista on jo alkanut ennakoida tulevaa. Esimerkiksi Danske Bank ilmoitti pari viikkoa sitten vaiheittain luopuvansa kivihiiltä ja turvetta energianlähteenä käyttävien yritysten rahoittamisesta ja niihin sijoittamisesta.

Soro-Pesonen kertoo, että Euroopan investointipankki on puolestaan ilmoittanut, että sen myöntämä rahoitus katsotaan jo nyt taksonomiakriteeristön valossa.

Myös muut pankit hiovat strategioitaan. Nordea on tiedottanut kasvattavansa taksonomia-asetusten mukaisten varojen ja tuottojen osuutta. Pankin tavoitteena on, että vuonna 2023 vähintään neljännes sen hoitoonsa saamasta uudesta varallisuudesta on sijoitettu vastuullisiin tuotteisiin.

Keskusteluja on käyty myös siitä, että erilaiset julkiset rahoituskanavat sidottaisiin kriteeristöön. Tämä koskee myös ajankohtaisia koronakriisistä selviämiseen tarkoitettuja elvytysrahoja.

Nyt kannattaisi vaikuttaa

Taksonomia on kunnianhimoinen ja erittäin laaja kokonaisuus, ja sen yksityiskohdista käydään vielä kovaa vääntöä. EK on huolissaan siitä, millaiseksi lopputulos muotoutuu Suomen kannalta.

– Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että kriteerit tehdään teknologianeutraalisti niin, että ne tunnustavat meillä käytössä olevat vähäpäästöiset energiamuodot kuten vesivoiman, ydinvoiman ja metsäpohjaisen biomassan, Soro-Pesonen sanoo.

EK:n Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen sanoo, että nyt on oikea hetki vaikuttaa lopputulokseen.­

Vesivoiman hyväksyntä on hänen mukaansa edistynyt. Sen sijaan ydinvoiman kohtalo on vielä aivan auki. Soro-Pesonen pitää ydinvoimaa Suomelle kohtalon kysymyksenä. Se jakaa kuitenkin näkemyksiä rajusti niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin.

Ranska ja jotkut muut maat ovat Soro-Pesosen mukaan pyytäneet komissiolta ydinvoiman sisällyttämistä kriteeristöön, mutta hänen tietääkseen Suomi ei ole joukossa. Toisaalta esimerkiksi Saksa aikoo sulkea loputkin ydinvoimalansa ensi vuoden loppuun mennessä.

Kaasu on toinen kiistakapula. Monet etenkin Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat hyvin riippuvaisia kaasusta ja ajaneet sen hyväksymistä vähintään siirtymäkaudeksi. Soro-Pesonen sanoo, että vaikuttaa siltä, että komissio on taipumassa vaatimuksiin.

EK:n mielestä kaasun pitäisi sisältyä taksonomiaan, koska siihen liittyy kysymys joustavuudesta ja huoltovarmuudesta.

– Siirtymävaiheen ratkaisulla vältettäisiin pelätty lukkiutuminen kaasuun liittyvään infrastruktuuriin, Soro-Pesonen lisää.

Monet ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet maakaasun mukaan ottamista, koska sekin on fossiilinen polttoaine.

Biopohjaisetkin raaka-aineet ovat niin ikään tapetilla. Maailman Luonnon Säätiö (WWF) ei kannata puunpoltosta peräisin olevan biomassan hyväksymistä.

Vaikka taksonomiaa on valmisteltu teknisellä tasolla, monet poliitikot ja valtiovarainministeriö ovat Soro-Pesosen mukaan olleet aktiivisesti komissioon yhteydessä.

–Nyt on Suomella ja hallituksella tuhannen taalan paikka, että tämä menee oikeaan suuntaan niin kauan kun esitys on vielä auki ja sen sisällöstä käydään keskustelua, hän sanoo.

Suuret pörssiyhtiöt etulinjassa

Aluksi taksonomia vaikuttaa yli 500 ihmistä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Vastaisuudessa sen vaikutuspiiriä on määrä laajentaa muualle elinkeinoelämään.

Soro-Pesonen sanoo, että käytännössä taksonomia vaikuttaa välillisesti myös osakkeisiin ja kaikkeen muuhun yritysrahoitukseen ja jollain ajalla mitä todennäköisimmin myös tavallisten pienten ja keskisuurten yritysten pankkilainoihin.

– Taksonomia muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa. Sillä tavoitellaan kestävän rahoituksen ja vastuullisen ajattelun valtavirtaistamista, Soro-Pesonen sanoo.

Hän uskoo, että lopputuloksesta tulee oikeansuuntainen, mutta toivoo, että järjestelmä toteutuu Suomen kannalta järkevästi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?