Tässä ovat Suomen vaarallisimmat ammatit – hoiva-alan tilanteessa huolestuttava muutos - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tässä ovat Suomen vaarallisimmat ammatit – hoiva-alan tilanteessa huolestuttava muutos

Tapaturmavakuutuskeskus on ollut erityisen huolestunut kehityksestä yksityisissä sosiaalihuollon laitospalveluissa.

Riskiammateissa suuri osa työtapaturmista selittyy ennakoimattomilla työtehtävillä, TVK:sta kerrotaan Taloussanomille.­

8.4. 6:35

Työtapaturmien määrä sukelsi Suomessa vuonna 2020 lähes 18 prosenttia. Vakuutuslaitokset korvasivat vuoden kuluessa yhteensä 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) kertoo analyysissään luvun olevan mitatun historian alhaisin.

Taloussanomien tavoittama TVK:n tutkimusjohtaja Mika Tynkkynen toteaa ilmiön nivoutuvan koronapandemian muuttamaan talous- ja työllisyystilanteeseen. Vuosi sitten revennyt lomautusaalto heijastui myös työtapaturmien määrään.

– Toisilla työpaikoilla töitä tehdään puolestaan rauhallisempaan tahtiin, ja osaa työntekijöistä koulutetaan seuraavaa nousukautta varten. Tällöin tapaturmiakin sattuu vähemmän, Tynkkynen sanoo.

Työpaikkatapaturmien taajuus eli kaikkien korvattujen vahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden oli viime vuonna 25. Kaikista tapaturmista 17 johti palkansaajan kuolemaan. Ammattikuntaisia tapaturmia tarkastellessa Suomen vaarallisimmaksi ammatiksi paljastuu taajuudella 165 sanomalehtien jakaja.

– Sehän on aivan järkyttävän korkea taajuus. Sanomalehtien jakajat tekevät töitä hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, joita työnantajan on vaikea hallita. He juoksevat rappukäytäviä ja liukkaita pihoja. Tavallisesti tapahtuu liukastumisia ja nyrjähdyksiä.

Eniten työpaikkatapaturmia sattuu edelleen tuotantolaitoksissa, tehtaissa ja työpajoissa. Esimerkiksi rakennustyöntekijöiden tapaturmataajuus on ollut viime vuosina 120 tuntumassa. TVK liittää taajuuksien perusteella korkean työtapaturmariskin joukkoon lisäksi ainakin seuraavat ammatit:

  • Metsä- ja kalatalouden työntekijät (100)

  • Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät (92)

  • Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat (81)

  • Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät (81)

  • Rakennusten viimeistelytyöntekijät (74)

  • Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. (71)

  • Eläintenkasvattajat (69)

  • Teollisuustuotteiden kokoonpanijat (62)

Vaikka riskialttius on rakennusalalle perinteisesti leimallista, korostuvat onnettomuudet Tynkkysen mukaan tavallisesta poikkeavissa olosuhteissa. Yleensä taustalla on häiriö, jota henkilöstö lähtee selvittämään vailla yksityiskohtaisia tietoja ratkaisutavoista.

– Rutiininomainen työ on yleensä aika turvallista, Tynkkynen sanoo.

Rakennustyöntekijöiden työtapaturmataajuus on ollut viime vuosina 120 tienoilla.­

Muista aloista erottuvalla sosiaali- ja terveysalalla tapaturmat eivät viime vuonna vähentyneet. TVK:n analyysi osoittaa määrän pysyneen samana ja taajuuden jopa kasvaneen.

Tynkkysen mukaan ilmiö ei selity yksin koronalla vaan vuodesta 2010 jatkuneella toimintavolyymin kasvulla sekä julkisten sosiaali- ja terveystehtävien ulkoistamisella yksityiselle puolelle. Korostetun suuri osa yksityistetyistä työpaikoista kärsii matalasta työturvallisuudesta.

– Yksityisissä sosiaalihuollon laitospalveluissa taajuudet ovat korkeammat kuin missään muualla tällä toimialalla. Väkivaltatapauksiksi luokiteltavia tapauksia sattuu paljon esimerkiksi nuorisokodeissa ja vanhainkodeissa.

Vuonna 2020 sosiaalihuollon laitospalveluiden työpaikkatapaturmataajuus oli 43,5. Huolestuttavan kehityksen vuoksi TVK laati alan työturvallisuustilanteesta erillisen analyysin. Tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho toteaa TVK:n tiedotteessa, että alan töissä sattuneista työpaikkatapaturmista 44 % johtui toisen ihmisen tahattomasta tai tahallisesta teosta.

Tällaisiksi lasketaan esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijään kohdistuu lyönti, potku, tai pureminen.

– Tilanne on huolestuttava. Kehitys ui graafeissa muita toimialoja vastaan, tutkimusjohtaja Tynkkynen kommentoi.

Työturvallisuus on heikentynyt yksityisissä sosiaalihuollon laitospalveluissa useamman vuoden.­

Suhteellisesti eniten työpaikkatapaturmien lukumäärä väheni viime vuonna kuljetus- ja varastointialalla. Tynkkynen toteaa Taloussanomille, että useamman vuoden jatkuneen kehityksen selittäminen edellyttäisi tarkempaa tutkimusta.

Perinteisesti toimialaan on liitetty korkea tapaturmariski. Tynkkysen mukaan ainakin osa kehityksestä voidaan yhdistää kohentuneeseen työturvallisuuteen.

– Toisaalta epäilen myös piilevää kehitystä varastointipuolella, jossa tehtäviä on voitu ulkoistaa. Silloin ilmiön pitäisi taas näkyä toisen toimialan huonompana kehityksenä. Tässä tapauksessa se ei ole kuitenkaan aivan ilmeistä.

Korona-aikana lisääntyneet etätyöt eivät TVK:n analyysin mukaan näkyneet työpaikkatapaturmien sattumispaikkoja kuvaavassa jakaumassa juuri lainkaan. Vuosina 2016–2020 kaikista työpaikkatapaturmista kodeissa sattui vain 1,1–1,3 prosenttia. Keskus päättelee tämän johtuvan siitä, että etätöitä tehdään käytännössä vain matalariskisissä ammateissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?