Kommentti: Koronassa nollatoleranssi kirpaisee – tiukka linja on silti terveyden ja talouden yhteinen etu - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Koronassa nollatoleranssi kirpaisee – tiukka linja on silti terveyden ja talouden yhteinen etu

Liikkumisrajoituksia on turha arkailla taloushuolien takia. Korona on liki talttunut ja talouskin toipuu – mutta vain nollatoleranssin maissa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

2.4. 10:02

Hallituksen kaavailemien liikkumisrajoitusten tyssääminen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen oli epäilemättä paikallaan juridismuodollisin perustein.

Mutta asiallisesti se oli onneton takaisku. Vikaa oli lakiesityksen rakenteessa ja sisällössä – mutta ei tavoitteissa.

Maassa vallitseva koronatilanne on edelleen varsin vakava, ja varsinkin maan runsasväkisimmillä seuduilla tartuntojen määrä on sekä suuri että kasvussa.

Vaikka päivittäin tietoon tulevien uusien koronatartuntojen määrä on hieman laskenut, kertoo tämä vasta epidemian leviämisen hidastumisesta eikä suinkaan talttumisesta.

Suomessa on meneillään jo koronaepidemian kolmas ja aiempia voimakkaampi tartunta-aalto, joten vaara ei ole suinkaan ohi vaan edelleen vakava.

Riski on suuri, että ilman entistä tehokkaampia rajoitustoimia tartunnat jatkavat leviämistään ja voivat karata uuteen kasvuun ennen kuin kyllin suuri osa kansasta on saanut rokotesuojan.

Tämä epidemian pitkittymisen ja pahenemisen riski kasvaa sitä suuremmaksi mitä lepsummilla toimilla koronaa pyritään nyt paimentamaan.

Lepsuilun painetta ja houkutusta voi lisätä esimerkiksi huolet rajoitusten aiheuttamista taloushaitoista. Tällaiset huolet ovat ymmärrettäviä ja yleisiä, ja siksi samanlaisia huolia esiintyy Suomen lisäksi useissa muissakin Euroopan maissa.

Koronatartuntojen taltuttamista tarvittaessa tiukoinkin rajoituksin on kuitenkin turha arkailla taloushuolien takia, sillä koronan vastaisessa kamppailussa kansanterveydellä ja -taloudella on sama vihollinen ja yhteiset tavoitteet.

Onnistujat ovat muualla kuin Euroopassa

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä vähäisemmin terveys- ja talousvaurioin kuin useimmat muut Euroopan maat.

Mutta Suomikaan ei silti ole selvinnyt läheskään yhtä hyvin kuin koronakriisin varsinaiset onnistujat.

Koronakriisin muunkin hallinnan kuin rokotusten mallimaita ei juuri löydy Euroopasta ehkä Islantia lukuun ottamatta, mutta joukko onnistujia löytyy Kaukoidästä ja Tyynenmeren alueelta.

Eikä puhe ole vain Kiinan kaltaisista kovan komennon diktatuureista, vaan koronakriisin mallimaiksi nousee myös joukko jokseenkin vapaita demokratioita, kuten Japani, Etelä-Korea, Uusi Seelanti ja Australia.

Näitä onnistujia yhdistävät tartuntojen "nollatoleranssi", tarvittaessa erittäin tiukat rajoitustoimet – ja se, että ne ovat kärsineet Suomeenkin verrattuna vähäisen määrän koronakuolemia ja taloustappioita.

Ehkä Suomenkin olisi parempi hakea mallia toimilleen noista onnistujista ennemmin kuin Euroopan epäonnistujista.

Kaukomaiden esimerkkiin kannustaa ensiksi se, että nuo tartuntojen tukahduttamiseen koronan ensiaallosta lähtien pyrkineet maat ovat käytännössä säästyneet uusilta tartunta-aalloilta, kun taas vain tartuntojen vaimentamiseen pyrkineet Euroopan maat kamppailevat paraikaa yhä pahemmaksi äityvän kolmannen tartunta-aallon kourissa.

Toinen painava syy seurata onnistujamaiden esimerkkiä on se, että niiden taloudet kuroivat koronakuopan umpeen ja uuden kasvukauden vauhtiin pitkälti jo viime vuoden kuluessa, kun taas moni Euroopan maa uhkaa painua jo koronakriisin toiseen taantumaan.

Vähemmän kuolemia ja lievempi taantuma

Kaukoidän ja Tyynenmeren alueen mallimaiden koronarajoitukset ja -toimet saattoivat ensi alkuun vaikuttaa meikäläisittäin kohtuuttoman kovilta.

Mutta ne näyttävät tepsineen ja täyttäneen tarkoituksensa. Ja ainakin ne ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin useimpien Euroopan maiden liian myöhään ja liian keveinä toteen panemat toimet.

Ero onnistujien ja epäonnistujien välillä on dramaattisen suuri ja ilmiselvä, kun vertaillaan Australian, Etelä-Korean, Japanin ja Uuden Seelannin koronakokemuksia vaikkapa neljän suuren EU-maan, Espanjan, Italian, Ranskan ja Saksan, kokemuksiin.

Näin on tehnyt joukko taloustutkijoita VoxEU-tutkijasivustolla viime kuun lopussa referoimissaan tutkimuksissa.

Tutkijaryhmä kokosi tiedot vertailumaiden kärsimien koronakuolemien määrästä ja niiden kokemista talouden kokonaistuotannon muutoksista viime vuoden alusta lähtien.

Kaikki vertailun maat kärsivät tuntuvan talousnotkahduksen viime keväänä, mutta EU-maiden notkahdus oli selvästi syvempi ja pitkäkestoisempi kuin kaukomaiden nyt jo ohitettu takapakki.

Tutkijat arvioivat talouden kokonaistuotannon kasvavan vertailun kaukomaissa tämän vuoden kuluessa kuutisen prosenttia suuremmaksi kuin ennen koronakriisin alkua, mutta EU-maissa jäävän kolmisen prosenttia tuota kriisiä edeltänyttä lähtötilaa heikommaksi.

Kriisiaikaiset terveyserot ovat vielä suurempia.

Vertailun kaukomaat ovat selvinneet erittäin vähäisellä tai lähestulkoon olemattomalla koronakuolemien määrällä, kun taas suuret EU-maat ovat kärsineet erittäin suuren määrän koronakuolemia.

Korona on saatava tukahtumaan

Terveys- ja talousvertailun perusteella on helppo yhtyä tutkijoiden kahteen johtopäätökseen:

Ensimmäisen mukaan koronatartuntojen tehokas ja määrätietoinen taltuttaminen tarvittaessa kovillakin rajoitustoimilla paitsi säästää ihmishenkiä myös vähentää taloudelle koituvia haittoja ja nopeuttaa rajoitusten purkamista ja talouden toipumista.

Toisen tätä tukevan johtopäätöksen mukaan tyytyminen vain tartuntojen vaimentamiseen sekä rajoitustoimien aikailu ja arkailu taloushaittojen välttämiseksi epäonnistuu ja johtaa helposti tartunta-aaltojen uusiutumisiin ja yhä uusiin rajoituksiin – ja lopulta taloushaittojenkin paisumiseen.

Todennäköisesti tinkimätön koronatartuntojen nollatoleranssi olisi tehokkain tapa suojella sekä kansanterveyttä että taloutta – ja välttää terveyden ja talouden keinotekoista ja haitallista vastakkainasettelua.

Ehkä Suomessa ja muissakin Euroopan maissa olisi syytä hieman toppuutella exit-kiireitä ja rajoitusten purkamista niin kauan kuin koronavirusta ja uusia virusmuunnoksia liikkuu ja leviää kansan parissa jokseenkin hallitsemattomasti.

Toki exit-suunnitelmia olisi mieluisampi kaavailla kuin uusia rajoituksia, kun kevätaurinko houkuttelee jo terassille. Mutta ehkä jo kolmannesta tartunta-aallosta voisi ottaa vihjeestä vaarin – ja uskoa, että pelkkä tartuntojen vaimentaminen ei näemmä tepsi tähän vitsaukseen, ne on saatava tukahtumaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?