Matkailuyrityksiä, ravintoloita, kuljetuspalveluita... Tällaisia yrityksiä haettiin konkurssiin maaliskuussa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Matkailuyrityksiä, ravintoloita, kuljetuspalveluita... Tällaisia yrityksiä haettiin konkurssiin maaliskuussa

Helmikuusta konkurssihakemusten määrä nousi hieman. Viime vuoteen nousu on Maksukyvyttömyysrekisterin mukaan huomattava, Tilastokeskuksen mukaan lievempi.

Konkurssihakemusten joukossa on yrityksiä monilta aloilta.

1.4. 15:53

Maaliskuussa konkurssiin haettiin Maksukyvyttömyysrekisterin mukaan 291 yritystä. Helmikuussa konkurssiin haettiin lähes yhtä monta yritystä, 285. Vuoden 2020 maaliskuussa konkurssihakemuksia oli Maksukyvyttömyysrekisterin mukaan 173, eli konkurssihakemusten määrä kasvoi datan mukaan selvästi.

Oikeusministeriön Maksukyvyttömyysrekisteriin päivittyy automaattisesti yritysten konkurssihakemukset. Se ei ole kuitenkaan ainoa konkurssihakemuksia tilastoiva taho, mutta niistä nopein.

Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa viikoilla 9–12 on haettu konkurssiin 242 yritystä, mutta sen tilastoista puuttuu maaliskuun kolmen viimeisen päivän data. Vuotta aiemmin vastaavien viikkojen konkurssihakemusten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 209.

Konkurssiin haettujen yritysten joukossa oli jälleen yrityksiä monipuolisesti eri aloilta. Joukossa on muun muassa ravintola-alan, matkailualan, kauneusalan, kuljetusalan ja rakennusalan yrityksiä. Yritykset sijoittuvat myös maantieteellisesti ympäri Suomea.

Nostoina konkurssiin haettiin tai hakeutui muun muassa seuraavat yritykset: Espoon kiinteistö- ja kotipalvelu, ilomantsilainen hotelliyritys Megrin matkailu Oy, kemijärveläinen Metsäkoneurakointi RTB Oy, nokialainen ohjelmatoimisto Musiikkiviihde Laulajanne Oy ja kuopiolainen kuljetuspalvelu Nordic Express Oy.

Viikon 11 aikana konkurssiin haettiin Maksukyvyttömyysrekisterin mukaan 68 yritystä ja viikkoa myöhemmin 64.

Yrityssaneeraukseen hakeutui viikolla 11 kuusi yritystä ja viikolla 12 yrityssaneeraukseen hakeutui 12 yritystä.

Aiempien viikkojen tavoin, myös maaliskuun loppuviikoilla noin kaksi kolmesta konkurssihakemuksesta oli ulkopuolisen hakijan jättämä. Usein konkurssihakemuksen taustalla oli joko verottaja tai työeläkeyhtiö.

Jos konkurssihakemuksen jättäjänä on ulkopuolinen taho, se voi kieliä vahvemmin siitä, että velkoja hyödyntää väliaikaisen konkurssisuojan helmikuista poistumista.

Maksukyvyttömyysrekisterissä ei näy niitä yrityksiä, jotka ovat lopettaneet yritystoimintansa ilman konkurssia. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan jopa joka kymmenes pohtii yritystoimintansa alasajoa.

Maaliskuun puolivälissä Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen ja ekonomisti Petri Malinen arvelivat, että konkurssihuippu saattaa asettua kevätkuukausille maaliskuusta toukokuulle ulottuvalle jaksolle.

Konkurssihakemushuipun myöhemmän sijoittumisen puolesta puhuu helmikuun alussa voimaan tullut, väliaikainen konkurssilaki. Toivonen muistuttaa, että helmikuun alkuun päättyi poikkeuslain suoma suoja konkurssiin hakemista vastaan, mutta helmikuusta syyskuuhun on voimassa lievempi suoja.

Normaalitilassa yritys voidaan hakea konkurssiin, mikäli se ei pysty maksamaan seitsemässä päivässä konkurssiuhkaista maksukehotusta. Kyse on siis seitsemän päivän maksukyvyttömyysolettamasta, jota ei saanut käyttää viime vuoden toukokuusta tämän vuoden helmikuun alkuun. Nyt maksukyvyttömyysolettamalla saa hakea yrityksen konkurssiin, mutta aikaa on pidennetty.

Helmikuun alusta syyskuun loppuun aika on 30 päivää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?