Kommentti: Ei tässä näin pitänyt käydä – Ranska ja Italia haluavat jo kasvattaa EU:n elvytyspakettia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ei tässä näin pitänyt käydä – Ranska ja Italia haluavat jo kasvattaa EU:n elvytyspakettia

EU:n elvytysrahaston piti olla nopea ja mittava. Osa EU-johtajista tuskailee jo, että se ei ole kumpaakaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

31.3. 6:35

Euroopan unionin suurista jäsenmaista tiettävästi ainakin Ranska ja Italia ovat esittäneet EU:n yhteisen koronaelvytyksen kasvattamista jäsenmaiden viime kesänä sopimaa 750 miljardia euroa suuremmaksi.

Asiasta on tällä viikolla kirjoittanut esimerkiksi talouslehti Financial Times, jonka mukaan EU:n koronaelvytykseen ja elvytysrahastoon liittyvä tyytymättömyys nousi esiin EU-johtajien viimeviikkoisen huippukokouksen yhteydessä.

Lehden mukaan elvytysrahaston tuntuvaa kasvattamista ovat esittäneet ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi.

Kyse on EU-maiden johtajien jo viime heinäkuussa sopimasta EU:n yhteisvelkaan perustuvasta elvytysrahastosta, jonka piti olla sekä mittava että ennen kaikkea nopea vastaus talouden äkilliseen koronakriisiin.

Aloitteet rahaston kasvattamisesta kertovat avustuksia odottavien jäsenmaiden johtajien turhautumisesta ja huolesta.

Turhautuneisuutta aiheuttanee koko hankkeen hitaus ja aina vain pitkittyvä odottaminen elvytystoimien alkamiseen. Huolta taas aiheuttanee koronan taloushaittojen kasautuminen viikko viikolta suuremmiksi – ja samaa tahtia yhä ilmeisemmäksi käyvä EU-elvytyksen niukkuus.

FT:n mukaan Macron on perustellut EU-elvytyksen kasvattamista sillä, että elvytysrahaston ja sille kaavailtujen rahavarojen mitoitus oli sopiva viime vuonna koetun ensimmäisen korona-aallon talousvaikutuksia vastaan – mutta eivät enää sittemmin koettujen toisen tai jo kolmannenkin tartunta-aallon vaikutuksia vastaan.

Tuskastumista selittänee osaltaan sekin, että elvytysrahasto ei ole vielä päässyt piirustuspöytää pidemmälle, vaikka koronakriisin alkamisesta on jo yli vuosi – ja vaikka EU-johtajat sopivat elvytysrahaston perustamisesta ja EU:n yhteiselvytyksen periaatteista jo viime heinäkuussa.

Saksa joutui perustuslakikiistaan

Euroakaan elvytysrahaston ilmaisista avustuksista tai puoli-ilmaisista tukiluotoista ei ole lähtenyt liikkeelle, sillä koko monimutkainen järjestely kekseliäine juridishallinnollisine rakenteineen odottaa yhä EU-maiden vahvistuksia.

Osa jäsenmaista on jo hyväksynyt järjestelyn siihen liittyvine vastuineen ja velvoitteineen, mutta esimerkiksi Suomen eduskunnassa asiakokonaisuuden käsitteleminen on kesken ja hanke näin ollen vailla vahvistusta.

Toteutuakseen tämä EU:n vakiintuneista toimintatavoista ja rakenteista monin tavoin täysin poikkeava järjestely edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisen vahvistuksen.

Viime viikolla elvytysrahaston aloitusta malttamattomina odottavat kokivat takaiskun, kun Saksan liittopäivien elvytysrahastolle jo antama puoltopäätös tyssäsi hanketta vastustavien kanteeseen – ja jämähti ainakin joksikin aikaa maan perustuslakituomioistuimeen.

Kanteen mukaan EU:n elvytysrahastoaan varten kaavailema yhteisvelka ja avustusten rahoittaminen velalla rikkovat EU:n perussopimuksia ja Saksan perustuslakia. Kiistakysymysten käsittely perustuslakituomioistuimessa merkitsee ainakin hankkeen tilapäistä keskeytystä – ja lisää viivytystä.

Yhdysvallat painelee kaasu pohjassa

EU:n elvytystoimien viipyminen ja yhteiseen elvytykseen varattujen varojen niukkuus korostuvat, kun EU:n toimia – tai paremminkin aikeita – verrataan Yhdysvaltain vastaaviin.

Yhdysvaltain vasta pari kuukautta vallassa ollut presidentti Joe Biden on jo saanut vahvistettua ja alkuun yhden jättimäisen elvytyspaketin, ja nyt hänen hallintonsa valmistelee jo seuraavaa ja vielä suurempaa elvytysohjelmaa.

Pari viikkoa sitten Biden vahvisti allekirjoituksellaan yhteensä noin 1,9 biljoonan dollarin veroisen elvytyskokonaisuuden, johon sisältyneet koronashekit on jo postitettu kansalaisille.

Sitä ennen oli jo tiedossa edellisen presidentin Donald Trumpin joulukuussa vahvistama noin 900 miljardin dollarin elvytysohjelma, joten yhteensä Yhdysvaltain talouteen on tiedossa ylimääräistä elvytystä jopa 2,8 biljoonaa dollaria.

Näiden jo tiedossa olevien ja vahvistettujen elvytysohjelmien lisäksi Bidenin hallinto valmistelee seuraavaksi jopa kolmen biljoonan (eli kolmen tuhannen miljardin) dollarin lisäelvytystä julkisiin investointeihin ja muihin talouskasvua vahvistaviin pitkävaikutteisiin toimiin.

Näillä näkymin Yhdysvaltain liittovaltion elvytystoimet kasvavat tänä vuonna peräti 25 prosenttiin suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.

EU:n yhteiselvytys ei erotu samalla asteikolla ollenkaan, ja EU-maista eniten elvyttävä Saksakin yltää juuri ja juuri yli kymmeneen prosenttiin ja muut suuret jäsenmaat jäävät selvästi tätäkin pienempiin lukemiin.

Elvytyslukujen tuskastuttavaa eroa – ja EU:n suhteellista heikkoutta – korostaa se, että Euroopan koronatilanne pahenee mutta Yhdysvaltain helpottaa.

Ja se, että Yhdysvallat päihittää eurooppalaiset kilpailijansa myös rokottamalla kansalaisiaan koronavirusta vastaan tuplaten tehokkaammalla piikitystahdilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?