Asiantuntija huolissaan ammattikoulujen opetuksen tuloksista – moni valmistunut ei kykene vaadittuun työhön - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija huolissaan ammattikoulujen opetuksen tuloksista – moni valmistunut ei kykene vaadittuun työhön

Talotekniikka-alaa piinaa osaavan työvoiman pula, koska ammatillisen koulutuksen lopputulokset eivät aina vastaa työelämän standardeja.

Mäkisen mukaan suuri osa ongelmista ratkeaisi sillä, että Opetushallituksen määräyksiä noudatettaisiin.

24.3. 10:48

Talotekniikka-alan yritysten mukaan osaavaa työvoimaa on vaikea löytää. Asiasta kummallisen tekee se, että työvoimaa koulutetaan yli tuplaten rekrytointitarpeeseen nähden.

LVI-TU ry:n erityisasiantuntijan Juha-Ville Mäkisen mukaan ongelmat johtuvat ainakin osin siitä, että alan ammatillinen koulutus on etääntynyt työelämän tarpeista. Alan oppilaitosten toimintatavoissa on suuria eroja, jotka pahimmillaan johtavat siihen, että osalla valmistuneista ei tutkinnosta huolimatta ole todellista pätevyyttä työskennellä alalla.

Mäkinen toimii myös Opetushallituksen talotekniikan työelämätoimikunnan puheenjohtajana.

– Ammattiin opiskelu on muuttunut. Yhteiskunnallisia aineita sekä ammattiaineita täydentäviä ja tukevia opintoja on tullut aika paljon, ja yhteistyö työelämän kanssa ei kyllä ole sillä tasolla faktojen mukaan, mitä se lain mukaan pitäisi olla.

Muutama vuosi sitten uusittu laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa ammatillisen tutkinnon järjestäjiä ottamaan huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet koulutusta suunniteltaessa.

– Uuden lainsäädännön myötä poistui ulkoinen laadunvarmennus ammatillisesta koulutuksesta käytännössä kokonaan. Meillä on ainoastaan työelämätoimikunta, jolle toimitetaan numerotietoja, joiden perusteella luodaan mielikuvaa siitä, missä mennään käymättä edes paikan päällä.

Koulutuksen järjestäjät päättävät tietyin reunaehdoin koulutuksen sisällöstä itse, ja koulutuksen laatu vaihtelee oppilaitosten välillä suuresti.

Erot korostuvat etenkin tutkintojen näytöissä, jotka tulisi järjestää työelämässä. Ammattitaidon osoittamistapahtumassa pitäisi olla mukana aina kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää.

– Näyttöjä järjestetään valitettavan usein oppilaitoksen tiloissa pelkästään opettajien arvioimana. Jos samaan aikaan yritykset ovat alkaneet valittaa osaavan työvoiman saamisen vaikeutumisesta, ei siinä ehkä vainoharhainen tarvitse olla, kun voi joitain yhteneväisyyksiä nähdä.

– Tutkintoja tuntuu olevan mahdollista myöntää vähän sillä mitä nyt sattuu milloinkin olemaan, jos ilkeästi sanotaan.

– Ääripäät ovat kaukana toisistaan. Kukaan ulkopuolelta kun ei tätä pääse arvioimaan, helppohan säännöistä on joustaa. Emme enää osaa pelkän tutkinnon perusteella sanoa, onko henkilö kyvykäs.

Yritysten kanssa tulisi tehdä yhteistyötä myös koulutuksen töissä oppimisen yhteydessä. Huonoissa tapauksissa tätä ei juurikaan tehdä, eikä Mäkisen mukaan työssä oppiminen toteudu tällaisissa tapauksissa aidosti.

– Yksittäiset opettajat satunnaisesti saattavat maanitella yrityksiä ottamaan opiskelijoita vähän sillä asenteella, että ota nyt joku poika jonnekin. Tiedän tapauksia, missä opiskelijat on laitettu ihan eri alan yrityksiin, että voidaan sanoa, että olivat yrityksissä työssä oppimassa. Voi olla, että osa opiskelijoista hengaa oppilaitoksen työsaleissa ja tekee vähän sitä, mitä opettaja heille keksii.

Ammatillisen opetuksen haasteena Mäkinen mainitsee myös Nuorisotakuun, joka on hänen mukaansa siirtänyt vastuuta erilaisista sosiaalipoliittisista tukitoimenpiteistä osittain ammatillisen opetuksen harteille.

– Jos poliitikot lupaavat, että kaikilla nuorilla on opiskelupaikka, se tarkoittaa, että heidät pitää silloin ohjata jonnekin, paikka pitää olla. Nuorisotakuun onnistumisen kannalta varmaankin riittää, että voidaan todeta, että ollaan kirjoilla, eikä tarvitse miettiä, että mitä siellä tehdään.

Kaikki talotekniikka-alan opiskelupaikan saaneet eivät Mäkisen mukaan ole alalla omasta tahdostaan. Hänen mielestään kaikilla oppilailla ei ole todellisia valmiuksia opiskella alalle, vaan pitäisi järjestää muita tukitoimenpiteitä, jotta nuoret pääsisivät yhteiskuntaan kiinni.

– Ammattikoulutus tulisi nähdä elinkeinopolitiikan osana, joka tuottaa työvoimaa ja nuorille kansalaisille työmarkkinakilpailukelpoisuutta. En sano, ettei näitä asioita pitäisi hoitaa, kysyn vaan, onko oikein, että ammatillinen koulutus joutuu näiden tieltä väistymään.

Mäkisen mukaan alan ammatillisen koulutuksen ongelmat ratkeaisivat suurilta osin sillä, että määräyksiä noudatettaisiin.

– Sehän ei riitä, että Opetushallitus antaa määräyksen, jos sitä ei noudateta. Meillä on hyvät määräykset, joita pitäisi noudattaa. Jos niitä noudatetaan, toiminnan laadun pitäisi kyllä olla ihan kunnossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?