Suomalainen rokoteyhtiö tarvitsee rahaa nopeasti – mistä oikein kiikastaa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalainen rokoteyhtiö tarvitsee rahaa nopeasti – mistä oikein kiikastaa?

Koronarokotetta kehittävä suomalaisyritys tarvitsee rahoitusta pikaisesti. Valtio voisi lähteä rahoittamaan, jos yhtiö saisi merkittävästi rahoitusta myös muualta.

Kotimaista koronarokotetta on kehitetty Finvectorin laboratoriossa Kuopiossa.

12.3. 17:25

Suomalainen koronarokotetta kehittävä Rokote Laboratories -yhtiö on kuukausia pyrkinyt saamaan rahoitusta uuden nenäsumutteena annettavan rokotteen kalliisiin kolmannen vaiheen tutkimuksiin.

Ylen mukaan suomalaisen koronarokotteen kohtalon hetket olisivat nyt käsillä ja että yhtiön olisi saatava rahoitusta maaliskuun loppuun mennessä.

Rokotteen kehittäjiin ja yhtiön perustajiin kuuluva professori Kalle Saksela sanoi Ylelle, että ”jos rahoitusta ei saada lyötyä lukkoon tämän kuun aikana, momentum uhkaa mennä ohi”.

Taloussanomille Saksela täsmentää, että on hieman kärjistettyä sanoa, että rahoitus pitäisi saada kasaan parissa viikossa.

– Miten sen nyt sanoisin – se on ollut pitkään meidän virallinen tavoite ja olisi monesta syystä todellakin hyvin tärkeää, että asia saataisiin klousattua ennen maaliskuun loppua. Eihän se nyt parista päivästä ole kiinni, mutta semmoinen dominoefekti on mahdollinen.

Sakselan mukaan mukana on CRO-yrityksiä (tutkimuspalveluryrityksiä), joille pitää maksaa ja samalla rokotetilanne maailmalla etenee.

– Ei ole tietenkään yhtä erityistä päivää, mihin mennessä rahoitus pitäisi saada. Se on ollut enemmänkin heitto, Saksela sanoo.

Saksela korostaa, ettei hän ole vastuussa rahoituksen järjestämisestä, vaan kommentoi siltä osin kuin hän asiasta tietää.

– Sanotaan näin, että siihen asti (maaliskuun loppuun) viivästys ei vaikuta aikatauluihin. Sen jälkeen aikatauluvaikeudet lisääntyvät, mutta on liian dramaattista sanoa, että homma olisi ohi.

Saksela sanoo, että hanskoja ei olla pudottamassa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi keskiviikkona Ylen A-Studiossa olevansa siinä käsityksessä, että Rokote Laboratories -yhtiölle on saatavissa yksityistä rahoitusta.

Myös Taloussanomien tietojen mukaan Rokote Laboratories -yhtiöstä kiinnostuneita sijoittajia on, mutta yritys ei ole päässyt heidän kanssaan sopuun tyypillisistä riskirahoitukselle asetettavista ehdoista.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi keskiviikkona Ylen A-Studiossa olevansa käsityksessä, että Rokote Laboratories -yhtiölle on saatavissa yksityistä rahoitusta.

Yhtiö tarvitsee noin kahdeksan miljoonaa euroa tutkimuksiin ja lupahakemuksien valmisteluun.

Rahoituksen tarve ei kuitenkaan lopu niihin. Ennen myyntiluvan saamista rokotteen on läpäistävä kolmannen vaiheen laajoilla ihmisjoukoilla tehtävät kokeet.

Jos rokote läpäisee viimeiset testit, tarvitaan todennäköisesti vielä lisää rahaa rokotteiden tuotantoon ja jakelun järjestämiseen.

– Sijoittajille riski on hyvin suuri, jos on kovin suuri uhka sille, ettei se meidän laaja faasi 3 tule toteutumaan. Moni haluaa varmuuden, että tavalla tai toisella faasi 3 tulee toteutumaan, ja siitä olemme muun muassa Lintilän esikunnan kanssa keskustelleet, Saksela sanoo.

Mahdollisesti reilusti yli sadan miljoonan euron nousevan sijoituspotin kerääminen lääketieteen hankkeeseen on Suomessa jo lähtökohtaisesti vaikeaa.

Monella sijoittajalla on muistissa vuosituhannen vaihteen it-kupla, jonka puhkeamisen yhteydessä myös monen lupaavana pidetyn listaamattoman lääkealan yhtiön arvo romahti, kun listautumismarkkina meni alta.

 Eiköhän tässä saada kirkko keskelle kylää.

Sijoittajat karsastavat myös lääkealan tyypillisesti pitkään kestävää kehitystyötä. Myös tutkimustyön vaatimat suuret pääomat ovat Suomessa vähissä.

Saksela vahvistaa haasteet, mutta sanoo, että kiinnostuneita suomalaisia sijoittajia on kyllä. Yritykseen kohdistetaan suuria odotuksia, joten sitä ei voi Sakselan mukaan pitää ihan tavallisena, rahattomana startup-yhtiönä. Lisäksi rokotelaboratoriolla on kansallista merkitystä.

Sijoittajien houkutteleminen Suomesta onkin helpompaa kuin ulkomailta, sillä monella on ”sinivalkoiset lasit” – toisin sanoen he haluavat auttaa kehittämään Suomen huoltovarmuutta ja mukana voi olla jopa isänmaallista paatosta.

– Totta kai ulkomaalaisille sijoittajille on isompi asia, millaisia voittoja on luvassa. Näin suuren summan kerääminen näin varhaisen vaiheen yhtiöön ilman tällaista täysin vedenpitävää ipr:ää (rekisteröityä aineetonta omaisuutta) on vaikea yhtälö, jollei valtio tule yhtään takaamaan.

Isänmaallinen sijoittajakin toivoo voittoja, Saksela myöntää.

– Eiköhän tässä saada kirkko keskelle kylää. Tietysti isänmaallinen toimijakin haluaa, että sijoituksessa on heidän kannaltaan järkeä.

Rokotehankkeen vetäjä Kalle Saksela sanoo, että sijoittajissa korostuvat kotimaalaiset sijoittajat.

Ammattimaiset sijoittajat asettavat yleensä useita ehtoja sijoitukselleen. Pääomasijoittaja haluaa yleensä yhtiöstä osuuden, jonka suuruus määräytyy sijoituksen suuruuden ja yhtiön arvioidun arvon perusteella.

Sijoittajat haluavat yleensä myös jonkinlaisen irtautumissuunnitelman, eli arvion siitä, missä vaiheessa ja miten sijoittajilla on mahdollisuus saada takaisin sijoittamansa rahat sekä mahdolliset voitot.

Tärkeää on myös niin sanottu realisointietuoikeus, jolla sijoittajat haluavat varmistaa, että ne saavat sijoituskohteesta takaisin vähintään sijoituksensa verran.

Jos esimerkiksi pääomasijoittaja tekee miljoonan euron sijoituksen yhtiöön, jonka arvoksi arvioidaan 10 miljoonaa euroa, se voisi realisointietuoikeuden perusteella saada ensin takaisin sijoittamansa miljoonan euron summan, vaikka yhtiö lopulta myytäisiinkin vain kahdella miljoonalla eurolla.

 Tämä on normaalia osakeyhtiötoimintaa.

Tämän jälkeen toinen miljoona jaettaisiin kaikkien yrityksen omistajien kesken. Sopimuksesta riippuen pääomasijoittaja voi saada osuuden myös tästä toisesta miljoonasta eurosta.

Muita sijoittajien vaatimuksia voivat olla esimerkiksi hallituspaikat sekä veto-oikeus tiettyihin yhtiön arvoon mahdollisesti vaikuttaviin päätöksiin. Myös yrityksen perustajia saatetaan vaatia sitoutumaan täyteen työviikkoon yrityksessä. Lisäksi sijoittajat voivat vaatia, ettei niiden omistusosuus pienene mahdollisesti tulevissa rahoituskierroksissa.

Saksela ei kommentoi sitä, millaisia ehtoja rahoittajat ovat esittäneet Rokote Laboratoriesille.

– Totta kai rahoittajat saavat osan yhtiöstä ja ainahan tehdään tällainen osakkaiden välinen sopimus, jossa sovitaan kaikesta. Tämä on normaalia osakeyhtiötoimintaa.

Valtio valmistelee uutta rahoitusmallia

Myös valtio voisi rahoittaa rokotekehitystä Business Finlandin kautta. Rokote Laboratoriesin kanssa on neuvoteltu rahoituksesta, mutta puolet yrityksen rahoituksesta pitäisi kuitenkin tulla yksityisiltä sijoittajilta. Yhtiö ei olekaan vielä jättänyt hakemusta Business Finlandille.

Elinkeinoministeri Lintilä totesi A-Studiossa, että valtio voi lähteä rahoitukseen mukaan, jos hankkeeseen löytyy myös yksityistä rahoitusta.

– Jokainen ymmärtää sen, että jos on yritys, jossa ei ole omaa pääomaa mukana ja puhutaan näin merkittävistä panostuksesta, se on valtiolle aika outo tilanne, Lintilä totesi.

Lintilän mukaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitetään myös rokotteiden kehittämiseen rahoitusmallia, jolla voitaisiin tukea muitakin kuin Rokote Laboratories -yritystä.

– Asiaa selvitellään ja prosessi on vielä kesken, vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee.

Päätös rahoituksesta syntyy todennäköisesti lähiaikoina.

STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo, että on tehty linjaus, ettei valtio rahoituskanaviensa kautta rahoita kliinisiä tutkimuksia. Linjauksia tulisi siis tarvittaessa muuttaa.

 Tämä on monimutkainen kenttä, ja sen takia tässä on jonkin aikaa mennyt.

Valtioiden osallistuminen koronarokotetutkimuksen rahoitukseen on Sillanaukeen mukaan jo normaali käytäntö.

Suomessa rahoituksen käsittelyä on hidastanut muun muassa se, ettei Suomessa ole ollut omaa rokotetuotantoa lähes pariinkymmeneen vuoteen.

– On myös tehty linjaus, ettei valtio rahoituskanaviensa kautta rahoita kliinisiä tutkimuksia. On siis kyse asioista, joissa linjauksia pitäisi muuttaa, ottaa huomioon esimerkiksi tuotanto ja huoltovarmuus, Sillanaukee sanoo.

Hänen mukaansa virkavalmistelussa täytyy arvioida kaikki mahdolliset valtion mahdolliset rahoitustavat.

– Tämä on monimutkainen kenttä, ja sen takia tässä on jonkin aikaa mennyt. Mutta kyllähän tässä se näkyy, että sellainen varovaisuusperiaate sopii suomalaiseen kulttuuriin enemmän kuin mahdollisuuksiin tarttuminen, Sillanaukee toteaa.

Vaikka valtion rahoituskeinot ovat vasta kehitteillä, Sillanaukeen mielestä Suomella on kuitenkin paljon etuja verrattuna muihin maihin lääketieteellisen tutkimuksen ja tulevien hoitomuotojen tutkimuksen kannalta. Esimerkiksi kansalaisten terveystiedot on kattavasti tallennettu sähköisiin rekistereihin, ja sovellettava tietosuojaa turvaava lainsäädäntö on pitkällä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?