Ruuhkamaksut veisivät pienituloiselta jopa yli kuukauden palkan vuodessa – ”pienituloisiin kohdistuva työssäkäyntivero” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Helsingin ruuhkamaksut veisivät kehyskuntien duunareilta jopa kuukauden palkan vuodessa – ”Pienituloisiin kohdistuva työssäkäyntivero”

Helsingin ruuhkamaksut iskisivät erityisesti kehyskuntien pienituloisiin, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudulla ja tarvitsevat autoa. Myös pienyrittäjät voisivat kärsiä.

Työmatkapendelöinti voi kallistua ja se iskisi varsinkin pienituloisiin, varoittavat KUUMA-kuntien yhteistyöjohtaja Antti Kuusela ja Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.­

12.3. 7:02

Kaavaillut Helsingin seudun ruuhkamaksut iskisivät rajuimmin Helsinkiin pendelöiviin pienituloisiin ja matalan katteen pienyrittäjiin, selviää pääkaupunkiseudun kehyskuntia edustavien KUUMA-kuntien selvityksessä.

Vuosikohtainen lisäkulu voisi olla jopa tuhannen euron luokkaa. KUUMA-kuntien yhteistyöjohtaja Antti Kuuselan mukaan lisäkulu riippuisi ruuhkamaksu suuruudesta, mutta voisi pahimmillaan viedä matalapalkkaisen työntekijän kuukauden nettotulot.

– Ihmiset pitävät viimeiseen asti työstään kiinni ja harva voisi työstään pääkaupunkiseudulla luopua. Ruuhkamaksut kohdistuisivat hyvin epätasa-arvoisesti, sillä monen on pakko käyttää autoa, Kuusela sanoo.

Autoa tarvitsevat muun muassa pienyrittäjät ja huonojen kulkuyhteyksien päässä asuvat työntekijät. Pääkaupunkiseudulle pendelöivistä bussiliikenteen kehyskunnissa peräti 75 prosenttia käyttää työmatkaliikkumiseensa autoa, tutkimuksessa selviää. Bussiliikenteen kehyskuntiin lukeutuvat Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

 Ihmiset pitävät viimeiseen asti työstään kiinni ja harva voisi työstään pääkaupunkiseudulla luopua.

Myös junayhteyksien varrella lukema on huomattava.

– Julkinen liikenne ei ole ainoa vastaus kaikkeen. Sen kehittäminen ruuhkamaksuista saatavilla tuloilla toimivaksi on kaunis, mutta utopistinen idea.

Työmatkalaisten lompakon lisäksi ruuhkamaksut saattaisivat laskea asuntojen arvoa joissakin kehyskunnissa. Tämä olisi omiaan vaikeuttamaan pääkaupunkiseudulla työskentelevän, mutta kehyskunnassa asuvan muuttohaaveita.

Kuusela painottaa, että suurimmat kärsijät olisivat kehyskuntien pienituloiset, mutta kärsijöiksi joutuisivat suurelta osin myös pienikatteisia palveluita tarjoavat yrittäjät, jotka joutuvat liikkumaan Kehä 3:n molemmin puolin.

– Suuri osa Espoon ja Vantaan syrjäisimmillä asuinalueilla asuvista joutuisivat myös maksajiksi.

KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.­

Yrityssiivousta tarjoavan CleanMarinin toimitusjohtaja ja Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen on laskenut, että ruuhkamaksuihin kuluisi kuukaudessa noin kuusi prosenttia kaikilla matalapalkka-aloilla.

Laskelman perusteena Laaksonen käyttää HSL:n arvioita tietullimaksuista. Siinä maksun on arveltu olevan 1,5–2 euroa matkaa kohden.

Laaksosen mukaan tietullimaksuihin kuluisi pendelöivältä työntekijältä laskelmasta riippuen 700–900 euroa tai jopa 1200 euroa vuodessa.

Autoa työssään käyttävä, esimerkiksi siivoaja, kiinteistönhuoltaja tai autonkuljettaja, saattaa joutua ylittämään tietullin useamman kerran päivässä. Näiden osalta Laaksonen uskaltaa puhua jopa 2000–3000 euron vuosittaisista kuluista.

– Se kuulostaa tosi hurjalta. Kun noin 40 prosenttia Helsingin työllisyydestä tulee kehyskunnista, menetykset koskisivat monia. Käytännössä kyseessä olisi varsinkin pienituloisiin kohdistuva työssäkäyntivero, Laaksonen huokaa.

Siivousyrittäjä Mari Laaksonen on laskenut, että pienituloinen voisi menettää jopa yli kuukauden palkan ruuhkamaksuihin.­

Laaksonen kertoo siivousalan olevan sen verran kilpailtu, ettei maksuja voida upottaa suoraan palvelun hintaan. Näin ollen maksajiksi joutuisivat työntekijät ja yritys. CleanMarinin kannattavuus laskisi Laaksosen mukaan selvästi ruuhkamaksujen myötä ja työntekijöiden houkuttelu vaikeutuisi ennestään.

– Siivoajan kannattaisi siinä tapauksessa jäädä töihin kehyskuntiin. Käytännössä se ei ole aina mahdollista ja vaikka olisikin, tarvitaan Helsingissäkin siivoajia. Minun yrityksessäni vain harva työntekijä asuu Helsingissä.

 Käytännössä kyseessä olisi varsinkin pienituloisiin kohdistuva työssäkäyntivero.

Laaksonen toteaa, ettei Helsingissä myöskään ole ruuhkia. Iltapäiväsumput johtuvat huonosta liikennesuunnittelusta ja niiden ulkopuolella liikenne kulkee jouhevasti.

Hän painottaa, että Euroopan kaupungeista Helsinki on vasta 191:nneksi ruuhkaisin 239:n joukosta. Osassa ruuhkaisimmista kaupungeissa ei ole ruuhkamaksuja.

– En näe ruuhkamaksuille tarvetta. Autoilu on esimerkiksi siivoajalle välttämättömyys, sillä eivät siivousvälineet kulje bussissa.

Kun päästöjä halutaan leikata, pitää Laaksonen esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden lisäämistä järkevämpänä. Silloin yrittäjät voisivat vaihtaa autojaan paremmin sähkökäyttöisiksi.

Kaluste ARK Oy:n autot suhaavat päivittäin Kehä 3:n molemmin puolin.­

Nurmijärven Klaukkalassa toimivan Kaluste ARK Oy:n yrittäjä Ari Remahl sanoo, että ruuhkamaksut näkyisivät välittömästi palveluiden hinnoissa. Hän korostaa, ettei rakennusala pysty luopumaan autoista.

Esimerkiksi työkalut pitää kuljettaa joka ilta työmaalta pois, tai ne joutuvat varastetuksi.

– Me liikumme päivittäin yhdeksällä firman autolla pääkaupunkiseudulla. Siihen päälle vielä työntekijämme, jotka liikkuvat omalla autolla. On selvää, että puhumme merkittävistä summista, määräytyi ruuhkamaksu miten vain, Remahl sanoo.

 Kaikki ajaa siihen, että tulevaisuudessa tilaaja maksaisi enemmän.

Hän sanoo, että lähes kaikki yrityksen asentajat asuvat Kehä 3:n ulkopuolella, mutta töitä on säännöllisesti sen sisäpuolella. Ruuhkamaksuilta ei siis voida säästyä.

Remahl painottaa, että yritys ei pysty nykytuloillaan maksamaan ruuhkamaksuja omasta katteestaan, varsinkin kun autoilun kulut kasvavat muutenkin. Hän korostaa, ettei rakennusala alinhankintatasolla ole tälläkään hetkellä kultakaivos.

– Kaikki ajaa siihen, että tulevaisuudessa tilaaja maksaisi enemmän.

Remahl ei osaa arvioida, millaisista euromääristä vuosittain puhutaan. Kaikki riippuu ruuhkamaksujen suuruudesta ja siitä, millä perustein niitä kerättäisiin. Hän myös painottaa, ettei Helsingissä ole sellaista, säännöllistä ongelmaa ruuhkista, mikä perustelisi tietulleja.

Ruuhkamaksuja on väläytetty pääkaupunkiseudulle useampaan kertaan. Fossiilittoman liikenteen työryhmä haluaisi hallituksen edistävän ruuhkamaksut sallivan lain käyttöönottoa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus onkin suunnitellut lakia, joka mahdollistaisi kaupunkikohtaiset ruuhkamaksut. Tavoitteena olisi näin vähentää yksityisautoilusta syntyviä päästöjä ja ohjata ihmisiä muun muassa julkisen liikenteen käyttämiseen.

Helsingissä ruuhkamaksut eivät ole saanut varauksetonta kannatusta, mutta eivät myöskään täyttä tyrmäystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?