Aamun alkajaisiksi hellaan tulet, päivän päätteeksi tuntureille – tällaista on etätyöläisten arki Lapissa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Aamun alkajaisiksi hellaan tulet, päivän päätteeksi tuntureille – tällaista on etätyöläisten arki Lapissa

Moni suomalainen pakeni Lappiin etätöihin koronapandemian alkaessa. Helena Ruotsala, Mikko-Pekka Hanski ja Niina kertovat, millaista etätyöläisen arki Kittilässä on.

Kolme etätyöläistä kertoo elämästään Lapissa.

9.3. 19:15

Viime keväänä valtava määrä suomalaisia siirtyi etätöihin lähes yhdessä yössä. Toukokuussa 2020 uutisoitiin, että lähes 60 prosenttia suomalaisista oli ilmoittanut aloittaneensa etätyöt koronavirustilanteen takia.

Samassa rytäkässä moni pakeni pohjoiseen Suomeen hoitamaan töitään, ja joillekin pandemia sai jopa aikaan pysyvän maisemanmuutoksen.

Seminaareja ja graduohjausta Kittilän metsästä

Kittilän Lompolon kylästä on jo monta kuukautta ohjattu ja luettu Turun yliopiston opiskelijoiden graduja, järjestetty seminaareja ja tehty omaa tutkimustyötä. Kansatieteen professori Helena Ruotsala on nauttinut etätöistä, hiihtämisestä ja omasta rauhasta vanhan kotitalonsa uumenissa.

Helena Ruotsala kirjoittaa tällä hetkellä Kittilän historiasta ja kansatieteen professori Ilmar Talvesta, jonka syntymästä tuli vuonna 2019 kuluneeksi sata vuotta.

– Aloitan yhdeksältä aamulla työt, ja koska tämä on vanha talo, hellaan pitää laittaa valkia. Joka toinen tai kolmas päivä lämmitän uunin. Jos on kaunis päivä, käyn iltapäivällä ulkona ja jatkan taas töitä. Teen monesti niin, että aloitan illalla työt uudestaan, Ruotsala kertoo rutiineistaan.

Nettiyhteys Lompolossa on niin hyvä, ettei yhteys pätki seminaareja tai luentoja pirttipöydän ääressä pitäessä. Talven varrella Ruotsala on löytänyt Kittilässä työskentelemisestä monta muutakin hyvää puolta.

– Täällä pääsee hiihtämään, ja tämä kylä on tosi kaunis. Ikkunasta näkyy Pallastunturien tunturijono.

– Ja koronaa ajatellen täällä on helpompaa, kun muita ihmisiä tarvitse varoa toisin kuin esimerkiksi Turussa. Tämä on erämaakylä, jossa ei juuri ketään tapaa.

Ruotsala teki viime vuonna kaksi lyhyempää etätyöpätkää Kittilästä, mutta on nyt jäänyt etätöihin useaksi kuukaudeksi. Suunnitelmissa on käydä seuraavan kerran Turussa pääsiäisen tienoilla.

Yliopistossa työskennellessä etätöitä on aina voinut tehdä suhteellisen paljon, ja monet tutkijat tekevät myös kenttätöitä eri puolilla maailmaa. Ruotsala on viimeksi ollut kenttätöissä Venäjällä, mutta ei koronan vuoksi päässyt sinne viime vuonna.

Vaikka etätyöt ovatkin olleet nyt mieluisia, Ruotsala myöntää, että kenttätöiden lisäksi sekä hänellä itsellään että opiskelijoilla alkaa olla jo ikävä henkilökohtaisia kontakteja.

– Tänä keväänä ei olla palaamassa lähiopetukseen, mutta saa nähdä, millainen syksy on.

Etätöitä monesta eri paikasta

Helsinkiläinen yrittäjä Mikko-Pekka Hanski oli etelän koululaisten hiihtolomaviikolla perheensä kanssa laskettelemassa Levillä, mutta teki lomailun ohessa myös etätöitä.

”En ole ajatellut lomaa ja työtä ikinä kovin erillisinä, vaan ne ovat olleet toisiaan tukevia”, Levillä hiihtolomaillut Mikko-Pekka Hanski sanoo.

Hän on mukana muun muassa Yleisen työttömyyskassan, Lasten ja Nuorten Säätiön ja muutamien startup-yritysten hallituksissa.

– Siinä sivussa teen lisäksi muutamia asiantuntijaprojekteja, Hanski kertoo.

Levillä hän vuokrasi aamupäiväksi toimiston Innovation Homelta, joka on hänelle tuttu myös pääkaupunkiseudulta. Innovation Home on yritys, joka muun muassa tarjoaa muille yrityksille etätyötiloja Levillä, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Singaporessa ja Los Angelesissa.

– Hoidin asiat, ja sen jälkeen työt on tehty ja voi olla mukana hiihtolomameiningissä, Hanski kuvailee.

Periaatteessa työt olisi voinut hoitaa myös mökiltä tai rinteestä, mutta Hanski kokee, että töihin tulee tietynlainen ”lukujärjestys” ja rakenne, kun ne menee tekemään erilliseen työtilaan.

– Kun menee johonkin paikkaan ja tekee siellä ne asiat, jotka on suunnitellut tekevänsä siinä paikassa, työhön tulee sellainen struktuuri, joka helposti hälvenee kotietätyöarjessa. Jos on Teamsissa tai Zoomissa koko ajan, ei tule sellaista transitiota asiasta toiseen, hän miettii.

Myös keskittyminen on parempaa, kun työt tekee hiljaisessa, yksityisessä tilassa.

Hanski kertoo tekevänsä paljon töitä puhelimellaan ja usein sohvalla istuen.

Hanski jättäytyi viime marraskuussa pois palkkatöistä ja on sen jälkeen hoitanut työt vuokratuista työtiloista käsin. Vaikka järjestely onkin tuntunut hyvältä, jatkuvassa etätyöskentelyssä on myös omat huonot puolensa.

– Näkisin, että toimistojen kahvikoneet ovat ihan ykkösjuttu, joiden ympärillä tapahtuu nopeaa tiedonvaihtoa.

– Toinen asia ovat onnekkaat sattumat, joita tapahtuu esimerkiksi seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Nyt (kun kaikki ovat etätöissä) verkostoituminen on mahdollista, mutta vaikeampaa. Sellaiset asiat työssä, jotka vaativat epäformaalia sosiaalisuutta, ovat jääneet kokonaan pois.

Liikennevalot vaihtuivat revontulien valoihin

Kolmivuorotyö, jatkuva suorittaminen, yövuoro iltavuoron päälle, hoitajapula…

Seksuaaliterapeutti, koulutettu hieroja ja erikoissairaanhoidossa työskennellyt sairaanhoitaja Niina, 39, päätti viime elokuussa repäistä itsensä irti Helsingin oravanpyörästä ja muuttaa perheensä kanssa Leville.

Niina kuvailee olleensa aina ihminen, joka elää hetkessä ja tekee ratkaisuja välillä nopeastikin. ”Asioilla ja päätöksillä on oma, oikea aikansa. Jos siinä hetkessä päätös tuntuu siltä, että se kannattaa toteuttaa, niin miksi ei kokeilisi”, hän sanoo.

– Heinäkuussa tulimme tänne mökille käymään, ja kun koulu olisi alkanut elokuun 12. päivä, edellisen viikon torstaina minulle vain tuli sellainen olo, että en lähde Helsinkiin. En halua sinne oravanpyörään ja hulluuteen, mikä siellä odottaa, Niina kertoo.

Tytär päätettiin laittaa kouluun Leville ja elämä siirtää pohjoiseen tuntureiden keskelle. Muutama viikko sitten Niina myi talonsa Helsingissä.

Päätös ei olisi voinut olla parempi, hän sanoo nyt.

– Työmäärät olivat koko ajan ihan valtavia, koska hoitajapula oli koko ajan. Sitä vain aina meni töihin.

Niina kertoo jääneensä vuonna 2013 ensin äitiyslomalle ja sitten hoitovapaalle, mutta tehneensä silti jatkuvasti työkeikkaa sairaanhoitajana. Lisäksi hän on tehnyt yrittäjänä töitä hierojana ja seksuaaliterapeuttina.

Keväällä iskenyt koronapandemia pahensi tilannetta entisestään. Jokaisen yskäisyn takia joku joutui jäämään sairauslomalle. Hoitajapulan takia ylitöitä tuli tehtyä paljon ja omat vapaapäivät menivät töitä tehdessä.

– Elämä oli sellaista yhtä suorittamista päivästä toiseen, ja halusin siihen muutosta.

– Enkä halunnut, että omalla lapsella on se kokemus, että äiti on aina töissä.

Niina kertoo rakastuneensa Lappiin ja sen luontoon.

Kun päätös Leville jäämisestä varmistui, Niina teki ensin töitä yrittäjänä ja löysi sitten kokopäivätyön uuden hankkeen parissa. Nyt hän on ”rinnalla kulkija” asiakkaille, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa, kuten päihde- tai mielenterveysongelmaisia, kodittomia tai juuri vankilasta vapautuneita.

Työt hoituvat asiakkaiden ja tiimin kollegoiden kanssa Teamsin kautta, ja lisäksi Niina tapaa asiakkaita ulkona esimerkiksi kävelyillä ja kahvilla. Yli puolet töistä Niina tekee kotoa etätöinä.

Etätyöt ovat olleet suorastaan lottovoitto, sillä Niina on saanut viedä joka aamu lapsensa kouluun, ja kun suotuisa sää ja hetki on sattunut kohdalle, hän on paennut koiransa kanssa Pallastunturille. Päiviin on tullut lisää aikaa, kun ruuhkien keskellä autossa ei tarvitse istua pahimmillaan jopa kolmea tuntia päivässä.

Levillä ei ole edes liikennevaloja.

– Kaveri sanoi hauskasti, että vaihdoin liikennevalot revontulien valoihin, Niina sanoo ja nauraa.

Juttua muokattu 10.3. klo 10:25: Mikko-Pekka Hanski on mukana Lasten ja Nuorten Säätiön hallituksessa.

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?