Kaikki suomalaiset olisi jo voitu rokottaa, väittää rokotebisnekseen lähtenyt Jyri Engeström – kehottaa Sanna Marinia soittamaan itse Pfizerille - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaikki suomalaiset olisi jo voitu rokottaa, väittää rokotebisnekseen lähtenyt Jyri Engeström – kehottaa Sanna Marinia soittamaan itse Pfizerille

Valtion pitäisi ”ilman muuta” rahoittaa kotimaista koronarokotetutkimusta, sanoo sarjayrittäjä Jyri Engeström.

–Rokotteita kehittävät nykyään start-upit, sanoo itsekin rokoteyhtiöihin sijoittanut Jyri Engeström.­

9.3. 16:16

– Jos itse olisin vastannut sosiaali- ja terveysministeriön budjetista, niin olisin viimeistään viime kesänä osoittanut miljardin kotoperäiseen rokotetutkimukseen. Se vaan käy järkeen, sanoo sarjayrittäjä Jyri Engeström.

Engeströmin näkemyksistä uutisoi ensimmäisenä Talouselämä.

Engeström tuli tunnetuksi hänen myytyään perustamansa Jaiku-palvelun Googlelle. Tämän jälkeen hän on perustanut uusia yrityksiä sekä toiminut muun muassa pääomasijoittajana.

Koronatestauksen ja -rokotuksen ongelmiin hän on perehtynyt Kristian Segerstrålen kanssa perustamansa Primary-yrityksensä kautta, joka on tekee Yhdysvalloissa koronatestauksia ja -rokotuksia. San Franciscossa yhtiö on päässyt 23-kaistaisella massarokotuspaikalla 5000 rokotuksen päivävauhtiin.

Engeströmin mukaan valtion pitäisi rahoittaa esimerkiksi suomalaista Rokote Laboratories -yhtiötä, joka koettaa parhaillaan kerätä arviolta 50–100 miljoonan euron rahoitusta niin sanotun rokotteen laajoihin kolmannen vaiheen ihmiskokeisiin.

Valtiolta ei rahoitusta ole kuitenkaan rokotetutkimukselle saatu, vaikka yritysten koronatappioita varaudutaan korvaamaan miljardeilla.

– Suomessa ei tuolla alueella kuitenkaan ole pääomasijoittajia, joten ilman muuta valtion kuuluisi rahoittaa sitä. Se olisi kansanterveyden kannalta paljon akuutimpi asia kuin esimerkiksi hävittäjähankinnat, Engeström vertaa.

Hävittäjähankintojen hinnaksi on arvioitu noin 9 miljardia euroa, kun taas rokotteen kehittäminen valmiiksi tuotteeksi maksaa Engeströmin arvion mukaan noin 250 miljoonaa.

Engeströmin mukaan hän keskusteli loppukesästä muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon , HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen sekä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansan kanssa, jotka hakivat tietoa tuolloin ruuhkautuneen testaustilanteen purkamiseksi.

– Olimme silloin juuri alkaneet tehdä massatestauksia Yhdysvalloissa, ja he yrittivät aktiivisesti ratkoa näitä ongelmia. Mutta vaikka oli kiinnostusta, niin kuitenkin nähtiin, että asiat pitää tehdä jo olemassa olevien ja erityisesti julkisten toimijoiden kautta, Engeström kertoo.

Engeström jakoi kokemuksiaan testaamisen tehostamiseksi Suomessa. Käytännön yhteistyön tasolle Primary-yhtiön kanssa ei keskusteluissa ei menty.

– Esimerkiksi lentokentät ja rajanylityspaikat ovat olleet vaikeita, koska niillä on alueellisia toimijoita, kuten avi (aluehallintovirasto), jotka tulkitsevat asioita omalla tavallaan. En usko, että siihen soppaan meidän firmamme pystyy vaikuttamaan oikeastaan yhtään. Sitten on miljoonia hätää kärsiviä ihmisiä muualla, joten kannattaa mennä sinne missä pysyy vaikuttamaan tehokkaimmin.

Engeströmin mukaan ongelmien ratkaisu on Suomessa vaikeaa, jos se vaatii rohkeutta poiketa totutuista säännöistä, oli se sitten rokotteiden rahoittaminen, maskien tai testien hankkiminen.

– Näissä kaikissa toistuu saman ongelmat, eli on ikään kuin vaikea löytää perusteita poiketa normista, kun tilanne ei rekisteröidy kuitenkaan ihan riittävän vakavana, Engeström sanoo.

– Meillähän oli se hetki vuosi sitten, kun kaikki säikähtivät ja valmiuslaki asetettiin nopeasti voimaan. Silloin korona saatiin hieman omaksi yllätykseksemme kesäkuussa käytännössä tukahdutettua.

Viime kevät osoittaakin hänen mukaansa, että suomalaiset kansakuntana pystyvät toimimaan tehokkaasti, kun kriisi on tarpeeksi akuutti.

– Itse arvelen, että ainoa poikkeustilanne, mihin suomalaiset ovat valmistautuneet hyvin, on sota. Siinä tilanteessa suomalaiset osaisivat todennäköisesti toimia hyvin. Sen sijaan kaikkein vaikein tilanne suomalaisille on tämmöinen löysässä hirressä roikkuminen, kun ei ole äkillistä suoraa uhkaa, hän miettii.

Engeströmin mukaan suomalaisten kansalliseen identiteettiin kuuluu sääntöjen noudattaminen, kaikenlaisen etuilun paheksuminen ja enemmän kärsivien tukeminen. Näiden arvojen noudattaminen tekee Suomesta monella tavalla erittäin hyvin toimivan maan. Hänen mukaansa ne eivät silti aina takaa parasta tulosta Suomen tai edes niiden enemmän kärsivien kannalta.

Suomen tulisi Engeströmin mielestä hankkia Sputnik-rokotetta ja pääministeri Sanna Marinin (sd) kannattaisi tarttua luuriin ja soittaa Pfizerille, kuten Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu teki.

Suomi on tosin sitoutunut rokotehankintoihin Pfizerilta, AstraZenecalta, ja Moderna EU:n kautta. Euroopan komission sopimus sitoo sekä yrityksiä että kaikkia EU-maita.

Israelissa jo lähes 60 prosenttia kansasta on saanut vähintään ensimmäisen koronarokoteannoksen.

– Siellä pääministeri tekee kaikkensa hankkiakseen rokotteita kansalle ja tavallaan etuilee jonossa. Minun mielestäni se ei kuitenkaan ole koko tarina, Engeström sanoo.

– Fiksu kysyntä nimittäin nopeuttaa myös valmistuskapasiteetin kasvattamista, sillä fiksut asiakkaat pystyvät nopeuttamaan valmistusta tai luomaan uusia valmistuslinjoja, joita he pystyvät rahoittamaan ja ehkä jopa pyörittämään itse.

Hänen mukaansa sama on toteutunut monissa yrityksessä, joissa hän on mukana sijoittajana. Suomi olisi hänen mielestään hyvä paikka rokotteiden tuotantoon.

– On äärettömän hyvä, että edelläkävijänä on sellainen maa, jossa tekee asiat vastuullisesti niin, että pyrkii samalla nopeuttamaan sitä myös kaikkialla muualla maailmassa Engeström sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pitäisikin investoida rokotetuotannon kasvattamiseen, jolloin se pystyisi tuottamaan niitä oman tarpeen lisäksi myös muille.

– Tämän takia meidän pitäisi kokea mitään syyllisyyttä siitä, että me teemme asioita ennen kuin muut maat, vaan päinvastoin, se olisi todennäköisesti suuri palvelus koko globaalille yhteisölle.

Suomen ja Israelin etuja ovat myös kansalaisista kootut kattavat lääketieteelliset tiedot, joiden takia myös lääkkeiden mahdolliset ongelmat olisi helpompaa selvittää.

– Siksi Sanna Marinin olisi kannattanut Netanyahun tavoin soittaa Pfizerin johtajalle, sillä on todella houkuttelevaa, kun yhteistyötä tarjoaa maa, jossa kaikki on järjestyksessä. Minäkin tekisin silloin kuin Pfizerin toimitusjohtaja teki, ja sanoisin tottakai.

Engeströmin mukaan kaikki suomalaiset olisi jo voitu rokottaa. Hän ei kuitenkaan halua leimautua hallituksen ja pääministeri Marinin arvostelijaksi.

– Twitterissä minun mielipiteeni on käännetty demokratian horjuttamiseksi. Päinvastoin, itse asiassa nykyhallitus on tehnyt minuun vaikutuksen, ja se on tehnyt lyhyessä ajassa osaaja- ja maahanmuuttokysymyksissä enemmän kuin mikään aiempi hallitus, hän sanoo.

– Monessa asiassa vaan näkee, että järkevät ihmiset, joilla on hyvä tahto, kompastuvat meidän itse itsellemme asettamiin rajoituksiin.

Engeströmin mukaan Suomessa olisi täydet mahdollisuudet saada aikaan kymmenien miljardien arvoisia yrityksiä, sillä olosuhteet ja osaaminen ovat hyvällä tasolla.

– Olen pandemiaratkaisuoptimisti, Engeström keksii.

– Pandemia voisi olla kuin toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus, joka voisi käynnistää uuden sarjan nokioita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?