Suomalainen koronarokoteyhtiö sai osakkaikseen kaksi yliopistoa – rahoitus ei vieläkään järjestynyt - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalainen koronarokoteyhtiö sai osakkaikseen kaksi yliopistoa – rahoitus ei vieläkään järjestynyt

Nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta kehittävä suomalainen Rokote Laboratories sai osakkaikseen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, mutta rahoitus puuttuu edelleen.

Suomalaisrokotetta on kehitetty Finvector Oy:n tiloissa Kuopiossa. Myyntiluvan saamiseen tarvitaan kuitenkin vielä kalliita testejä kymmenillä tuhansilla ihmisillä.­

8.3. 10:00

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ovat liittyneet osakkaiksi suomalaiseen uutta koronarokotetta kehittävään Rokote Laboratories -yhtiöön. Yliopistoilta ei kuitenkaan ole luvassa yhtiön kipeästi kaipaamaa rahoitusta nenäsumutteena annettavan rokotteen kalliisiin kolmannen vaiheen tutkimuksiin.

– Yritys pyrkii hankkimaan rahoitusta muista lähteistä, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Hänen mukaansa yliopiston liittyminen yhtiön osakkaaksi on poikkeuksellista, vaikka yhtiön tuote perustuukin vahvasti yliopiston parissa tehtyyn perustutkimukseen. Yleensä yliopisto on kuitenkin lähinnä tyytynyt lisensoimaan ipr-oikeuksia yrityksille.

– Tässä on kuitenkin poikkeuksellinen aihe ja tarve, Mönkkönen sanoo.

– Tietenkin toivomme, että yliopistojen osakkuus vaikuttaa myönteisesti mahdollisiin rahoittajiin.

Syyskuun alussa perustetun yhtiön perustajia ja alkuperäisiä osakkaita ovat professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta, akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, jotka työryhmineen ovat kehittäneen uudenlaista nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta työryhmineen. Neljäs alkuperäisosakas on ollut yhtiön rahoitusjärjestelyistä vastaava Pasi Kemppainen.

Kumpikin yliopisto saa 10 prosentin omistusosuuden, kun taas perustajille jää kullekin 20 prosentin osuus yrityksestä.

Kolmannen vaiheen ihmisillä tehtävien kokeiden olisi tarkoitus aloittaa muutaman kuukauden sisällä. Hanke on aiemmin saanut tukea tukea Suomen Akatemialta ja Sakari Alhopuron säätiöltä. Summat eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä.

Rokote Laboratories -yhtiö on koettanut saada rahoitusta ulkopuolisilta sijoittajilta, ja Kemppaisen mukaan yritys käy parhaillaan neuvotteluja useiden tahojen kanssa.

Niin sanotun faasi 3:n tutkimukset saattavat nousta jopa lähelle 100 miljoonaa euroa, kertoo Kemppainen.

– Testeihin tarvitaan noin 20 000–40 000 osallistujaa eri maista. On arvioitu, että kustannukset yhtä osallistujaa kohti ovat noin 1000–2000 euroa, Kemppainen sanoo.

– Juuri tämän korkean hinnan takia suuri osa kehitetyistä lääkkeistä jää tähän vaiheeseen.

Rahoitusongelmat ovat saaneet huomiota myös kansainvälisesti, kun yhdysvaltalaisessa, vasemmistoa lähellä olevassa Jacobin-lehdessä julkaistiin helmikuun lopussa aiheesta artikkeli, jossa arvostellaan Suomen valtiota muun muassa siitä, ettei siltä ole juuri liiennyt rahoitusta kotimaisen yliopistossa kehitetyn rokotteen tutkimiseen. Samalla valtio lainasi 20 miljardia euroa koronan kurittamien yritysten tukemiseen, ja useat valtiot ovat tukeneet suuria lääkeyhtiöitä jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

Kemppaisen mielestä artikkeli on idealistinen.

– Tuli vähän sellainen tunne, että se oli kirjoitettu nuoruuden idealismin vimmalla, hän mietti.

– Mutta tarkoitus on positiivinen, ja on hyvä, että asioita vähän ravistellaan ja koetaan hakea ratkaisua.

Kotimaisen adenovirusvektoriin perustuvan rokotteen etuina on pidetty sitä, ettei sitä tarvitse säilyttää pakkasessa, joten sen jakelu olisi nykyisiä rokotteita helpompaa.

Kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi, kuten monissa muissa rokotteissa näillä näkymin on tarpeen.

Alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaiskeksintö estäisi myös jo rokotuksen saanutta enää tartuttamasta tautia eteenpäin.

Kehittäjien mukaan suomalaisrokote suojaa myös niin sanotuilta muuntoviruksilta.

– Omassa rokotteessamme on jo huomioitu tärkeimmät muuntovirukset eli eteläafrikkalainen, brasilialainen ja brittiläinen mutaatio. Tällaiselle rokotteelle tulee kyllä olemaan kysyntää, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.

Nenäsumuterokotteen eläinkokeet on saatu päätökseen, ja tulokset ovat arvioiden mukaan lupaavia. Tulokset täytyy vielä vahvistaa toisessa akkreditoidussa laboratoriossa Barcelonassa.

Hankkeen seuraava vaihe on lääkeviranomaisen eli Fimean käsittely. Fimea ottaa kantaa siihen, voiko rokoteaihio edetä ihmiskokeisiin.

– Yritys aikoo tehdä ensimmäiset kliiniset rokotekokeet Suomessa. Niihin osallistuminen on kiinnostanut monia, mutta osallistujat rekrytoidaan digitaalisesti siten, että saadaan väestöä edustavat ja vertailukelpoiset koeryhmät, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, nenäsumutteena annettava rokote voisi saada myyntiluvan vuoden vaihteessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?