Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas pitää Suomen ilmastotavoitetta riskinottona, bensamiljardööri Mika Anttonen pelkää hintojen nousevan ”sakkorajalle” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas pitää Suomen ilmastotavoitetta riskinottona, bensamiljardööri Mika Anttonen pelkää hintojen nousevan ”sakkorajalle”

Globaali ilmastonmuutostaistelu etenee koronakriisin rinnalla, ilmastoasiantuntijan mukaan jopa odotettua paremmin. Suomen hiilineutraaliustavoitteessa nähdään kuitenkin uhkia.

Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas ja bensamiljardööri Mika Anttonen kommentoivat Suomen biopolttoiainetavoitteita.­

7.3. 13:21

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, huomattavasti aiemmin kuin länsinaapuri Ruotsi (2045) tai muut EU-maat (2050). Tavoite on maailman kunnianhimoisin.

Mutta onko tavoite realistinen? Onko siinä ylipäätään järkeä vai aiheutuuko siitä Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä?

Näitä relevantteja kysymyksiä suomalaiset ilmastoasiantuntijat sekä monet asian kanssa päivittäin kamppailevat energia-alan vaikuttajat kuumeisesti pohtivat. Yhteistä kristallinkirkasta näkemystä ei ole.

Erityisen kuuma peruna on lakisääteinen biovelvoite, joka on Suomelle yksi tärkeimmistä työkalusta kovan ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Suomi aikoo puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt (CO2) vuoteen 2030 mennessä.

– Se on tietysti jo selvää, ettei maailma ole hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja se on Suomellekin suuri haaste. IPCC:n tieteeseen pohjautuva tavoite tarkoittaa, että hiilineutraalius on realistista saavuttaa vasta 2050, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas linjaa.

– Jos Suomen erittäin kunnianhimoisella 2035-tavoitteella saavutetaan taloudellisia etuja ja luodaan uusia innovaatioita, tavoite voi osoittautua myönteiseksi. Tämä tavoite on joka tapauksessa riskinottoa. Sen arvioiminen on nyt eräs keskeisimmistä kysymyksistä.

 Jos Suomen erittäin kunnianhimoisella 2035-tavoitteella saavutetaan taloudellisia etuja ja luodaan uusia innovaatioita, tavoite voi osoittautua myönteiseksi.

EU:n määräyksen mukaan jo vuonna 2020 kaikesta myydyn polttoaineen energiasta 10 prosenttia tuli olla biopohjaista. Suomelle tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, vaan se on pyrkinyt vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi muita nopeammin: vuonna 2020 bio-osuuden piti olla liikenteessä 20 ja vuoteen 2029 mennessä jo 30 prosenttia.

Hallituksen uusimmassa versiossa liikenteen tavoiteosuus on nousemassa jopa 34 prosenttiin.

– Muita EU-maita selvästi tiukemmassa biopolttoainetavoitteessa ei ole mitään järkeä. Se ei johda laskentamallien mukaiseen CO2-päästojen vähenemiseen. Samaan aikaan epärealistinen tavoite nostaa rajusti liikenteen kustannuksia, energiakonserni St1:n omistaja Mika Anttonen näkee.

– Suomelle aiheutuu miljardiluokan lisälasku, ja sen maksumiehiksi joutuvat tietysti autoilijat.

Äkkiseltään miljardööri Anttonen ei kuulosta uskottavalta tilanteen analysoijalta, koska hänen johtamansa yhtiö on rikastunut nimenomaan fossiilisia polttoaineita eli bensaa ja dieseliä myymällä. Toisaalta Anttonen on jo vuosia puhunut ympäristöystävällisten ratkaisujen puolesta ja kannattanut fossiilisten polttoaineiden asteittaista korvaamista biovaihtoehdoilla tai muilla uusiutuvilla energiaratkaisuilla.

 Ongelma on, että näiden biopolttoaineiden kysyntää ollaan lisäämässä myös maailmanlaajuisesti, eikä hyväksyttäviä raaka-aineita ole läheskään tarpeeksi.

Anttonen on myös investoinut uuden energiateknologian innovaatioihin, ja ehkäpä juuri siksi valtiovarainvaliokunta kutsui hänet hiljattain kuultavakseen, tulevaisuusselontekoonsa liittyen.

– Suomen biotavoite on tiettyyn pisteeseen asti hyvä, ja tämän sanoin myös valtiovarainvaliokunnalle. Mutta tällaisenaan valittu tie johtaa umpikujaan, sakkorajalle, ja siitä tosiaan aiheutuu ikävä kustannuskierre, Anttonen linjaa.

Sakkoraja on jokaisen maan määrittämä sakko, jonka biovelvoitteen alla toimiva yritys joutuu maksamaan, jos se ei pysty sekoittamaan lain määräämää biopolttoaineen määrää.

– Ongelma on, että näiden biopolttoaineiden kysyntää ollaan lisäämässä myös maailmanlaajuisesti, eikä hyväksyttäviä raaka-aineita ole läheskään tarpeeksi. Tämä johtaa biopolttoaineen hinnan nousuun niin sanotulle sakkorajalle, Anttonen ruotii.

– Tällaisessa markkinatilanteessa biopolttoaineet päätyvät niille markkinoille, joissa on korkein sakkotaso. Suomi on juuri tällainen maa, eli saamme kyllä ympäri maailmaa kerätyt paistinrasvadieselit, mutta maksamme niistä maltaita. Siksi tämä volyymillinen tavoiteasettelu käy alussa kalliiksi, myös teollisuuden logistiikkamenojen osalta.

Suomella on kunnianhimoinen tavoite liikenteen biopolttoaineiden osuudessa.­

Ilmastoguruksi kehutun Taalaksen mukaan biopolttoaineet ovat keskeinen osa ratkaisua, kun puhutaan Pariisin ilmastosopimuksesta. Siinä asetetun tavoitteen mukaan maailman ilmaston lämpeneminen aiotaan rajoittaa 1,5 asteeseen, mikä käytännössä tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi lähivuosikymmeninä.

– En ole polttoainekustannuspolitiikan asiantuntija, joten en osaa sanoa, onko Suomen nykyinen biovelvoitelaki liian tiukka. Liikenteessä sähköistyminen, biopolttoaineet ja kehitteillä olevat uudet polttoaineet ovat joka tapauksessa ratkaisuja, Taalas sanoo.

– On jo esimerkkejä siitä, että kovat ympäristötavoitteet voivat johtaa taloudellisesti merkittäviin tuloksiin: sähköautojen valmistajasta on tullut maailman rikkain mies (Elon Musk) ja Kiinasta aurinkotekniikan johtovaltio.

Taalakseen mukaan koronapandemiasta huolimatta ilmastopolitiikassa on tapahtunut merkittävää edistystä viimeisen vuoden aikana.

– Pandemian alussa kaikkialla oli suuri pelko siitä, että ilmastotavoitteet unohtuvat koronakriisin alle, mutta onkin käynyt päinvastoin. Isoja merkittäviä asioita on tapahtunut. EU on ollut ilmastonmuutoksen lipunkantaja, mutta nyt se on saanut rinnalleen esimerkiksi USA:n ja Kiinan, Taalas iloitsee.

– Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maailman päästöistä tulee valtioista, joissa tavoitellaan hiilineutraaliutta 2050 tai 2060 (Kiina). Se 1,5 asteen tavoite on edelleen realismia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?