Kommentti: Bitcoin on syytä ottaa vakavasti – mutta eri syystä kuin kryptokeinottelijat toivovat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Bitcoinissa muhii nyt samanlainen riski kuin kuplassa, joka laukaisi finanssikriisin

Bitcoinin 50-prosenttinen romahdus aiheuttaisi nyt suuremmat tappiot kuin vuonna 2008 koitui Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen subprime-kuprusta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

6.3. 7:14

Bitcoinin kaltaisille virtuaalivaluutoille voi ennen pitkää löytyä ja kehittyä muutakin käyttöä kuin niiden hintamuutoksilla keinotteleminen.

Etenkin keskeisten virtuaalivaluuttojen toteutukseen kehitetty niin sanottu lohkoketjuteknologia voi osoittautua hyödylliseksi tavaksi toteuttaa valikoituja reaalitaloudenkin toimia.

Mutta lupaavistakin mahdollisuuksista huolimatta bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen käyttöarvo on olematon tai yleensä negatiivinen.

Virtuaalivaluutat eivät ole lähelläkään täyttää niihin usein liitettyä lupausta toimia jonkinlaisena riippumattomana ja luotettavana perinteisen rahan – oikeiden valuuttojen – korvikkeena tai varsinkaan korvaajana.

Edes virtuaalivaluutoista suurin, bitcoin, ei täytä ainuttakaan rahan kolmesta perinteisestä perusvaatimuksesta edes välttävästi eikä varsinkaan paremmin kuin Yhdysvaltain dollarin tai euroalueen euron kaltaiset oikeat valuutat.

Toki eurossakin ja sitä ylläpitävässä euromaiden rahaliitossa on puutteensa, mutta bitcoiniin verrattuna euro on silti oikea valuutta ja oikeaa rahaa.

Bitcoin on kuin tehty keinotteluun

Vuosituhantisten vakiintuneiden perusvaatimusten mukaan rahan tulee soveltua maksuvälineeksi, arvon mitaksi ja arvon säilyttäjäksi. Vain nämä perusvaatimukset täyttävä hyödyke tai vaade voi ajan mittaan saavuttaa yleisön laajan hyväksynnän ja vakiinnuttaa asemansa rahana.

Bitcoin tai muutkaan virtuaalivaluutat eivät täytä kunnolla yhtään näistä vaatimuksista.

Maksuvälineenä virtuaalivaluutat ovat oikeaan rahaan ja vakiintuneisiin maksutapoihin verrattuna kömpelöitä, kalliita ja hitaita – tai käytännössä mahdottomia, ja siksi ne on yleensä pakko ensin myydä eli vaihtaa oikeaksi rahaksi ennen kuin aiotusta kaupasta tulee mitään.

Arvon mitasta tai säilymisestä taas on turha puhua niin kauan kuin bitcoinin hinta pomppii päivästä toiseen tuhansienkin dollareiden heilahduksilla välillä suuntaa yllättäen vaihtaen.

Mutta juuri tuo bitcoinin taipumus huimiin hintaheilahduksiin – ja varsinkin noin vuosi sitten alkanut äkkijyrkkä hinnan nousu – on keskeinen syy, miksi se on kuin tehty keinotteluun.

Olankohautus voi olla virhe

Bitcoinin kaltaisten virtuaalivaluuttojen soveltuminen lähinnä keinotteluun mutta ei juuri lainkaan mihinkään taloudelliseen hyötykäyttöön selittänee, miksi eläkelaitosten kaltaiset instituutiosijoittajat ovat toistaiseksi sivuuttaneet ilmiön lähinnä olankohautuksin.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemat (HS 5.3.) suomalaiset suursijoittajat vaikuttavat ennemmin karttavan kuin suosivan virtuaalivaluuttoja.

Sama näkyy talouden tilaa ja näkymiä puntaroivissa talousanalyyseissä. Niiden huomio keskittyy reaalitalouden ilmiöihin, kuten kokonaistuotannon ja inflaation näkymiin – ja kysymykseen, miten nämä kenties vaikuttavat rahapolitiikkaan sekä korkojen ja osakekurssien kaltaisiin muuttujiin.

Sen sijaan bitcoinilla tai muilla virtuaalivaluutoilla on vain harvoin juuri sivuhuomautuksia kummempaa sijaa muissa talous- ja markkinakatsauksissa kuin varta vasten virtuaalivaluuttoja markkinoivissa julkaisuissa.

Virtuaalivaluuttojen sivuuttaminen olankohautuksella tai ilmiön vähätteleminen kryptokeinottelijoiden harmittomaksi hölmöilyksi voi kuitenkin olla virhe.

Muidenkin kuin asianosaisten voi jo olla aika kiinnittää ilmiöön aiempaa vakavampaa huomiota. Ei kuitenkaan kiehtovien keinotteluhoukutusten takia vaan siksi, että virtuaalivaluutat ja niiden taustalle kasautuneet velkamäärät voivat muodostaa jo vakavan järjestelmäriskin.

Tuhannen miljardin taalan kupla

Kukaan ei voi kuin arvailla, mitä bitcoinin tai muiden suurten virtuaalivaluuttojen, kuten ethereumin tai tetherin, hintanoteerauksille seuraavaksi tapahtuu.

Mutta se on ilman arvailuakin tiedossa, että noiden kolmen markkina-arvolla mitaten maailman suurimman virtuaalivaluutan yhteenlaskettu markkina-arvo on vähän yli tuhat miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Bitcoin on kolmikosta ylivoimaisesti suurin. Sen liikkeessä olevien "bittipolettien" yhteen laskettu markkina-arvo oli perjantaina hieman alle 880 miljardia dollaria. Ethereumin samaan tapaan laskettu markkina-arvo oli vajaat 170 miljardia ja tetherin vastaavasti runsaat 36 miljardia taalaa.

Jos taas suuruutta mitataan kaupankäynnin arvolla, menee tether ykköseksi lähes sadan miljardin dollarin vuorokausivaihdolla. Bitcoinin vaihto oli perjantain tiedoin hieman yli 50 miljardia ja ethereumin runsaat 20 miljardia dollaria.

Markkina-arvot ja vaihtoluvut on haettu perjantaina iltapäivällä virtuaalivaluuttojen hintanoteerauksia eri markkinapaikoilta kokoavasta Coinmarketcap-palvelusta.

Kolmen suurimman virtuaalivaluutan vähän yli tuhannen miljardin dollarin markkina-arvo on syntynyt vajaan vuoden kuluessa erityisesti bitcoinin hinnan noustua äkkijyrkästi liki viisinkertaiseksi.

Hinnan nopea ja jyrkkä nousu ei sinänsä ole ongelma eikä erityinen riskikään.

Mutta ongelmat voivat alkaa ja riskit nousta esiin siitä, että bitcoinin taipumuksiin kuuluvat myös ajoittaiset äkkijyrkät hintaromahdukset.

Tappioriski vetää vertoja subprime-kuprulle

Aiemmin bitcoinille sattuneet jopa 50-prosenttiset äkilliset hintaromahdukset ovat olleet vain harmiton merkki virityksen epävakaudesta ja terveellinen opetus keinottelun riskeistä.

Mutta nyt vastaavan mittainen romahdus tietäisi joillekin keinotteluketjujen osapuolille yhteensä jopa 400–500 miljardin dollarin mittaisia tappioita.

Tuollaiset tappiosummat – tai edes niiden mahdollisuus – vetävät vakavaksi.

Bitcoinin markkina-arvon äkillinen puolittuminen on koettu viime vuosien mittaan monta kertaa, mutta pelissä ei ole aiemmin ollut samanlaisia summia kuin nyt.

Nyt 50-prosenttinen romahdus aiheuttaisi suuremmat tappiot kuin vuonna 2008 koitui Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen subprime-kuprusta.

Subprime-tappioiden määräksi on arvioitu 380 miljardia dollaria. Se oli vähemmän kuin puolet bitcoin-kuplasta – mutta se riitti silti sytyttämään finanssikriisin.

Tappioriskin potentiaalista mittakaavaa kasvattaa ties kuinka suureksi se, että todennäköisesti suuri osa bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen markkina-arvosta lepää – tai paremminkin keikkuu – tätä nykyä ties kuinka rohkeiden tai uhkarohkeiden velkavipujen varassa.

Paha vain, että velkavipujen kokoa, luonnetta – tai vipurahoituksen alkulähteitä – ei tiedä kukaan muu kuin asianosaiset ennen kuin vasta tappioiden toteuduttua ja pölyn laskeuduttua.

Mikä tahansa rahaan liittyvä hölmöily voi muuttua koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavaksi riskiksi, kunhan touhuun valjastetaan kyllin ronskit velkavivut.

Ja juuri siksi bitcoin ja virtuaalivaluuttojen keinotteluhuuma on syytä ottaa myös näitä vieroksuvan sijoittajan asialistalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?