”Suomalainen” Matias Lappo tarjoaa videoilla sijoittajille satumaisia voittoja – poliisin mukaan koko miestä ei ole olemassa

Suomalaisena sijoitusyrityksenä esiintynyt Wiseling lupasi suuria voittoja sijoittamalla kryptovaluuttoihin, Fiat-rahaan ja teollisuuteen. Taustalla on Matias Lappo -nimeä käyttänyt henkilö, mutta poliisin mukaan Matias Lappoa ei ole olemassa.

2.3.2021 7:06

Helsingin poliisi on alkanut tutkia epäilyä kansainvälisen mittakaavan pyramidihuijauksesta. Suomalaisena esiintynyt Wiseling-niminen yritys toimi verkossa useammalla kielellä ja kertoi tarjoavansa sijoituspalveluita. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja identiteettivarkautena.

Nyttemmin Wiselingin sivu on poistettu.

Yritys lupasi sijoittaa asiakkaidensa varoja kryptovaluuttoihin, perinteiseen valuuttakauppaan ja teollisuuteen.

Finanssivalvonta ja Suomen Pankki varoittivat Wiselingin toiminnasta maanantaina 22. helmikuuta.

Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan yhtiö tarjoaa lain vastaisesti sijoituspalveluja rahoitusvälinein ilman Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Yhtiöllä ei myöskään ole toimintaa rekistereihin kirjatussa osoitteessa Suomessa, Finanssivalvonta kertoo.

Suomen Pankki on puolestaan kertonut, ettei sillä ole luottokorttiyhteistyöstä sopimusta Wiselingin kanssa.

Sijoittaminen tapahtui Wiselingin tarjoaman kumppanuusohjelman kautta, jossa saattaa olla asiaan perehtyneen tietoturva-asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan sijoittajina jopa yli 100 000 henkilöä. Järvinen on seurannut Wiselingin tarinaa blogissaan.

Järvinen kertoo, että Wiselingin tarjoaman laskurin mukaan sijoittajia oli yli 76 000 helmikuun alussa, mutta Järvinen uskoo, että osa on saattanut sijoittaa ryhmänä: tällöin kumppanuusohjelmassa lukee vain yksi nimi, mutta sijoittajia on nimen takana useampi.

Järvisen mukaan kyse voi olla jopa kymmenistä tai sadoista miljoonista euroista.

Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Sampsa Marttila ei pysty toistaiseksi vahvistamaan, kuinka monta uhria epäillyllä törkeällä petoksella on tai millaisesta summasta puhutaan.

Wiselingin johtohenkilöinä esiintyivät toimitusjohtaja ”Matias Lappo” ja varapuheenjohtaja ”Elias Mattila”. Kumpikin ovat Järvisen mukaan salanimiä, eikä kyse ole edes suomalaisista henkilöistä. Sen sijaan jäljet näyttäisivät johtavan Venäjälle, pietarilaiseen toimistoon.

Myös tutkinnanjohtaja Marttila vahvistaa, että kyse on valehenkilöllisyyksistä. Poliisilla ei ole tiedossa, että Suomessa olisi Matias Lappo -nimistä henkilöä. Hän ei kuitenkaan pysty vahvistamaan, että epäillyllä olisi kytköksiä Venäjälle.

– Sekä epäillyt ja asianomistajat ovat tämän hetken tietojemme mukaan ulkomaalaisia, Marttila sanoo.

Yritystiedoissaan Wiseling kertoi toimivansa Helsingin Itäkeskuksen Regus-toimistohotellista käsin. Järvinen kävi paikan päällä, mutta hänelle vastanneen vastaanottovirkailijan mukaan kyseisellä nimellä toimiva yhtiö ei ole koskaan ollut toimistohotellin asiakkaana.

Wiselingin nimellä löytyi myös kaupparekisteristä samanniminen osakeyhtiö, jonka hallitustiedoissa ei mainita Lappoa tai Mattilaa. Finanssivalvonnan mukaan yhtiöllä ei ole toimintaa kaupparekisteriin merkityssä paikassa.

Sen sijaan päättäjiksi on nimetty kaksi suomalaista, jotka olivat Seuran haastattelun mukaan nimetty Wiselingin johtoon heidän tietämättään.

– Soitin Patentti- ja rekisterihallitukseen ja sain tietää, että yrityksen paperiseen perustamislomakkeeseen on merkitty henkilötunnukseni ja väärennetty allekirjoitukseni, toinen kertoi Seuralle.

Tutkinnanjohtaja Marttila vahvistaa, että Wiselingin päättäjiksi on merkitty henkilöitä, joilla ei ole tekemistä epäillyn rikoksen kanssa. Tältä osin Helsingin poliisi epäilee identiteettivarkautta, jonka asianomistajat ovat suomalaisia.

Suurin osa Wiselingin asiakkaista on Järvisen mukaan Pakistanista, Etelä-Koreasta, Yhdysvalloista ja Iranista, mutta Järviseen on ottanut yhteyttä ihmisiä ympäri maailman. Myös Afrikan maanosa korostuu kumppanuusohjelmaan osallistuneiden joukossa.

Toistaiseksi ei ole tietoa, että asiakkaissa olisi suomalaisia, mutta sitä ei voi myöskään poissulkea.

Wiselingin kotisivu oli käännetty myös suomeksi, mutta Järvisen mukaan kyse voi olla vain uskottavuuden tavoittelusta, eikä se välttämättä tarkoita suoraan, että sillä olisi tavoiteltu suomalaisia sijoittajia.

Mistä oikeastaan on kyse, Petteri Järvinen?

– Tällaisia sijoitushuijauksia on pilvin pimein, mutta Wiseling on viimeaikaisista suurimpia. Siitä osoituksena Wiseling järjesti Dubaissa sijaitsevassa loistohotellissa näyttävän jäsentilaisuuden alkuvuonna. Suomalaisittain kiinnostavaksi tämän tekee toki se, että ensimmäistä kertaa suomalaiset on väärennetty yrityksen johtajiksi, vaikka he eivät ole suomalaisia oikeasti.

Wiselingin videot olivat toteutettu laadukkaasti ja toisinaan myös dubattu eri kielille.

Järvinen arvelee, että OneCoin-tapaus on nostanut Suomen mainetta huijarien silmissä.

OneCoiniin sijoitti rahojaan jopa yli kolme miljoonaa ihmistä. Myös neljää suomalaista epäiltiin OneCoinin takia veropetoksista, mutta asia ei edennyt esitutkinnasta. OneCoiniin sijoitti noin 25 000 suomalaista, yhteensä noin 40 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä.

OneCoinin toiminta on kielletty monessa maassa, ja sen silloinen johtaja pidätettiin Yhdysvalloissa vuonna 2019.

Järvisen mukaan Suomen luotettavaa mainetta on voitu käyttää hyväksi. Suomi on myös käytännöllinen valinta, jos kyseessä on venäläinen huijari.

Matias Lappo -identiteetin uskottavuutta salanimen takana oleva henkilö on kuitenkin pyrkinyt vahvistamaan monin keinoin, Järvinen kertoo. Lappona esiintyvä mies on jakanut kuvat ”Matias Lapon” passista ja henkilökortista, ja ensinäkemältä kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Lappo on sen mukaan syntynyt 1983 Keuruulla.

– Passin ja henkilökortin henkilötunnus ei kuitenkaan täsmännyt. Myöskään tarkistusmerkki ei kummassakaan täsmännyt, mutta muilta osin väärennökset olivat todella laadukkaita, Järvinen kertoo.

Passikuvan lisäksi Lappona esiintyvä henkilö on panostanut taustatarinaan, joskin tarinassa on aukkoja. Wiselingin mukaan Lappo olisi syntynyt Keuruun sijaan Helsingissä ja opiskellut kaksi yliopistotutkintoa: finanssialalta ja lakiopinnoista.

Väärennettyjä henkilöllisyystodistuksia, joissa on Matias Lapon nimi.

Järvinen korostaa, että tässä vaiheessa hälytyskellojen tulisi soida: Lappo on nimenä Suomessa vain muutamalla henkilöllä eikä Matias Lapolle löydy someprofiileja ennen vuotta 2020.

Lappo korosti suomalaisuutta myös videoissaan, joskin puhuu niillä englantia. Joulutervehdykseksi tarkoitettu video on kuvattu suomalaisessa metsämaisemassa ja toimistovideoissa pöydällä näkyy Suomen lippu.

– Jouluvideossa oli luminen maisema ja suomalainen havumetsä. Sieltä Matias Lappo tuli halkopinon kanssa ja sytytti takan. Ihan kuin Suomesta.

Yksi videoista oli dubattu suomeksi ja videossa puhuttu suomen kieli oli virheetöntä, Järvinen sanoo. Tämä voi olla osoitus siitä, että mukana on ollut myös suomalainen henkilö.

On myös mahdollista, että puhe on tilattu joltain suomalaiselta palveluntarjoajalta, Järvinen muistuttaa.

Sivu oli käännetty usealle kielelle, ja myös dubattuja videoita julkaistiin monella kielellä.

Poliisin mukaan epäiltyjen joukossa ei ole suomalaisia.

Wiselingin kotisivut oli käännetty monelle kielelle.

Pohjimmiltaan Wiselingissä on Järvisen mukaan kyse perinteisestä ponzi-huijauksesta: huijariyritys kerää asiakkailtaan rahaa ja kertoo sijoittavansa niitä tuottaviin kohteisiin.

Ensimmäiset mukaan lähtevät sijoittajat näyttävätkin saavan rahansa takaisin jopa moninkertaisena. Todellisuudessa raha ei tule kuitenkaan sijoitustuotoista, vaan uusien ja myöhemmin mukaan tulevien huijattujen yritykselle syöttämästä pääomasta.

– Nämä ensimmäiset erehtyvät ja kuvittelevat, että homma toimii luvatusti. Tästä syystä he levittävät sanaa lähipiirissään, ja mukaan lähtee uusia uhreja. Koska kyse on maailmanlaajuisesta verkostomarkkinoinnista, eri maihin syntyy tällaisia piirejä, joissa sanoma leviää. Nämä huijaukseen uskovat sijoittajat markkinoivat siis huijausta eteenpäin ja näin heistä tulee ikään kuin rikollisia tässä toiminnassa.

Järvinen haluaa korostaa, etteivät huijatuksi joudu ainoastaan typerät ja taitamattomat. Myös Wiselingin tapauksessa kotisivu ja tuotettu videomateriaali olivat hyvin uskottavia. Lisäksi aidot kryptovaluutoista seuranneet rikastumistarinat luovat toivoa äkkirikastumisesta ja osaltaan helpottavat huijarien työtä.

Järvisen mukaan ihmiset haluavat uskoa rikastumiseen ja silloin hälytysmerkkejä on vaikeampi huomata.

– Kryptovaluutan avulla tarjotaan paljon taattua ja suurta tuottoa lupaavia sijoituskohteita, jotka ovat huijauksia. Wiseling on vain yksi esimerkki, se tulee pitää mielessä.

Myös tutkinnanjohtaja Marttila muistuttaa, että Wiselingin kaltaiset huijaukset yleistyvät jatkuvasti.

Tapausta tutkivan Marttilan mukaan Wiselingin tapausta ryhdyttiin tutkimaan vuodenvaihteessa. Koska kyseessä on kansainvälinen tapaus, poliisi saattaa tukeutua kansainväliseen apuun.

– On asioita, joita pystymme selvittämään itse ja asioita, joista joudumme pyytämään apua ulkomailta. On jopa mahdollista, että tutkinta siirtyy petostutkinnan osalta kokonaan ulkomaille, jos tapaus linkittyy vahvasti yhteen maahan, Marttila toteaa.

Instagramissa useampi ulkomaalainen Wiselingiin linkittyvä sijoittaja on yrittänyt tavoittaa Suomen poliisia Instagram-tunnuksen kautta. Viesteissä anellaan Suomen poliisia toimimaan.

Poliisi on saanut asianosaisilta toista sataa yhteydenottoa ja Marttilan mukaan on selvää, että kyse on pisarasta meressä.

Epäillystä petoksesta jotain tietävät tai uhriksi joutuneet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen petos.wiseling.helsinki@poliisi.fi.

Huijauksen kansainväliset uhrit pyrkivät tavoittamaan Helsingin poliisia. Poliisi tutkii tapausta.

Rahansa menettäneiden ahdistus on suurta myös Wiselingin Telegram-keskustelussa.

– Kaikki säästöni menivät. Jollei palvelu palaa tällä viikolla, teen itsemurhan. Tämä ei ole vitsi, kirjoittaa eräs.

Ensimmäisenä mediana Wiselingistä kertoi Seura.

Wiselingin promovideo jäljitettiin Venäjälle. Kuvassa yrityksen toimitusjohtajaksi esittäytyvä Matias Lappo -nimeä käyttänyt mies.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?