Harva maa kestää kuin Suomi – taulukko näyttää, kuinka eri maiden talous on selvinnyt koronasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Harva maa kestää kuin Suomi – taulukko näyttää, kuinka eri maiden talous on selvinnyt koronasta

Koronakriisistä talouteen jäävien pitkäaikaisten vahinkojen riski on Suomessa maailman pienimpiä.

1.3. 7:00

Suomen talous on maailman vahvimpia, kun melkein kaikki maailman maat pannaan järjestykseen talouden koronakestävyyden ja -haavoittuvuuden mukaan.

Tämä käy ilmi analyysiyhtiö Oxford Economicsin vastikään laatimasta laajasta, lähes kaikki maailman maat kattavasta talousanalyysistä.

Yhtiö on arvioinut yli 160 maan altistumista koronakriisin pitkäaikaisille talousvahingoille kaikkiaan 36 eri talous- ja riskimittarin avulla.

Suomen taloudessa pitkäaikaisten koronavaurioiden riski on analyysin mukaan maailman pienimpiä – ja talouden koronakestävyys näin ollen maailman vahvimpia.

Saksan kannoilla ja Ruotsia edellä

Suomi sijoittuu vain vähän Saksaa ja Norjaa heikommin huippupistein seitsemänneksi, kun vertailuryhmänä on nelisenkymmentä keskeistä kehittynyttä, kehittyvää ja nousevaa kansantaloutta täydennettynä Pohjolan ja Baltian mailla.

Kaikista analyysin 166 maasta Suomen talouden koronakestävyys on Uuden Seelannin kanssa tasapistein maailman kymmenenneksi vahvin. Esimerkiksi Ruotsi sijoittuu muutamaa sijaa Suomea heikommin.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Analyysiyhtiö jakaa talous- ja riskimittarinsa kuuteen pääluokkaan, joita ovat julkisen talouden kestävyys, talous- ja rahoitusolojen vakaus, terveydenhuollon suoritus- ja kantokyky, talouden rakenteellinen vahvuus ja työmarkkinoiden vahvuus. Näiden lisäksi koronakestävyyden arviointiin on vaikuttanut ensimmäisenä koronavuonna jo koetun taantuman voima.

Suomi saa kiitettäviä, hyviä tai ainakin tyydyttäviä arvosanoja useimmilla keskeisillä mittareilla. Vain väestön ikärakenne ja julkisen talouden kestävyys antavat Suomelle huonoja tai välttäviä arvosanoja.

Kasvunäkymät jäävät silti vaisuiksi

Analyysin laatineet ekonomistit korostavat, että arvio talouden pitkäaikaisista koronavahingoista on eri asia kuin tavanomainen talousanalyysi kasvuennusteineen.

Tämän analyysin tarkoitus ei ole arvioida Suomen tai muiden maiden talouskasvua koronakriisin jälkeen, vaan sitä, kuinka vakavaa pitkäaikaista vahinkoa koronakriisistä jää talouteen.

Suomea koskevassa erillisessä maakatsauksessaan Oxford Economics arvioi talouden toipuvan koronanotkahduksesta uuteen kasvukauteen tämän vuoden kuluessa – mutta pitkäaikaisten kasvunäkymien jäävän silti verraten vaisuiksi.

Yhtiö luettelee joukon suomalaisessakin talouskeskustelussa usein toistuvia haasteita, kuten väestön ikääntyminen, korkea työttömyys, työmarkkinoiden kankeus ja julkisen talouden kestävyyshaasteet.

Nämä ovat kuitenkin Suomen ennestään tuttuja taloushaasteita eivätkä koronakriisin aiheuttamia vahinkoja. Näistä huolimatta Suomi kestää koronan aiheuttamat lisärasitukset harvinaisen hyvin.

Oxford Economics on kansainvälisten suursijoittajien ja rahoituslaitosten arvostama ja näitä neuvova yksityinen analyysiyhtiö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?