Hallitus turvautui taas poikkeusoloihin vuoden lakivalmistelusta huolimatta – professorilta ankaraa arvostelua: ”Tästä aukeaa Pandoran lipas” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hallitus turvautui taas poikkeusoloihin vuoden lakivalmistelusta huolimatta – professorilta ankaraa arvostelua: ”Tästä aukeaa Pandoran lipas”

Hallitus perustelee tarvetta sulkea ravintolat valmiuslaissa määritellyillä poikkeusoloilla. Ihmisoikeusprofessorin mukaan tämä on huono ajatus.

26.2. 13:23

Suomessa astui maanantaina voimaan tartuntatautilain muutos. Sen myötä paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla piti olla aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä nopeita ja ennakoivia toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Kolme päivää myöhemmin Suomessa alettiin kuitenkin puhua poikkeusolojen toteamisesta. Hallituksen mukaan keskeisin syy niiden toteamiselle olisi se, että ravintolat saataisiin suljettua. Ravintoloiden sulkeminen kun ei onnistuisi juuri muutetun tartuntatautilain nojalla.

Heräsi kysymys, miksi useita kuukausia valmistelussa ollut tartuntatautilain muutos antoi alueviranomaisille mahdollisuuden sulkea muun muassa kuntosaleja ja kylpylöitä, muttei ravintoloita.

Tämän takia hallitus joutuukin nyt säätämään perustuslain pykälän 23 pohjalta erillisen lain, jotta se saisi suljettua ravintolat samalla, kun se määrää koko Suomeen kolme viikkoa kestävän ”sulkutilan” maaliskuussa.

Surullinen tilanne, sanoo ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin. Hän kuvailee tartuntatautilakiin tehtyjä muutoksia ”tilkkutäkkimäisiksi” ja ihmettelee, miksi laki jätettiin sellaiseksi, että se ikään kuin suojelee ravintoloita sulkemiselta.

– Tartuntatautilain muutosteksti on kirjoittamistyyliltään tavattoman huono laki. Se on täynnä tilkkutäkkimäistä luettelointia ja listaamista, erityissäännöksiä ja poikkeuksien poikkeuksia, Scheinin toteaa.

– Lakiin olisi voitu kirjata joitakin yleisempiä periaatteita, joiden nojalla toimivaltaa käytetään. Nyt lakiin on luotu eräänlainen ansa, että sinne syntyy aukkoja, joista sitten vaikka ravintolat menevät läpi.

Martin Scheinin.

Tartuntatautilain muutoksen valmistelua tehtiin viime syksynä pääasiassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Valiokunnan jäsen, sdp:n kansanedustaja Aki Lindén kertoo, että syksyiset koronaluvut ja huoli elinkeinosta vaikuttivat siihen, miksi lakimuutokseen ei sisällytetty mahdollisuutta sulkea ravintolat.

– Koronalukemat olivat syksyllä nykyiseen verrattuna aivan mitättömät. Silloin ei nähty perustetta pykälälle, jonka nojalla ravintoloita voitaisiin sulkea, vaan päätettiin pitäytyä vain rajoituksissa, hän sanoo.

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho perustelee lakimuutoksen sisältöä sillä, ettei saatavilla ollut dokumenttia siitä, että koronatartunnat olisivat lähtöisin nimenomaan ravintoloista.

– Valiokunta joutui työskentelemään aika vaillinaisin tiedoin lakimuutoksen kanssa. Meillä ei ollut mitään faktapohjaista tietoa siitä, että ravintolat olisivat olleet tartuntojen lähde.

Nyt hallitus joka tapauksessa on säätämässä erillistä lakia, jonka nojalla ravintolat voidaan sulkea alueilla, joilla koronaepidemia on leviämis- tai kiihtymisvaiheessa.

Lain säätämiseksi hallitus vetoaa poikkeusoloihin. Martin Scheinin pitää tätä kuitenkin huonona ajatuksena – sikäli kun hallitus viittaa poikkeusoloilla valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin.

Hänen mukaansa hallitus tulee näin avanneeksi Pandoran lippaan, jota ei missään nimessä pitäisi avata.

– Jos ravintoloiden sulkemista käytetään perusteena todeta valmiuslain mukaisten poikkeusolojen käsillä olo, niin se on eräänlainen vallankaappaus. Valtioneuvosto saa tällöin vallan päättää asetuksin sellaisista asioista, joista muuten pitäisi säätää lailla, Scheinin sanoo.

Jos siis valtioneuvosto toteaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsevat valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, valtioneuvosto saa vallan asetuksella ottaa valmiuslaista käyttöön sellaisia pykäliä, joiden tarpeelle ei Scheininin mukaan ole tällä hetkellä perusteita.

– Jos pääministerin linja todella on, että todetaan nimenomaan valmiuslain poikkeusolot, jotta ravintoloita koskeva lakiesitys voidaan antaa, joudutaan tilanteeseen, jossa turhaan todetaan, että kaikki valmiuslain kuudennen pykälän mukaiset tartuntatautikriisin toimivaltuudet ovat valtioneuvoston käytettävissä, hän sanoo.

– Tästä aukeaa sitten se Pandoran lipas. Tällöin valtioneuvosto saa valmiuslain 11 pykälää käytettäväkseen ja se voi päättää asioista pelkillä asetuksilla.

Julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta näkee asian hieman toisin kuin Scheinin.

Hän tarkentaa, ettei valmiuslaissa määriteltyihin poikkeusoloihin viittaamisen kuitenkaan tarvitse välttämättä tarkoittaa valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa.

– Puhuessaan poikkeusoloista hallitus tarkoittanee viitata valmiuslaissa säädettyihin poikkeusoloihin. Valmiuslakia hallitus ei kuitenkaan ole ilmoituksensa mukaan ottamassa käyttöön, Salminen sanoo.

Janne Salminen.

Torstaina pidetyssä hallituksen tiedotustilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) korosti, ettei hallitus ole ottamassa käyttöön valmiuslakia.

– Emme ota käyttöön esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoa. Emme käytä valtuuksia enempää kuin tähän tilanteeseen tarvitaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Scheininin mukaan ravintolat sulkeva laki pitäisi säätää siten, että hallitus voisi sulkea ravintolat vetoamalla poikkeusoloihin, jotka on määritelty siinä merkityksessä kuin ne perustuslain pykälässä 23 mainitaan. Tällöin perusoikeuksista voidaan poiketa tavallisella lailla.

– Perusoikeuksista poiketaan, mutta niistä poiketaan lailla. Tämä on demokraattinen ja oikeusvaltiollinen menettelytapa hoitaa ravintoloiden sulkeminen.

Scheinin korostaa, että kyse ei ole juristien keskinäisestä lainopillisesta kiistasta. Kyse on isoista periaatteellisista asioista.

Miksi hallitus sitten vetoaa perustuslain pykälän asemesta valmiuslaissa määriteltyihin poikkeusoloihin? Scheininin mukaan mahdollinen syy voi olla siinä, että lait on kirjoitettu sekavasti. Käsite ”poikkeus” esiintyy lakitekstissä kaikkiaan kolmessa eri merkityksessä, mikä voinut johtaa hallitusta harhaan.

– Poikkeuksen käsitteelle on yksi merkitys perustuslain pykälässä 23, toinen pykälässä 73 ja kolmas merkitys löytyy valmiuslaista. Viisaskin menee vipuun näissä, Scheinin selittää.

– Toki on mahdollista, että joku haluaakin valtioneuvoston kaappaavan vallan. Ei sitä mahdollisuutta voi laskea pois, että jossakin valtioneuvoston piirissä valmistaudutaan johtamaan tätä maata asetuksin, eduskuntaa tarpeettomasti kiusaamatta tai vaivaamatta, hän lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?