Timo Paunosen kommentti: Tappavan koronastrategian omaksunut Ruotsi ajoi taloudessaan täysillä seinään – sitten tapahtui ihme - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Tappavan koronastrategian omaksunut Ruotsi ajoi taloudessaan täysillä seinään – sitten tapahtui ihme

Koronakriisin jälkeen tulee hurja talouskasvu, jonka hedelmiä näyttää ensimmäisenä poimivan – Ruotsi, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

26.2. 6:45

Kirjoitin heinäkuussa 2020 koronan runtelemasta Ruotsin taloudesta.

Länsinaapurissa ei todellakaan mennnyt hyvin.

Lue lisää: Ruotsi ajamassa kylmäverisellä koronastrategiallaan täysillä seinään – nämä luvut sen paljastavat

Teollisuustuotanto romahti, työttömyys kipusi ennätykseen, konkurssien määrä hyppäsi pilviin ja bruttokansantuotteen kehitys oli vahvasti miinusmerkkinen.

Ruotsi tavoitteli laumasuojaa eli ei lähtenyt sulkemaan ja eristämään yhteiskuntaa. Länsinaapuri halusi pitää taloutensa pyörät pyörimässä. Kahvilat, kaupat ja ravintolat terasseineen toimivat kuten ennenkin.

Strategia tiesi tartuntoja ja uhreja, mutta viruksen mentyä talous olisi heti iskukunnossa, Ruotsissa järkeiltiin.

Ruotsi otti koronakriisin rennosti, karmein seurauksin.­

Terassit ja ravintolat notkuivat keväällä ja kesällä kansaa, mutta talous sakkasi tavalla, joka Ruotsissa oli ennenkuulumatonta. Sen lisäksi koronaviruksesta tuli viikatemies, joka niitti ikääntyneitä kansalaisia kuin heinää. Kun tartunnat ja kuolleet suhteutettiin väkilukuun, Ruotsi oli kesällä jopa hetken kyseenalaisella kärkipaikalla maailman koronatuhoissa.

Valtionepidemiologin Anders Tegnellin hioma koronastrategia ei näytä vieläkään hyvältä, ei ainakaan jos uhrilukuja katsoo.

Torstaina (25.2.) Ruotsista kerrottiin, että koronaan kuolleita on yhteensä 12 798 ja uusia tartuntoja rekisteröitiin lähes 5000 päivässä. Uusi ongelma on rokotteiden saanti: Ruotsi on naapurimaita pahasti jäljessä. Ruotsikin on joutunut koventamaan otteitaan viruksen hallinnassa.

Mutta miten kävi talouden, jonka Ruotsi halusi siis pitää käynnissä.

Aika hyvin.

Karmeista koronaluvuista huolimatta, Ruotsi on tekemässä taloudessaan kaikkien himoitseman V-käyrän: jyrkkä pudotus, hurja nousu. Vuosi sitten keväällä kaikki romahti, mutta syksyllä ja vuoden lopussa talousluvut kääntyivät jyrkkään nousuun, varsinkin vertailtaessa teollisuustuotantoa ja bruttokansantuotetta (bkt).

Valtionepidemiologi Anders Tegnell on saanut kritiikkiä koronan hoidosta Ruotsissa.­

Ruotsin teollisuustuotanto putosi keväällä 2020 rajusti.

Siinä ei kuitenkaan ollut kyse koronakriisin erilaisesta hoitotavasta vaan siitä, että Ruotsille tärkeässä autoteollisuudessa oli tuotantoseisokkeja: maailmanlaajuinen kysyntä tyrehtyi.

Nyt teollisuustuotanto on palannut lähes koronaa edeltäneelle huipputasolle. Myös työttömyysaste kipusi yli yhdeksän prosentin eli lukuun, jota ei oltu nähty Ruostissa kymmeneen vuoteen. Työttömyyskin on helpottamassa.

Puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän vetämä asiantuntijaryhmä julkaisi selvityksen Suomen talouskasvusta keskiviikkona. Jotta pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy, tavoitteeksi olisi asetettava bkt:n kasvuvauhdin kaksinkertaistaminen noin 2 prosenttiin koko alkaneen vuosikymmenen ajaksi. Lisäksi työllisyysasteen olisi noustava vähintään 76 prosenttiin.

Kovia lukuja.

Mutta ei Ruotsille.

Eurostatin ennusteen mukaan Ruotsin bkt:n kasvuvauhti olisi vuonna 2023 jo neljä prosenttia.

Ruotsin ja Suomen talouskilpailun kolme pointtia:

  • Kummankin maan talouden supistuminen keväällä 2020 jäi laajemmassa eurooppalaisessa vertailussa varsin lieväksi. Suomen bruttokansantuotteen pudotus oli Euroopan pienimpiä, ja Ruotsinkin vastaava luku oli selvästi alle keskiarvon.

  • Ruotsin talouden pudotus oli voimakkaampi keväällä 2020, mutta nyt Ruotsin talous elpyy vahvemmin.

  • Suomen kasvu uhkaa jäädä koronan jälkeen Ruotsia vaatimattomammaksi johtuen muun muassa Suomen epäedullisesta väestörakenteesta.

Taistelu koronaa vastaan on jatkuvaa tasapainoilua terveyden ja talouden välillä.

Kun suljetaan ja rajoitetaan, joillakin aloilla bisnes kärsii, ei kuitenkaan kaikilla. Palvelualalla ravintolat ja matkailu ottavat suurimmat iskut vastaan.

Missä kulkee raja, jolloin epidemian torjunnan ja talouden välillä joudutaan tekemään valintoja. Massiivisen tukijärjestelmän ja valtion lainanoton takia tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä, eikä käydä, jos rokotteita tulee luvattua tahtia ja yhteiskunnan rajoituksia päästään purkamaan.

Mutta pääpaino on edelleen jos-sanalla.

Mielenkiintoista tämäkin.

Talouden ja koronan välisessä taistelussa näyttäisivät pärjäävän viruksen tukahduttajat eli Uusi-Seelanti ja Kiina sekä viruksen vapaasti leviämään päästänyt Ruotsi. Kun kysyntä maailmalla elpyy, vientivetoinen Ruotsi nappaa heti oman siivunsa, kiitos osittain oman valuutan, kruunun.

Uutinen AstraZeneca-rokotteen toimitusvaikeuksista siirtää suomalaisten rokotekattavuutta ja laumasuojaa eteenpäin. Se voi tietää myös sitä, että keskustelu talouden ja terveyden suhteesta sekä rajoituksista jatkuu pitkään – pahimmassa tapauksessa ensi vuoden puolelle.

Finassikriisin jälkeen Suomi jäi talouskasvussa telineisiin.

Toivottavasti koronakriisin jälkeen ei käy niin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?