Moona, 25, kyllästyi pikamuotiin ja ratkeaviin farkkuihin – nyt hänellä on palkittu yritys, joka taistelee kangasjätettä vastaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Moona, 25, kyllästyi pikamuotiin ja ratkeaviin farkkuihin – nyt hänellä on palkittu yritys, joka taistelee kangasjätettä vastaan

Tamperelaisen Moona Kansasen Piece of Jeans on herättänyt sijoittajien huomion. Kansanen ei koskaan tähdännyt yrittäjäksi, mutta haluaa olla ympäristövaikuttaja.

Moona Kansanen perusti Piece Of Jeans -yrityksen, koska halusi toteuttaa itseään ja herättää puhetta vastuullisuudesta.­

24.2. 18:31

Moona Kansanen ryhtyi yrittäjäksi ympäristön takia. 25-vuotiaan Kansasen toiveena on paitsi luoda menestyvä ja ekologinen vaatebrändi, nostaa tietoisuutta siitä, kuinka kuormittavaa pikamuoti maapallolle onkaan.

Kansanen on yrittäjä kaksi vuotta täyttäneen Piece Of Jeansin takana. Yrityksen perusidea on yksinkertainen: toteuttaa kierrätetystä farkkukankaasta näyttäviä asusteita ja vähentää näin syntyvän vaatejätteen määrää ja ilmastokuormitusta. Nyt yritys myy pääsääntöisesti Suomeen, mutta haluaa laajentaa Eurooppaan. Asiakkaista suurin osa on ympäristötietoisia naisia, mutta myös miesten määrä on yllättänyt positiivisesti.

Miesten ja naisten vaatteiden lisäksi yritys myy erilaisia farkkukasseja ja kierrätyskoruja. Osan tuotteista voi tilata mittatilaustyönä. Tuotteet tunnistaa ruutumallisesta kuosista, joka on mallisuojattu EU-alueella.

Farkkujen ruutukuosi on tuotesuojattu Suomen lisäksi myös muualla Euroopan unionissa. Mallina Susanna Heinonen.­

Kansanen on koulutukseltaan arkkitehti, eikä hän varsinaisesti ole unelmoinut yrittäjyydestä ikinä. Kuinka arkkitehti sitten päätyi yrittäjäksi vaatealalle?

– Olin opiskelijana perinteinen farkunkäyttäjä. Kun rahaa ei ollut ja halpamuoti oli silloinkin enemmän sääntö kuin poikkeus, ostin farkkuja sieltä, mistä halvalla sai. Huomasin, että näillä farkuilla oli tapana ratketa tai rispaantua hyvin lyhyessä ajassa. Jäin pohtimaan, että miten materiaalina kestävä farkku voi hajota näin nopeasti, Kansanen avaa.

Tämän jälkeen hän sai huomata, että farkkujen kierrättämistä ei myöskään ollut tehty helpoksi. Vaatekeräykset suostuvat ottamaan ehjiä vaateita vastaan, mutta rikkinäisiä housuja ei voinut viedä mihinkään.

Koska Kansanen ei halunnut heittää farkkujaan kaatopaikalle, pohti hän myös niiden paikkaamista.

– Se ei näyttänyt hyvältä. Siitä sain sitten idean, että jos jotain ei voi peittää, pitäisikö sitä sitten korostaa. Tästä syntyi tällainen neliömallinen muotti, paikkoja paikan päälle.

Ensimmäisestä Kansasen suunnittelemasta farkkumallista on kymmenisen vuotta. Hän on harrastanut ompelua lapsuudesta asti, mutta yrittäjäksi ryhtymiseen hän joutui keräämään rohkeutta vielä vuosien ajan.

 On mahtavaa nähdä, kun ostaja kulkee kadulla minun tekemät farkkuni jalassa. Sellaista fiilistä haluan hakea.

Askel kohti yrittäjyyttä oli tuotteen mallisuojaus. Sillä Kansanen saa estettyä, ettei isompi yhtiö pysty kopioimaan samanlaista farkkumallia. Ensin tuote sai mallisuoja Suomessa, sittemmin koko unionialueella.

– Ajattelin tuolloin, että suojaan idean, jos siitä joskus jotain tuleekin. Alun alkaen pohdin itseasiassa pelkän idean myymistä jollekin toiselle, mutta se osoittautui vaikeaksi. Mallisuoja lojuikin vuosia kaapin pohjalla ja aloitin arkkitehtiopinnot.

Mallisuoja ei kuitenkaan anna suojaa, mikäli sitä ei uusi. Kun uusiminen lähestyi, Kansanen havahtui, ettei idean päällä istumisesta seuraa mitään hyvää.

Moona Kansanen on toistaiseksi yksinyrittäjä. Mahdollisen rahoituksen myötä yritys saattaa palkata myös työntekijöitä.­

Koska idean myyminen ei ollut onnistunut, ”helpoin tie” oli ryhtyä yrittäjäksi. Kansanen kertoo, että on opiskellut liiketoimea yrittämisen ohessa, mutta varsinaisesti bisnekseen hänet ajoi rakkaus ympäristöä kohtaan ja palava halu ilmaista itseään.

– Arkkitehtinä saan kiksejä siitä, kun olen luonut jotain täysin omaa. Vaatteiden suunnittelu ja niiden kuvaaminen antavat samanlaiset kiksit. On mahtavaa nähdä, kun ostaja kulkee kadulla minun tekemät farkkuni jalassa. Sellaista fiilistä haluan hakea.

Aluksi Kansanen perusti toiminimen ja toimi osa-aikaisena yrittäjänä pienimuotoisesti. Ei mennyt pitkäänkään, kun toiminimi vaihtui osakeyhtiöksi.

Sysäyksenä toimi opiskelijoille järjestetty Unikorni-yrittäjyyskilpailu, jonka Kansanen voitti.

– Palkkiona oli 4000 euroa, mutta sitä tärkeämpää oli päästä testaamaan oman ideansa hyvyys ja saada palautetta. Kisa vahvisti luottoa siihen, että suunta on oikea ja auttoi löytämään kontakteja.

Kisan jälkeen Piece Of Jeans onkin herättänyt sijoittajien kiinnostuksen. Kansanen ei voi puhua sijoittajamäärästä ja summista tarkasti, sillä neuvottelut ovat kesken, mutta sijoittajia on muutama ja mahdollinen rahoitus satoja tuhansia euroja.

Piece Of Jeansin myynti on vielä alle 100000 euroa. Kuvassa malleina Karl-Gustav Kurn ja Susanna Heinonen.­

Rahoitus olisi seuraava askel yrityksen matkalla kohti kasvua. Toistaiseksi Kansanen on Piece of Jeansin ainoa vakituinen työntekijä. Liikevaihto on vielä kymmenien tuhansien eurojen puolella, mutta mahdollisuudet kestävän muodin puolella ovat Kansasen mukaan moninkertaiset: ihmisten kiinnostus ekologiseen elämäntapaan kasvaa koko ajan.

Kuten yrityksillä alkuvaiheessa yleensäkin, kaikki sisään tuleva raha menee toiminnan kehittämiseen ja liikevaihdon kasvattamiseen.

Vaatteiden valmistus toteutuu alihankintana suomalaisomisteisella pienompelimolla Puolassa. Kansanen kertoo, että monella voi olla ennakkoluuloja puolalaisvalmistusta kohtaan, mutta hän on itse todennut valmistusolosuhteet hyviksi.

– Siellä on kuusi taitavaa naista työskentelemässä laadukkaissa, turvallisissa, terveellisissä ja suomalaisten valvomissa työolosuhteissa.

Puolassa valmistetut vaatteet toimitetaan Tampereella, missä ne pakataan ja sittemmin postitetaan asiakkaille.

Farkkumateriaalia vaatteisiinsa yritys saa niin kierrätyskeskuksista kuin yksityisiltä lahjoittajiltakin. Kangasjätteen määrä on järkyttänyt Kansasta.

– Farkkujätettä on eurolavoittain aina, kymmeniä ja satoja lavoja. On hämmentävää, miten paljon tekstiilijätettä voi tulla todella lyhyessä ajassa. Ne määrät hämmentävät ja on hyvä, että voimme edes osan uusiokäyttää.

Ruutumallinen kuosi syntyi Kansasen ideasta: jos paikkaamista ei voi peittää, miksei siitä tekisi näkyvää ja tietoista tyyliä.­

Kansanen uskoo, että vielä ympäristötietoisuus ja ekologisuus voivat olla yritykselle valttikortteja, mutta tulevaisuudessa ympäristöystävällisyys on jokaisen yrityksen velvoite.

– Minä haluaisin olla yrittäjän lisäksi vastuullisuusvaikuttaja. Toivon että voin omalta osaltani tai yritykseni kautta herätellä ihmisiä pohtimaan kulutustaan ja sitä, onko se kestävää ja samalla kannustaa kierrättämään. Vasta yrittäjänä itsekin olen tajunnut, ettei ole kestävää, että farkut maksavat vain pari kymppiä. Ei sillä voi saada eettisesti ja ekologisesti tuotettua tuotetta.

Toisaalta yrittäjänä Kansanen on nähnyt myös ihmisten hyvät puolet: todella moni haluaa lahjoittaa vanhat farkkunsa uusiokäyttöön ja näin edes aavistuksen pienentää ilmastokuormitusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?