Katso, asutko A-, B- vai C-luokan alueella – pankki jakoi Suomen asuinalueille luottoluokitukset - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Katso, asutko A-, B- vai C-luokan alueella – pankki jakoi Suomen asuinalueille luottoluokitukset

Asuntorahoittamiseen erikoistunut Hypoteekkiyhdistys antoi Suomen kunnille luottoluokituksen asuntomarkkinoiden perusteella.

Hypo antoi luottoluokituksen asuntomarkkina-alueille. Kuvassa kerrostaloasuntoja Helsingin Rastilassa.­

24.2. 8:35

Suomen kunnista vain 32 saa hyvän luottoluokituksen Hypoteekkiyhdistyksen tiistaina julkistamassa asuntoluottoluokituksessa. Noin sata kuntaa puolestaan sijoittuu luottoluokituksessa hyvän ja riskisen rajamaille ja ainoastaan 12 kuntaa yltää luokituksen ylemmille tasoille.

Hypon asuntoluottoluokitus mukailee kansainvälisten luottoluokittajien käyttämää kymmenportaista asteikkoa, joka kulkee parhaasta AAA-luokasta heikoimpaan D-luokkaan.

Parhaaseen AAA-luokkaan Suomen kunnista ei yllä yksikään ja toisiksi ylimpään AA-luokkaan yltää vain Helsinki. A-luokkaan taas yltää 11 kuntaa, joiden joukossa ovat muun muassa Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku sekä Oulu. Näiden lisäksi joukkoon kuuluu myös useita edellä mainittujen kasvukeskusten vieressä sijaitsevia pienempiä kuntia, kuten Pirkkala Tampereen naapurissa ja Kaarina Turun lähistöllä.

Hypo-luokitus tarkastelee kuntien alueellisia asuntomarkkinoita asuntorahoittajan näkökulmasta. Sen ideana on tiivistää yhteen niin asuntovakuuksien nykytila kuin kehitysnäkymät.

– Hypo-luokitus antaa asunnon ostoa harkitseville ja myös muille kansalaisille yhdellä silmäyksellä uutta tietoa eli sitä kautta turvaa, kun he miettivät, millaiselta asuntomarkkina-alueelta kotia etsivät, nuorempi ekonomisti Juho Keskinen kirjoittaa Hypon asuntomarkkinakatsauksessa.

Hypon listauksen perusteella noin puolet Suomen väestöstä asuu niissä 32 kunnassa, joiden luottoluokitus on hyvä eli BBB tai parempi.

Vastaavasti taas puolet Suomen kunnista sijoittuu heikohkoon C-luokkaan ja on näin ollen vakuudellisten asuntomarkkinoiden riskiryhmää.

Kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit yltävät silti vähintään B-luokkaan ja asettuvat siten Hypon laatimassa luokituksessa puolenvälin paremmalle puolen.

Huomattavaa on, että Hypo sijoittaa esimerkiksi Kuopion, Lahden ja Lappeenrannan kaltaiset kasvukeskukset hyvän ja riskisen luottoluokituksen rajamaille.

Kaikkiaan siis hyvän ja riskisen rajamaille asettuu noin sata kuntaa. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa Kotka, Kouvola ja Mikkeli.

Kahteen alempaan C- ja D-luokkaan Hypo ei kuitenkaan laske kuuluvaksi yhtäkään Suomen kuntaa.

Viime päivinä asuntomarkkinakatsauksia ovat Hypon lisäksi julkaisseet myös Pellervon taloustutkimus ja Huoneistokeskus. Kaikista kolmesta katsauksesta voi lukea kutakuinkin saman kertomuksen Suomesta, jossa asuntomarkkinoiden kahtiajako alati vain voimistuu kasvavien ja taantuvien alueiden välillä.

PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen toteaa Hypon laatiman asuntoluottoluokituksen tuottavan mielenkiintoista tietoa alueellisista asuntomarkkinoista. Hän pitää luokitusta tervetulleena näkökulmana.

– Keskustelussa on jämähdetty asetelmaan, jossa on pääkaupunkiseutu ja muu Suomi. Pidän sitä positiivisena, että Hypo tuo uutta näkökulmaa alueellisille asuntomarkkinoille, Keskinen sanoo.

Hän kuitenkin harmittelee, ettei Hypo ole kertonut katsauksessaan tarkemmin, miten se on luottoluokat muodostanut.

– Hypo olisi voinut avata tarkemmin, että miten muuttujat ovat vaikuttaneet minkäkin kunnan luottoluokitukseen. Tällöin ulkopuolisen olisi helpompaa arvioida, ovatko luokitukset perusteltuja.

Hypo kertoo asuntomarkkinakatsauksessaan, että luottoluokitus on koostettu 19 eri muuttujasta.

– Luokituksessa on painotettu hieman enemmän suoria asuntomarkkinamuuttujia, kuten kauppamääriä, asuntojen hintoja ja velallisen maksukykyä kullakin asuinalueella, Hypon nuorempi ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Keskisen mukaan näiden lisäksi tärkeitä ovat olleet väestölliset muuttujat, kuten muuttoliike, Tilastokeskuksen toimittama väestöennuste ja väestön koulutusrakenne.

– Näitä muuttujia on sitten vielä täydennetty tarkastelemalla niin kuntataloutta kuin rikostilastoja. Mukaan on otettu myös terveysnäkökulmaa siten, että on katsottu kunnan koronatilannetta ja sitä, kuinka pitkän matkan päässä esimerkiksi lähin yliopistollinen keskussairaala kunnasta on, hän jatkaa.

Yksikään Suomen kunnista ei yllä Hypon luokituksessa korkeimpaan kolmen A:n luokkaan. Keskisen mukaan tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei mikään kunta pärjää riittävän hyvin yltääkseen ylimpään luottoluokitukseen.

– Eihän Suomen valtionkaan luottoluokitus ole ylin mahdollinen, vaan se on kahden A:n luokkaa. Tässä taustalla on siis sellainen ajatus, että jos vaikka Suomen luottoluokitus muuttuisi, niin silloin myös Suomen kuntien luottoluokitus voisi kauttaaltaan muuttua.

Hypo itse keskittyy myöntämään asuntolainoja kasvukeskuksissa.

Juttua korjattu 25.2. klo 14:05: Kuntakartta korjattu. Alkuperäisessä kartassa kaksi kuntarajaa olivat väärin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?