Viime aikojen säävaihtelut ovat voineet kasvattaa riskiä ilmalämpöpumpun jäätymiselle. Jäätyminen puolestaan voi pahimmillaan lamauttaa koko lämmitysjärjestelmän, jos ulkoyksikön propelli ei pääse pyörimään tai jää estää ilmanvaihdon.
Nopeat lämpötilan muutokset nolla-asteista kipakoille pakkasille lisäävät riskiä ilmalämpöpumpun ulkoyksikön jäätymiselle. Samaten riski on tavallista korkeampi lumipyryssä. Molempia sääilmiöitä on tänä talvena nähty runsaasti. Toisinaan myös paukkupakkaset voivat jäädyttää pumpun.
Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvosella on vuosikymmenten kokemus ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulattamisesta. Hänellä on myös selkeä näkemys siitä, miten pumppu tulee sulattaa ja mitä ei missään nimessä saa tehdä.
– Missään nimessä jäätä ei saa rikkoa raa’alla voimalla. Jos jäätä lähtee rikkomaan irti, pahimmillaan koko hajoaa koko ulkoyksikkö ja pitää hankkia uusi. Siinä saattaa aiheuttaa pumpun ulkoyksikköön vuotoja ja lievimmilläänkin pumppuun tulee rumia pintavaurioita., Hirvonen painottaa.
Uusi ulkoyksikkö maksaa useimmiten 500–800 euroa.
Jään rikkomisen sijaan jää tuleekin sulattaa, ja sulattamiseen parhaiten sopii kuuma vesi.
– Kuumalla vedellä sulattaminen on energiatehokkaampaa kuin kuumalla ilmalla jään sulattaminen.
Käytännössä sulattamisprosessi alkaa siitä, että pumppu sammutetaan. Hirvosen mukaan pumpun sammuttaminen kaukosäätimellä riittää, mutta jos haluaa pelata varman päälle, laitteen voi irrottaa pistokkeesta.
”Missään nimessä jäätä ei saa rikkoa raa’alla voimalla.
Kun ilmalämpöpumppu on sammutettu, laitetaan kastelukannuun kuumaa vettä.
– Sitä lorottelee ritilälle, kunnes se ja pohja on puhtaita jäästä. Sitten tulee katsoa säleköistä, ettei esimerkiksi puhaltimen ympärillä ole jäätä. Vettä pitää laittaa niin paljon, että jäät on poissa.
Sulattamisen jälkeen pumppu kannattaa käynnistää mahdollisimman nopeasti, ettei sulattamiseen käytetty vesi ehdi jäätyä uudelleen.
– Jos yksikön kuivamista haluaa tehostaa, pumpun voi laittaa hetkeksi jäähdytykselle. Puhutaan sellaisesta muutamasta kymmenestä minuutista. Jäähdytysasetuksella kenno kuumenee ja poistaa kaiken kosteuden.
Nykyisissä pumpuissa jäätyminen on Hirvosen mukaan harvinaista, mutta edessä jokaisella pumpun omistajalla ainakin kertaalleen. Jäätymiseen voi johtaa monenlaiset keliyhdistelmät, mutta toisaalta pahinkaan talvikeli ei johda siihen automaattisesti.
Hirvosen omat pumput eivät jäädy joka talvi tai edes joka toinen talvi. Osa hänen pumpuistaan on selvinnyt jo vuosia jäätymättä. Useimmin jäätyy pienen saunatilan pumppu. Sitä Hirvonen sulattelee arviolta 3–4 vuoden välein.
Ilmalämpöpumpun jäätymistä edesauttaa liian matalalle asennettu ulkoyksikkö.
– Jäätymisen todennäköisyyttä voi lisätä myös lämmitettävän tilan suuruus. Jos lämmitettävä tila on kovin pieni ja ilmalämpöpumppu turhan iso, se voi jäätyä helpommin. Lisäksi mökit, joita pidetään talvella noin 10 asteen lämpötilassa, ovat riskiryhmää.
”
”Kun jää on kertaalleen jäänyt sulamatta, sillä on taipumusta kerääntyä ja kerääntyä.
Teknisesti jäätyminen johtuu siitä, ettei pumppu ehdi tai kykene sulattamaan kaikkea jäätä tai lunta. Jäätymistä ehkäisevät sulanapitovastukset ja -kaapelit, mutta nekään eivät jäätymistä täysin estä.
– Jäätyminen johtuu siitä, ettei pumppu sulata jäätä täysin. Sinne jää pikkaisen jäätä jonnekin nurkkaan tai pohjalle. Kun jää on kertaalleen jäänyt sulamatta, sillä on taipumusta kerääntyä ja kerääntyä. Jossain vaiheessa tämä jään kerääntyminen alkaa sitten häiritsemään pumpun toimintaa.
Hirvosen mukaan vastuullinen pumpun omistaja tarkastaakin ulkoyksikkönsä säännöllisesti. Jää on sitä nopeammin sulatettu, mitä vähemmän sitä on ehtinyt kertyä.
