Miten rokotustodistus voi maksaa 3,5 miljoonaa? – STM:n johtaja: osa tarvittavista potilastiedoista kirjattu väärin

Miksi rokotustodistuksen hanke maksaa miljoonia, vaikka tiedot ovat rokoterekisterissä?

Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmässä johtajana toimivan Minna Saarion mukaan tekniset vaikeudet liittyvät eroihin tarvittavien tietojen kirjaamisessa.

19.2.2021 16:17

Rokotustietoja tallennetaan sairaanhoitopiirien ja kuntien tietojärjestelmiin osin väärässä eli vanhentuneessa formaatissa Kelan Kanta-palveluun. Se näkyy sähköisen rokotustodistuksen hinta-arviossa.

Alustava kustannusarvio sähköisen rokotustodistuksen hankkeelle on noin 3,5 miljoonaa euroa.

Valtioneuvosto tiedotti tiistaina sähköisen rokotustodistuksen valmistelusta.

Rokotustodistuksen hinta-arvio ihmetyttää.

Viestipalvelu Twitterissä laskeskeltiin, että kustannusarvio tarkoittaisi 150 euron tuntiveloituksella 23 000 tunnin urakkaa, eli yli 12 henkilötyövuotta.

– Tällaisella matematiikalla tähän tulokseen voi päätyä. Kyse on vasta arviosta, eli siitä mihin summaan olemme kaikkiaan varautuneet, johtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriön (STM) digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmästä sanoo.

Syy miljoonakuluihin johtuu siitä, että osa terveydenhuollon organisaatioista ei ole pystynyt kirjaamaan rokotustietoja vaaditussa formaatissa Omakanta-palveluun.

Tiedot ovat kylläkin Kanta-palvelussa, mutta osalla ne on kirjattu potilasasiakirjojen sisälle pelkässä tekstimuodossa. Siksi tietojen automaattinen kokoaminen kortiksi tai todistukseksi ei onnistu.

– Se että kustannusarvio on tuo, johtuu siitä, että pitää tehdä korjausliikkeet, joilla ongelmat saadaan korjattua.

Sitä, millaista päivitys- tai ohjelmistokehitystyötä rokotetodistuksen valmistaminen sisältää, ei Saario osaa vielä tarkentaa.

Summa koostuu viranomaistyöstä, jota syntyy THL:lle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Kelalle ja mahdollisesti Kanta-palvelun alihankkijoille.

Lisäksi rahaa on varattu kuntien ja sairaanhoitopiirien olemassa olevien tietojärjestelmien muutostöille, joita tekevät myös näiden tietojärjestelmien toimittajat.

– Näitä nyt vauhditetaan valtion rahoituksella.

Miksi tietoja on kirjattu väärin?

– Terveydenhuollon palveluntarjoajat ovat noudattaneet vanhempia ohjeita, Saario kertoo.

Viimeiset rokotekirjauksia koskevat THL:n määritykset ovat vuodelta 2016, ja niiden käyttövelvoite tuli jo vuonna 2018.

– Useammasta eri syystä se [uusien ohjeiden noudattaminen] ei ole toteutunut.

Saarion mukaan kaikki rokotetieto tallennetaan kullakin julkisella ja yksityisellä taholla niiden omiin järjestelmiin.

Erilaisia ja eri-ikäisiä järjestelmiä ja versioita on Apotti-järjestelmän tulosta huolimatta yhä useita satoja. Vain Apotti-järjestelmä ja muutama muu potilastietojärjestelmä noudattaa viimeisimpiä rokotetietomäärityksiä ja niiden kautta tiedot tallentuvat oikeassa muodossa Kanta-järjestelmään.

– Kun näihin vanhempiin järjestelmiin lähdetään pikavauhtia tekemään muutostöitä tai kertaluonteisia operaatioita, sen tekevät tietojärjestelmien toimittajat ja tämä maksaa.

STM on toimeksiantajana, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa koordinaatiosta ja toimeenpanosta, Kela teknisestä toteutuksesta.

Miten tiedonsiirto voi olla edelleen näin sotkussa, vaikka kootun koronarokoterekisterin tarpeesta on tiedetty jo lähes vuoden.

– Se on tietysti ihan hyvä kysymys. Oma tulkintani on, että meillä on todella paljon toimijoita, sekä yksityisen että julkisen puolen tahoja, jotka liittyvät Kantaan. Se on melkoinen ekosysteemi saada kohdalleen, Saario sanoo.

– Julkisen puolen osalta kuulemme kunnista paljon, että sote-uudistuksen siirtyminen on keskeinen syy järjestelmien Kanta-määritysten toteuttamiselle muussa kuin edellytetyissä aikatauluissa.

Eikö STM olisi voinut ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä nopeampaan tapaan valmistella rokotustodistus?

Saarion mukaan mitään helppoa tapaa ohittaa tietojärjestelmien himmeliä ei ole. Jonkin erillisjärjestelmän luominen olisi ollut lainsäädännöllisesti ja työmäärältään vielä isompi hanke.

Tarve sähköisille rokotuskorteille tai -koosteille on ollut tiedossa jo paljon ennen koronaa. Saarion mukaan Kanta-palvelun sähköisen koronarokotustodistuksen yhteydessä korjataan nyt samalla muutakin kehittämisvelkaa.

Saario korostaa, että kyse on nyt nimenomaan rokotustodistuksesta henkilön itse päättämään käyttötarkoitukseen, ei rokotepassista.

Kysymys siitä, mihin tarkoitukseen rokotetodistusta voidaan henkilöltä vaatia on yhä avoinna, myös EU-tasolla. Suomen hallituksen tekemää linjausta kansainvälisestä tai kansallisesta käytöstä ei myöskään ole vielä olemassa.

Koronarokotustodistus

  • Rokotustodistus pyritään saamaan valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä.

  • Rokotustodistus tehdään Omakanta-palveluun, ja se voisi olla esimerkiksi puhelimella näytettävä viivakoodi tai QR-koodi. Todistuksen voi myös tulostaa paperille.

  • Koronarokotustodistuksen voi myös pyytää rokotuksen antaneelta organisaatiolta, jos ei käytä Omakanta-palvelua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?