Ilmalämpöpumppu aiheutti yllätyksen Taloussanomien lukijalle. Vaikka pumppu ei ollut päällä, se kulutti kuukausittain sähköä ”kymmenien eurojen arvosta” kuukaudessa. Pakkaspäivänä hukkaan saattoi kulua useampia kilowatteja sähköä, toimitukselle kerrotaan.
Kyse on piilokulutuksesta, jonka aiheuttaa pumppuun kytketty sulanapitokaapeli.
Sulanapitokaapelin tarkoituksena on estää ilmalämpöpumpussa olevan kondenssiveden jäätyminen pakkasella. Usein sulanapitokaapeli käynnistyy automaattisesti, kun lämpötila alittaa esimerkiksi nollarajan ja sammuu lämpötilan jälleen kohotessa.
Lämpöpumppualaa edustavana Sulpun tilastojen mukaan Suomessa on jo yli 700 000 ilmalämpöpumppua.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen vahvistaa, että sulanapitokaapelin sähkönkulutus voi tulla monelle yllätyksenä, mutta useammin kyse on sulanapitovastuksen sähkönkulutuksesta. Kun sulanapitokaapeli saattaa lisätä sähkönkulutusta talvessa reilulla 10 eurolla, vastus voi tuoda yli 35 euron laskun.
Vastus voi olla kytketty ilmalämpöpumpun ohjaukseen siten, että se sammuu, kun ilmalämpöpumppu sammutetaan, tai erillisenä termostaattiohjattuna vastuksena, jolloin ilmalämpöpumpun sammuttaminen ei sammuta vastusta.
Näin ollen sulanapitovastus voi jäädä vahingossa päälle syömään sähköä.
Kettunen kertoo, että sähkölaskun kokoon vaikuttavat erityisesti sulanapitokaapelin pituus, lämpötila ja sijainti. Koska lämpötila vaikuttaa siihen, milloin sulanapitokaapeli kytkeytyy päälle, Pohjois-Suomessa piilokulutusta on enemmän: onhan pakkaspäiviäkin enemmän.
Koska muuttujia on paljon, Kettunen ei voi esittää yleispätevää arviota kulutuksen määrästä. Hän kuitenkin avaa esimerkkilaskelman:
– Jos vastuksen teho on 80 wattia ja se kytkeytyy päälle lähellä nollaa astetta, esimerkiksi plus viidessä asteessa, niin silloin arvioon vaikuttaa kylmien päivien määrä. En pidä mahdottomana, etteikö sulanapitovastus voisi kuluttaa noin 300 kilowattituntia talvella, Kettunen pohtii.
Silloin vuosittainen sähkölaskuun muodostuva lisäkulu olisi normaaleilla hinnoilla (12 senttiä kilowattitunti) noin 35 euroa.
Jos kylmiä päiviä on tavallista enemmän, myös lasku kasvaisi.
Kettunen muistuttaa, että sulanapitovastusta ei ole välttämätöntä pitää päällä, jos ilmalämpöpumppukin on suljettuna. Ilmalämpöpumppu tyhjenee kondensaatiovedestä verrattain nopeasti, kun sen kytkee pois päältä. Kun laite on tyhjentynyt, sulanapitolaitteet voi sammuttaa, sillä ilmalämpöpumpussa ei ole enää nestettä, joka voisi jäätyä.
– Kondenssivettä ei pitäisi tulla enää suurella viiveellä sen jälkeen, kun pumppu on sammutettu.
Ulkoyksikön sulatusvedet voi olla ohjattu esimerkiksi viemäröintiin, ja tässä putkessa voi olla lisäksi termostaattiohjattu sulanapitokaapeli, millä varmistetaan ettei sulatusvesi jäädy matkalla.
Myös sulanapitokaapelin voi sammuttaa, kun pumppu ei ole käytössä. Sulanapitokaapelille voidaan niin haluttaessa asentaa oma kytkimensä, jolla kaapelin saa pois päältä. Jos kytkintä ei ole, kaapelin saa pois käytöstä sulaketaulun kautta.
Sulanapitovastus sammuu useimmin samalla, kun pumpun sammuttaa. Mikäli se on asennettu jälkikäteen, joudutaan todennäköisesti myös sulanapitovastus sammuttamaan sulaketaulun kautta, Kettunen kertoo.
Ilmalämpöpumppuasentaja Joakim Karlsson asensi viime keväänä ja kesänä pumppuja normaalia enemmän. Asentajista oli paikoin jopa pula.
Onko ilmalämpöpumppu sitten kallis ratkaisu esimerkiksi mökille, joka on vähällä käytöllä ja selviää pelkällä ylläpitolämmityksellä? Voiko mökin lämmittäminen olla taloudellisempaa patterilla, joka tuo lämmön suoraan sisään, sen sijaan, että sulanapitokaapelin lämpö menisi harakoille?
Kettunen myöntää, että harvinaisissa tapauksissa ilmalämpöpumppu kannattaa korvata patterilämmityksellä.
– Jos kyse on todella pienestä mökistä, kuten siirtolapuutarha, tai jos mökki pidetään talviaikaan kuivanapitolämmityksellä, niin silloin pienitehoinen sähkölämmitin riittää. Silloin mökki tai sen osa on muutaman asteen lämpimämpi kuin ulkoilma, jolloin ilma kiertää hyvin ja asunto pysyy kuivana.
Yleensä ottaen ilmalämpöpumppu on kuitenkin energiatehokas ja taloudellinen vaihtoehto varsinkin, jos pumpussa on ylläpitolämmitystoimintoja, jolla asunnon lämpötilan saa pidettyä esimerkiksi tasaisesti kymmenessä asteessa.
– Kallistuisin lähes aina ilmalämpöpumppuun, mutta on tietysti tilanteita, jolloin ilmalämpöpumppukaan ei enää kannata. Tyypillisesti ilmalämpöpumppu on kuitenkin kannattava.
Kettunen kertoo, että ilmalämpöpumput ovat kehittyneet. Ennen ohjattiin, että pumppu tulisi katkaista, kun elohopea painuu alle 20 pakkasasteen. Nykyään ilmalämpöpumppu ohjataan pitämään päällä vielä paukkupakkasillakin, sillä laite sammuttaa itsensä, jos on liian kylmä.
Hyötysuhde ja teho laskevat pakkasasteiden myötä, Kettunen kuitenkin myöntää. Laitteiden hyötysuhteissa ja tehoissa on eroja. Ilmalämpöpumpun pakkassuoriutumista kannattaakin tutkailla, ennen kuin tekee ostopäätöksen.
– On huomattava, että ilmalämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämpöä pääsääntöisesti paremmalla hyötysuhteella kuin sähkölämmitys.
Parhaan hyödyn saa sillä, että ilmalämpöpumpun lisäksi käytetään myös esimerkiksi puulämmitystä. Toinen lämmitysmuoto, kuten sähkölämmitys, tarvitaan aina kovimmilla pakkasilla.
Lisävinkkinä Kettunen muistuttaa, että ilmalämpöpumppua ei kannata kytkeä automaattitoiminnolle, vaan aina joko lämmittävälle tai jäähdyttävälle asetukselle.
Automaattitoiminto pyrkii tasaamaan lämpötilaa. Talvipakkasella ilmalämpöpumppu voisi siis viilentää vasta takalla lämmitettyä taloa, kun lämpötila nousee laitteen mielestä liian korkealle.
