Suomessa on käynnissä sotkuinen alkoholin etämyyntiä käsittelevä vyyhti. Samalla kun Tulli tutkii STT:n mukaan toistakymmentä alkoholia netin kautta suomalaisille myyvää yritystä, Euroopan unioni tutkii, onko Suomi rikkonut EU:n lainsäädäntöä alkoholin etämyyntiin liittyvillä käytännöillään.
Tullin mukaan tutkinnoissa on kyse seikoista, jotka liittyvät alkoholin myymiseen netin kautta. Tarkasti Tulli ei halua tapauksia avata, mutta kokonaisuutena tutkinnat liittyvät alkoholin maahantuontiin Suomeen.
Vähän toistakymmentä (tutkintaa) taitaa olla tällä hetkellä työn alla. Sen tarkemmin niistä tapauksista en pysty tässä vaiheessa kertomaan, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoi STT:lle.
Hän ei suostunut ottamaan kantaa yhteenkään yksittäiseen rikosasiaan.
Suomeen kohdistuvassa tutkinnassa on puolestaan kyse siitä, toimiiko Suomi EU:n vapaakauppasopimuksien vastaisesti. Unionin sisällä tavaroiden, kuten alkoholituotteiden, pitäisi liikkua vapaasti jäsenmaasta toiseen. Euroopan komissio on aloittanut Suomea kohtaan EU-Pilot-tutkintamenettelyn.
Kantelun Suomen toiminnasta teki yksityishenkilö Rikhard Sjöberg. Sjöbergin kantelun mukaan Suomen viranomaiset ovat toimineet vastoin Suomen lakia ja EU-sopimuksia tulkitessaan, ettei etämyynti toisista jäsenvaltioista olisi sallittua.
Suomen laissa etämyyntiä ei ole kielletty. Esimerkiksi vuonna 2018 EU tyrmäsi Sosiaali- ja terveysministeriön aikeet kieltää yli 2,8-prosenttisen alkoholin ulkomaisen etämyynnin.
Sen sijaan Suomen laki määrittää yli 5,5 prosenttisten alkoholijuomien myynnin tapahtuvan vain valtionmonopoli Alkossa. Lisäksi Suomessa alkoholia saa myydä vain vähittäismyyntiluvan saanut yritys ja myynti voidaan suorittaa vain valvotussa tilassa eli myymälässä.
Valvira on kannellut ulkomailta Suomeen alkoholia toimittavista suomenkielisistä ja erityisesti suomalaisille asiakkaille suunnatuista sivuista, jotka mahdollisesti rikkovat jotain edeltävistä laeista. Osa näistä kanteluista on mahdollisesti Tullin esitutkinnassa nyt.
Alkoholin etämyyntiä Suomeen ei ole kielletty, mutta lakia pidetään yleisesti turhan epäselvänä.
EU-Pilot-menettely on vasta ensimmäinen askel etämyyntikiistassa, joka voi Ulkoministeriön arvioiden mukaan saada ratkaisunsa vasta vuosien päästä. Lainsäädäntöneuvos Sami Hartikainen sanoo, että mikäli kiista vietäisiin unionin tuomioistuimeen asti asti, keskimääräisillä käsittelyajoilla ratkaisu saatettaisiin nähdä vasta vuonna 2024.
On myös mahdollista, että sopuun päästään aiemmin.
Käytännössä EU-Pilot-menettelyn käynnistäminen tarkoittaa sitä, että EU epäilee Suomen mahdollisesti rikkovan unionin oikeutta, tässä tapauksessa vapaakauppasopimuksen vastaisesti.
Hartikaisen mukaan tässä vaiheessa unioni ei esitä Suomelle sanktioita, vaan toivoo siltä perusteluita nykyisen toimintatapansa pohjaksi eli kerää tietoa. Kyseessä on siis virallista rikkomismenettelyä edeltävä epävirallinen vaihe.
– Komissio kysyy siis siitä, että mikä tämä kuvio on ja Suomi vastaa, Hartikainen selventää.
Tyypillisesti jäsenvaltiolla on mahdollista vastata kymmenen viikon sisällä unionille. Kello käynnistyy siitä, kun Suomi saa suomenkielisen kirjelmän. Sitä ei Hartikaisen mukaan ole toistaiseksi kuulunut.
Kymmenen viikon aikataulu ei ole myöskään kiveen hakattu. Käytännössä ainakin ensimmäisen vastauksen pitää olla sen sisällä komission luettavissa, Hartikainen selventää.
EU-Pilot-menettelyssä ei välttämättä kirjoiteta yhtä selvennystä, vaan perusteluja voidaan lähettää useampi. Käytännössä ensimmäisessä vaiheessa komissiolle vastauksensa antaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
EU-Pilot-menettelyssä annettujen vastausten pohjalta komissio katsoo, onko Suomi toiminut EU-lakien vastaisesti vai ei. Jos Suomen katsotaan rikkoneen oikeutta, Suomi voi ryhtyä lainsäädäntömuutoksiin tai puolustaa yhä omaa näkemystään.
– Komissio esittää virallisessa huomautuksessa toimenpiteitä, joihin Suomen pitäisi lähteä.
Rikkomusmenettelyssä on kaksi kierrosta: virallinen huomautus ja perusteltu lausunto. Perusidea on Hartikaisen mukaan sama, eli Suomelta kysytään mihin toimiin aiotaan ryhtyä. Tässä vaiheessa vastaajana on koko hallitus, ei ainoastaan STM. Suomi voi edelleen pitäytyä omassa näkökulmassaan, jolloin unionin ja jäsenvaltion riita viedään unionin tuomioistuimen ratkaisemaksi.
– Sieltä tulee viimeistään tieto, onko Suomi rikkonut EU-oikeutta vai ei.
Mikäli Suomi ja EU eivät pääse yhteisymmärrykseen, haetaan ratkaisua unionin oikeustuomioistuimesta.
Mahdollisesti kyseessä on siis pitkä prosessi. Hartikainen sanoo, että kevät menee ainakin EU-Pilot-menettelyssä, syksyllä komissio voi avata rikkomusmenettelyn, jos niin katsoo.
Rikkomusmenettelyssä kuluu keskimäärin ainakin vuosi, ennen kuin kanne olisi unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuimessa käsittelyaika on toista vuotta. Hartikainen kuitenkin painottaa, että tuomioistuimeen asti riidat menevät vain harvoin.
– Pitää painottaa myös, ettei Suomi joudu maksamaan sakkoja ainakaan vielä. Sakkoja maksettaisiin vasta, jos tuomioistuin päättää Suomen rikkoneen oikeutta, mutta Suomi ei silti muuttaisi toimintaansa. Tällöin komissio voi uhata Suomea sakoilla.
Käytännössä prosessi voi päättyä kaikkien vaiheiden jälkeen, myös ennen tuomioistuimen ratkaisua. Näin käy, mikäli EU katsoo, ettei Suomi ole rikkonut EU-oikeutta tai jos Suomi ryhtyy korjauksiin vapaaehtoisesti.
Lisätty Tullin kommentit 13.40.
