Vieläkö Suomi on Pohjoismaa? Näin talous­kurimusta arvioidaan Ruotsista ja Tanskasta: ”Suomi jää jälkeen”

Vieläkö Suomi kuuluu Pohjoismaiden porukkaan? Mitä ajattelevat ekonomistit Ruotsissa ja Tanskassa?

Ruotsalainen emeritusprofessori Lars Calmfors ja tanskalaisasiantuntija Torben Andersen pitävät Suomen talouden tilaa huolestuttavana.

10.2.2021 19:36

Valtiovarainministeriön tällä viikolla julkistama raportti latasi kovia arvioita Suomen talouden tilasta. Hyvinvointivaltion lupaus pitää vain, jos työllisyysaste ja tuottavuus paranevat.

Raportin vertailuluvut olivat ankeita. Esimerkiksi työllisyysasteen arvioidaan pysyvän Suomessa vuoden noin 73 prosentissa, kun muissa Pohjoismaissa se on 75–78 prosenttia.

Vanhuus-huoltosuhde heikkenee kaikissa Pohjoismaissa 2020-luvulla, mutta Suomessa lähtötilanne on selvästi muita heikompi. Nopeita uudistuksia tarvitaan, jotta Suomi pysyisi muiden Pohjoismaiden kelkassa.

Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportissa pohdittiin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) toiveesta sitä, onko Suomi enää ollenkaan Pohjoismaa, koska on jäänyt selvästi jälkeen vertailumaista.

– Tämä pitää paikkansa, jos katsoo esimerkiksi Suomen bruttokansantuotetta asukasta kohden. Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista, tanskalaisen Århusin yliopiston taloustieteen professori Torben M. Andersen sanoo.

Vanhanen viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen viennin suhdetta bruttokansantuotteeseen voi verrata lähinnä Kreikkaan tai Portugaliin.

– Tämäkään ei ole uusi havainto, Andersen huomauttaa.

Tehtävälista on raportin mukaan pitkä: Elvytystä, tuottavuuskehitystä, työmarkkinoiden tehostamista, lisää työvoiman osaamista ja investointeja.

Andersenin mukaan Suomen pitäisi hoitaa erityisesti kaksi ongelmaa: Matala työllisyysaste ja iso kestävyysvaje.

Torben Andersen on seurannut Suomea talouspolitiikan arviointineuvostossa sekä muiden Pohjoismaiden talouksia ja eläkejärjestelmiä niiden arviointielimissä ja toiminut asiantuntijana OECD:ssa ja EU:n komissiossa.

– Työllisyysaste on tärkeä monestakin syystä. Teillä on kestävyysvajeongelma. Sitä voidaan hoitaa monellakin tavalla mutta työllisyysasteen nostaminen on niin tärkeä juuri siksi, että se tuo tuloja ja lisää veroja valtion kassaan ja vähentää julkisten menojen tarvetta.

– Työllisyysaste on ehdottomasti avainasemassa, se vaikuttaa kestävyysvajeen hoitamisen lisäksi niin moneen muuhunkin talouden mittariin, mutta myös siksi, että ihmisille saataisiin lisää työtä ja kohtuullista ansiotasoa.

Ruotsissa ei huolta velasta

Ruotsissa kansainvälisen talouden emeritusprofessori Lars Calmfors julkaisi keväällä Dagens Nyheterissä kolumnin, jonka mukaan Suomi kulkee huolestuttavaan suuntaan.

Calmforsin mukaan Suomen nykyinen hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Calmfors kertoo Taloussanomille, että ei ole seurannut Suomen uusimpia politiikkatoimia eikä siksi halua arvioida Suomen tilaa. Hänen aiemmat huomionsa perustuivat vuodentakaiseen talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin.

Ruotsalaisilla kotitalouksilla on huimasti asuntovelkoja, mutta valtion velkaantumisen suhteen Ruotsilla ei ole hätää.

– Ruotsissa ei ole huolta valtion velasta, toisin kuin Suomessa, Calmfors sanoo.

Ruotsin valtionvelka on ollut 35 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viime vuonna velkasuhde nousi hieman yli 40:een prosenttiin, mutta suhteellisesti vähemmän kuin Suomessa. Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän noin 40 prosentissa, kun Suomen velkasuhde on yli 70 prosenttia ja jatkaa kasvua.

– Meillä on koronatukiin enemmän liikkumavaraa.

Andersenin mukaan koronapandemia lisää eittämättä velkaantumista, eikä tätä voi kriisin keskellä välttää.

– Erona on, että Suomi on ajautunut kriisiin valmiiksi kestävyysvajeesta kärsivänä. Meillä (Tanskassa) tätä ongelmaa ei ollut, vaikka (budjetin) alijäämää tietysti tässä tilanteessa syntyy. Sillä ei ole kuitenkaan dramaattista vaikutusta pitemmällä aikavälillä, koska alkutilanne oli niin hyvä.

Isommat ongelmat investointien takana

Raportin mukaan investointien vähäisyys muodostaa pullonkaulan sekä tuottavuuden että työllisyyden kasvulle. Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttää Suomen talouteen merkittäviä rakennemuutoksia, jotta työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä.

– Investointien vähyyshän on oire, joka johtuu muista ongelmista, Andersen huomauttaa.

Hänen mukaansa muutkin Pohjoismaat ovat olleet aiemmin tilanteissa, joissa on kyseenalaistettu hyvinvointivaltion kantokykyä.

– Ruotsissa ja Tanskassa aihe ei ole enää keskustelussa. Suomella on kaikki mahdollisuudet tehdä samoja rakenteellisia toimenpiteitä.

– Teillä on laadukas koulutus, mikä on hyvä lähtöasetelma ja hyödynnettävissä työllisyysasteen nostamiseen. Jos vertaa Suomen koulutuspotentiaalia eteläisiin EU-maihin, olen paljon optimistisempi Suomen suhteen, Andersen lohduttaa.

Tanska alkoi taklata kestävyysvajettaan jo kymmenen vuotta sitten muun muassa joustavalla työmarkkinamallillaan, uudistamalla eläkejärjestelmää ja sosiaalitukia. Tanskan mallissa työnhakija on helppo palkata ja työntekijä irtisanoa.

Pandemia paljasti Ruotsin heikkouksia

Vaikka Ruotsi pesee monilla talousmittareilla Suomen, ei kaikki ole pelkkää Strömsö’tä naapurissakaan.

Calmforsin mukaan valtiovarainministeriö on ollut optimistisempi kestävyysvajeen laskelmissaan kuin valtiontaloutta tutkiva Konjunkturinstitutet.

Calmfors on taipuvainen jälkimmäisen kantaan, sillä muun muassa sote-järjestelmä tarvinnee julkisten menojen lukuja lisääviä palkankorotuksia lisätyövoiman houkuttamiseksi sote-alalle.

Ruotsissa tiedetään emeritusprofessori Lars Calmforsin mukaan Suomen julkisen talouden vaikeuksista hyvin vähän.

– Pandemia on myös paljastanut vakavaa tehottomuutta vanhustenhoidossa ja sairaaloissa.

– Ruotsin koronastrategia on mielestäni epäonnistunut jos sitä arvioi sairastuneiden ja kuolleiden lukumäärillä. Mutta se tuki taloutta viime vuonna. Pärjäsimme erittäin hyvin.

Luovalle tuholle tilaa?

Työllisyydessä Ruotsin ongelmana on alhainen työllisyystaso matalapalkka-aloilla ja vähän koulutettujen maahanmuuttajien keskuudessa. Ero pieneni viime vuosikymmenellä mutta on suurenemassa jälleen, Calmfors kertoo.

Hän haluaisi koronapandemian oloissa tukea mieluummin kasvuyrityksiä kuin valmiiksi heikkoja ja muokata työttömyyskorvauksia vastaamaan paremmin työn tarjonnan muutoksia.

– Meillä on edessämme vaikeita valintoja siitä, paljonko jämähtäneitä yrityksiä pitäisi tukea olemassa olleiden työpaikkojen säilyttämiseksi ja kuinka paljon antaa vain luovan tuhon mukauttaa uuteen tilanteeseen.

– Voi hyvinkin olla, että hotellit, ravintolat, tapahtumajärjestäjät ja liikenne eivät palaudu entiseen kokoonsa, koska sosiaalisen etäisyyden käytäntö on voinut tulla jäädäkseen pitkäksikin aikaa, jos virus jää keskuuteemme rokotusten jälkeenkin.

Suomi ”on tärkeä Ruotsille”

Ruotsissa Suomen talous ei ole yleensä päivän puheenaiheita.

– Yleisesti Ruotsissa varmaankin ajatellaan, että Suomi on enemmän tai vähemmän samanlainen kuin Ruotsi. Ihmiset ajattelevat, että Suomi seuraa samanlaisia polkuja kuin muutkin Pohjoismaat. Tiedossa tosin on, että Suomen bkt on kasvanut hitaammin viimeiset kymmenen vuotta kuin vaikkapa Ruotsin, pääanalyytikko Torbjörn Isaksson Nordeasta sanoo.

– Suomi ei ole tärkein mutta silti hyvin tärkeä Ruotsille. Sillä on väliä, (miten Suomella menee), Isaksson sanoo.

– Ehkäpä Suomen ja Ruotsin erona on, että Ruotsissa on vallinnut viimeiset 20 vuotta voimakas konsensus siitä, että taloutemme on oltava kilpailukykyinen maailmanlaajuisesti. Se on vaikuttanut palkanmuodostukseen, joka on ollut maltillista.

Ruotsi on joustavoittanut työmarkkinoita, ja 2000-luvun alun oikeistohallitusten aikana leikkasi työttömyyskorvauksia ja tuloveroja voimakkaasti, mikä lisäsi työn kannustimia ja työvoiman tarjontaa 15 viime vuoden aikana.

Ruotsi on ulkoistanut matalan jalostusarvon tuotantoa voimakkaasti viime vuosikymmenet.

– Se on ollut osalle ihmisiä tuskallista, mutta merkitsee nyt sitä, että taloutemme on kilpailukykyistä. Palkkajoustoissa Suomella on ollut enemmän vaikeuksia kuin Ruotsilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?