”Onko Suomi enää Pohjoismaa?” – Matti Vanhasen mukaan Suomi vertautuu jo Kreikkaan tai Portugaliin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Onko Suomi enää Pohjoismaa?” – Matti Vanhasen mukaan Suomi vertautuu jo Kreikkaan tai Portugaliin

Suomen talous kaipaa ripeitä uudistuksia, jotta pysyisimme muiden Pohjoismaiden kelkassa, valtiovarainministeriön tuore raportti linjaa.

8.2. 13:03

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on huolissaan Suomen taloutta vaivaavista ongelmista, kuten heikosta tuottavuudesta ja kasvusta ja vähäisistä investoinneista.

Valtiovarainministeriö (vm) julkisti tänään Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin, joka oli Vanhasen tilaama. Tallenne raportin julkistustilaisuudesta on katsottavissa yllä olevassa ikkunassa.

– Pyysin vm:n virkamiehiä pohtimaan provosoivalla otsikolla: Onko Suomi enää Pohjoismaa? Vanhanen kertoi tiedotustilaisuudessa tänään.

Raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

Vanhanen mainitsi, että Suomella olisi petrattavaa myös viennissä. Hän viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen viennin suhdetta bruttokansantuotteeseen voi verrata lähinnä Kreikkaan tai Portugaliin.

– Haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon?

Vanhasen mielestä tavoitteena pitäisi olla talouskasvun kaksinkertaistaminen 2000-luvun runsaan prosentin tasosta muiden Pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin.

Vanhasen mukaan tarvitaan nyt nopeaa elvytystä, työmarkkinoiden tehostamista, työvoiman osaamisen kasvattamista ja lisää investointeja.

Työmarkkinoilla kaivataan hänen mielestään esimerkiksi lisää paikallista sopimista ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamista. Kaikkein nopeimmin osaavan työvoiman saatavuutta on mahdollista lisätä houkuttelemalla aktiivisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen. Nämä mainitaan myös vm:n raportissa.

– Olenkin esittänyt, että avaisimme oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinjan EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, startup-yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. Pikalinjan valmistelu on hallituksessa vauhdissa ja saadaan käyttöön tämän vuoden aikana, Vanhanen sanoi.

Ministeriön raportissa ei ehdoteta yksityiskohtaisia politiikkatoimia, vaan nostetaan esille asioita, joihin olisi syytä tarttua.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborg huomautti tiedotustilaisuudessa, että Suomen talous oli huikea menestystarina.

– Vain hyvin harva talous on pystynyt tekemään vastaavan kasvuloikan kuin Suomi teki 1917–2007. Muutama Aasian tiikeri ja öljy-Norja. Mutta vuoden 2008 jälkeen talouden kasvu on ollut käytännössä nolla, Stenborg sanoi.

Hänen mukaansa ilman politiikkatoimia bruttokansantuote tai työllisyysaste eivät nouse lähemmäksi Ruotsin tai Tanskan tasoa. Suomen talouden arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia.

Työvoiman tarjonnassa on Suomessa puutteita varsinkin nuorten ja ikääntyneiden ikäryhmissä.

– Erityisesti nuoret, jotka ovat perustason koulutuksen saaneet, työllistyvät huomattavasti heikommin kuin vertailumaissa, Stenborg sanoo.

Nuorten koulutuksen kohentaminen olisi Stenborgin mukaan tärkeää, ja niille, joille akateemiset opinnot eivät sovellu, pitäisi tarjota oppisopimustyyppistä koulutusta Saksan, Sveitsin tai Tanskan malliin.

Työn kysynnän lisäämiseksi pitäisi Stenborgin mukaan pitää huolta rakenteellisesta ja kustannuskilpailukyvystä.

– Luultavasti paikallisen sopimisen laajentaminen ja edistäminen lisää työn kysyntää.

Stenborgin mukaan pitäisi varmistaa myös, että työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuminen olisi riittävän suurta.

Tuottavuuden kasvattamisessa on olennaista innovointi ja niin sanottu luova tuho, Stenborg sanoo. Olennaista on paitsi suomalaisten yritysten oma innovointi, myös niin sanottu vapaamatkustaminen eli kyky hyödyntää ja ottaa käyttöön muissa maissa tehtyjä tutkimus- ja kehitysinvestointeja.

– Siihen tarvitaan koulutettua, hyvin osaavaa työvoimaa.

Investoinneille Suomi ei ole raportin mukaan kovin houkutteleva maa. Esimerkiksi kone- ja laiteinvestoinneissa Suomi on ollut yhtä houkutteleva investointiympäristö kuin Kreikka tai Portugali. Kärjessä on itäisen Euroopan ”kiinnikurojamaita”, mutta Suomi pärjää silti huonommin kuin monet tärkeät verrokkimaat.

Työmarkkinoita ja luovaa tuhoa lukuun ottamatta rakenteelliset tuottavuuskasvun edellytykset ovat Suomessa erinomaiset.

– Tiedämme, että valtaosa työpaikoista syntyy uusiin, nuoriin, innovatiivisiin yrityksiin ja jos haluamme korottaa työllisyyttä, tarvitaan lisää nuoria, innovatiivisia yrityksiä.

VM:n raporttia kommentoi Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Ryhmän raportti julkistetaan parin viikon kuluttua. Ala-Pietilän mukaan ryhmän havainnot ovat yhteneväiset nyt julkistetun raportin kanssa.

– Raportissa on kysymysmerkillä kohta: Onko Suomen innovaatiokone rikki? Meidän analyysimme on, että se on rikki. Se selittää merkittävältä osin meidän tuottavuuskehityksemme ja sitä kautta kasvun heikkoutta.

Raportissa nostettiin esiin muun muassa paikallisen sopimisen lisääminen, jotta työmarkkinat toimisivat nykyistä paremmin. Helsinki GSE:n professori Niku Määttänen sanoi, ettei ymmärrä tätä vaatimusta.

– Luovan tuhon näkökulmasta on hyvä, jos maksetaan samaa palkkaa erilaisissa yrityksissä.

Määttäsen mukaan korkean tuottavuuden yritysten on näin helpompi palkata lisää väkeä ja toisaalta matalan tuottavuuden yritysten on kenties pakko irtisanoa.

Nykyisen työmarkkinamallin ongelmat liittyvät Määttäsen mukaan ennemmin siihen, että yksittäisten työntekijöiden tuottavuuseroja on vaikea ottaa palkassa huomioon eli palkankorotuksen joutuu antamaan niillekin, joiden työpanos ei ole niin arvokas kuin joidenkin toisten.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?