Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista, valtiovarainministeriön tuore Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportti kertoo.
Työn tuottavuus on kasvanut hitaasti ja laahaa raportin mukaan vertailumaita jäljessä myös tulevaisuudessa. Myös työllisyysaste on selvästi matalampi ja investoinnit vähäisemmät.
Voit katsoa tallenteen raportin julkistamistilaisuudesta yllä olevasta ikkunasta.
Raportin mukaan Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote tai työllisyysaste eivät nouse lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa ilman uusia politiikkatoimia. Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä.
Suomen talouden arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia. Ruotsin ja Norjan kaulaa Suomeen selittää varsinkin nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu.
Tanskassa työikäinen väestö hupenee kuten Suomessa, mutta työllisyysasteen ja työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan nopeimmin kaikista vertailumaista.
Kaikissa Pohjoismaissa vanhuushuoltosuhde heikkenee tällä vuosikymmenellä, mutta Suomessa lähtötilanne on selvästi heikompi kuin muissa maissa.
Raportti ei ehdota yksityiskohtaisia politiikkatoimia, mutta kertoo esimerkkejä siitä, millaisilla asioilla tilannetta voisi kohentaa.
Työmarkkinoiden ongelmaksi raportti listaa työn kysynnän ja tarjonnan riittämättömyyden ja osaavan työvoiman puutteen, joiden takia työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Työllisyyttä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi lisäämällä nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien osallistumista työvoimaan. Raportin mukaan myös rakenteellisen työttömyyden vähentäminen on tärkeää.
Nuorimpien ryhmien työntekoa voisi lisätä esimerkiksi vahvistamalla koulutusta ja uudistamalla oppisopimusjärjestelmää. Pienten lasten äitejä voisi kannustaa töihin toimilla, jotka lyhentävät perhevapaiden kestoa. Vanhempien ikäryhmien työssäkäyntiä voisi lisätä toimilla, joilla kannustetaan jatkamaan töissä pidempään ja jotka tukkivat varhaista työelämästä poisjääntiä.
Raportin mukaan työmarkkinoiden toimintaa parantaisi se, jos palkkoja ja muita työehtoja sovittaisiin nykyistä enemmän paikallisesti yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisäksi työn vastaanottamisen pitäisi olla nykyistä kannustavampaa ja työmarkkinapolitiikan aktiivisempaa.
Rakenteellista työttömyyttä voisi vähentää lisäämällä koulutusta sitä tarvitseville. Työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden kannustaminen voisi vähentää kohtaanto-ongelmia.
Tuottavuuden parantamiseen on raportin mukaan politiikalla vaikea suoraan vaikuttaa, koska se syntyy pääasiassa yrityksissä. Epäsuorasti tuottavuuteen voi vaikuttaa politiikkatoimilla, jotka edistävät tuottavuuden kasvua. Näitä ovat esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit.
Työvoiman saatavuutta voi parantaa paikallinen sopiminen sekä riittävä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta etenkin kasvukeskuksissa. Nopeita vaikutuksia voi saada houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia sekä työllistämällä laajasti jo Suomeen tulleita ulkomaalaisia opiskelijoita.
Tuottavuus paranisi myös luovalla tuholla, jota hidastavat esimerkiksi olemassa olevia yrityksiä ja toimintatapoja tukevat tuet ja sääntely.
