Matti Vanhaselta todella karu arvio Suomen taloudesta

Valtiovarainministeriö julkisti raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä.

8.2.2021 9:26 | Päivitetty 8.2.2021 11:43

Raportissa verrataan tilannetta ja kasvun edellytyksiä muihin Pohjoismaihin, joiden kehityksestä Suomi on jäänyt viime vuosina jälkeen. Valtiovarainministeriö kartoittaa tilanteeseen johtaneita syitä ja selvittää, mistä talouskasvua voisi syntyä koronakriisin jälkeen.

– Suomi on jäänyt viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti jälkeen talouden kasvussa ja näytettäisiin jäävän myös tulevaisuudessa. Tarkastelemme, mitä tälle asialle voisi tehdä, kertoo ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.

Voit katsoa tallenteen raportin julkistamistilaisuudesta yllä olevasta ikkunasta.

Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) toteaa, että Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista. Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa, että bruttokansantuote (BKT) henkeä kohden ei ole vieläkään päässyt edes finanssikriisiä edeltäneelle vuoden 2007 tasolle.

Vanhasen mukaan Suomen taloutta on vaivannut kasvuvaje jo vuosikymmenen ajan, vaikka vuosina 2015–2019 kuilua saatiinkin pienennettyä.

Kehitys on kuitenkin sittemmin hiipunut, ja hiipui jo ennen koronaa.

Vanhasen mukaan Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa, jotka ovat liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.

– VM:n kasvuraportti osoittaa, työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla, Vanhanen sanoo.

Raportin mukaan tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta politiikkatoimin.

Vanhasen mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden Pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin.

Eroa etenkin nettomaahanmuutossa

Valtiovarainministeriön tänään julkaistun raportin mukaan ilman uusia politiikkatoimia Suomen henkeä kohti laskettu BKT tai työllisyysaste eivät tule nousemaan lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa.

– Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä, ministeriön raportissa sanotaan.

Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT:n kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia.

Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

Suomen talouskehitys ja vanhuushuoltosuhde näkyvät myös Suomen julkisen talouden velkasuhteen kasvuna. Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän noin 40 prosentissa suhteessa BKT:hen, kun Suomen velkasuhde on noin 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan.

Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi verrattuna muihin PohjoismaihinVM katsoo, että työmarkkinoiden suurimmat pitkän aikavälin ongelmat Suomessa ovat työn kysynnän ja tarjonnan riittämättömyys sekä osaavan työvoiman puute.

Ministeriön mukaan työmarkkinoiden ongelmien takia Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Ministeriön talouskasvun edellytyksiä tarkasteleva raportti toteaa, että työllisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä nuorimpien ja vanhempien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien työvoimaan osallistumista ja alentamalla rakenteellista työttömyyttä.

Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimipaikkatasolla. Lisäksi työmarkkinoiden toimintaa parantaisi VM:n mukaan työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?