Palvelutaloon muuttaneen vanhuksen kotimökin putki hajosi pakkasessa – Savonlinnan kaupunki perii 225 000 euron vesilaskua - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Palvelutaloon muuttaneen vanhuksen kotimökin putki hajosi pakkasessa – Savonlinnan kaupunki perii 225 000 euron vesilaskua

Vesiongelma paljastui, kun omakotitalon uusi omistaja oli aloittamassa purkutöitä.

Purkukuntoisen autiotalon nimellisellä hinnalla ostanut Raimo Muhonen koki kellarissa melkoisen yllätyksen.

3.2.2021 13:43

Kaupungin omistama Savonlinnan Vesi perii asuinkelvottomasta talostaan palvelutaloon muuttamaan joutuneen vanhuksen yleiseltä edunvalvojalta yli 225 000 euron suuruista vesilaskua.

Loppuvuodesta 2015 tyhjillään olleessa vanhassa omakotitalossa oli tapahtunut ilmeisestikin jäätymisen seurauksena putkirikko, jonka seurauksena vettä on ajan kuluessa vuotanut viemäriin noin 49 000 kuutiometriä.

Vuoto paljastui kaikessa karmeudessaan viime syksynä, kun purkutalon kesäkuussa ostanut Raimo Muhonen meni vesilaitoksen laitosmiehen kanssa irrottamaan vesimittaria. Tarkoitus oli aloittaa talon purkutyö.

Talon kellarissa Muhonen ja paikalla ollut laitosmies kokivat melkoisen yllätyksen. Vesimittarin lukema näytti lähes 52 000 kuution kulutusta, kun edunvalvojan ilmoittama kulutuslukema saman vuoden helmikuulta oli vain murto-osa, 2 740 kuutiota. Sama lukema oli ilmoitettu vesilaitokselle jo lokakuussa 2013, jolloin vanhus vielä asui talossa.

Koska kiinteistöltä ei ollut saatu vuosittain ilmoitusta mittarinlukemasta, vesilaitos oli tapansa mukaan laskuttanut sitä arviolaskuilla. Käytännössä pelkän perusmaksun suuruiset laskut edunvalvonta oli maksanut ajallaan.

Seinäeristeisiin vuotanut vesi oli valunut viemäriin, eikä vuotoa ollut ulkopäin havaittavissa.

Myös Muhonen talon uutena omistajana on nyt saanut vesilaitokselta laskun hukkaan valuneesta vedestä. Häneltä peritään noin kolmen kuukauden kulutuksesta 27 000 euroa vesi- ja jätevesimaksuina. Lasku kohdistuu aikaan kaupantekohetkestä mittarin irrotukseen.

Muhosen mielestä tapaus on aivan käsittämätön.

– Kuinka tällaista on ihan oikeasti päässyt tapahtumaan. Eikö edunvalvoja ole käynyt paikan päällä ollenkaan?

Muhonen ei suoraan syytä ketään, mutta ihmettelee kuitenkin myös vesilaitoksen toimintaa asiassa.

– Onko todellakin niin, että tällaista vuotoa ei ole pystytty paikallistamaan, vaikka vesilaitoksella on tehty havainto jo keväällä 2018, että vettä valuu johonkin ja paljon.

Terveystarkastajat olivat todenneet talon asumiskelvottomaksi syyskuussa 2015 ja asukas oli viety hoidettavaksi vanhustentaloon. Sen jälkeen talosta ei ole jäljistä päätellen huolehtinut kukaan.

Muhonen ei ihan helpolla suostu laskua maksamaan, vaikka sitä häneltä talon uutena omistajana karhutaankin. Tältä osin prosessi on vielä kesken.

Muhoselta voidaan tietysti kysyä, eikö hän itse huomannut vuotoa käydessään tutustumassa taloon ennen kaupantekoa.

– Talo oli niin siivottomassa kunnossa ja kauttaaltaan sellaisessa homeessa, ettei siellä voinut olla pitkään ja tutkia paikkoja. Se kävi hengitykseen vielä senkin jälkeen, kun tulin sieltä ulos. Vuoto on ollut seinäeristeiden sisällä, eikä sitä voinut silloin edes kuulla.

Muhonen tietää, että myös vesilaitoksen miehet olivat käyneet talolla, kiertäneet sitä, kuulostelleet ja kurkistelleet sisään, mutta eivät hekään olleet havainneet vuotoa.

Mutta eniten Muhosta ihmetyttää edunvalvonnan menettely.

– Täällä on jätetty kaikki siihen kuntoon ja siihen siivoon, missä talo oli silloin, kun sen viimeinen asukas vietiin vanhustentaloon. Ruuat olivat jääneet jääkaappiin, osa keittiön pöydälle ja kaappeihin mätänemään. Eristeisiin vuotanut vesi on lisäksi homehduttanut koko talon lattiasta kattoon. Tällaistako on yleinen edunvalvonta tämän päivän Suomessa, Muhonen kysyy.

Lienee leipominen jäänyt kesken, vai olisiko aamiainen

Savonlinnan Veden vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen on harmissaan tapahtuneesta, mutta vesilaitos on hänen mukaansa toiminut tapauksessa asiakaskuntaansa nähden tasapuolisesti. Yksittäisen asiakaan tietoja Hinkkanen kuitenkaan voi kertoa julkisuuteen.

– Meiltä lähtee joka vuosi kaikille asiakkaille vesimittareiden lukupyyntö, mutta osa jättää ilmoituksen tekemättä. Heitä laskutetaan aikaisemman kulutuksen perusteella arviolaskulla. Ja jos laskut maksetaan, meillä ei ole oikeutta sulkea hanaa.

Suurenkaan vuodon paikallistaminen ei Hinkkasen mukaan ole aina helppoa. Syynä on vanha maanalainen putkisto, jonka runkoverkostossa ei ole välimittareita. Tiedetään, että vuoto on jossain päin laajaa Punkaharjua, mutta onko se keskustassa, Tuunaansaaressa, Laukansaaressa, vai missä. Sitä ei tiedetä.

– Keväällä 2018 huomasimme automaattijärjestelmästä, että johonkin menee vettä hukkaan ja paljon. Vuotoa on haettu siitä lähtien. Jos vuoto menee maaperään, se paljastuu usein helpommin. Tässä tapauksessa vuoto on valunut viemäriin, eikä sitä ole voinut maastossa havaita.

Hinkkasen mukaan vesilaitoksen miehet ovat käyneet tarkkailemassa kiinteistöä ulkoa päin. Sen sisään heillä ei ole ollut oikeutta ilman kiinteistönomistajan lupaa mennä, eikä vettäkään ole voitu katkaista, kun omistajalle (edunvalvojalle) lähetetyt laskut on maksettu.

”Harmillinen tapaus”

Etelä-Savon edunvalvontatoimiston johtava yleinen edunvalvoja Petri Toppinen vahvistaa, että Punkaharjun tapaus on selvitettävänä, mutta yksityisen asiakkaan (edunvalvonnan alaisen) asioista hänellä ei ole oikeutta kertoa.

– Sen voin tästä todeta, että harmillinen tapaus, ja että prosessi on kesken.

Yleisellä tasolla Toppinen toteaa, että edunvalvojan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia valvottavan omaisuudesta, myös kiinteästä omaisuudesta.

– Jos edunvalvojan toiminnasta tai toimimattomuudesta on syntynyt vahinkoa, edunvalvonta on siitä korvausvelvollinen. Kaikki katsotaan tapauskohteisesti, onko korvausvastuuta syntynyt. Jos on, käytäntö on, että siitä ilmoitetaan valtionkonttorille ja korvausta haetaan sieltä. Siinä tapauksessa valtionkonttori korvauksen kyllä maksaa.

Ruuatkin olivat jääneet jääkaappiin. Aika on tehnyt niille tehtävänsä.

Edunvalvonnassa syntyy korvattavia vahinkoja Etelä-Savossakin vuosittain joitain kymmeniä.

– Pääsääntöisesti ne ovat pieniä. Tyypillinen esimerkki on määräajassa maksamatta jäänyt lasku, josta on aiheutunut korkoja ja perintäkuluja. Suuret korvattavat vahingot ovat harvinaisia.

 

Juttua muokattu 3.2. klo 14:23: Muutettu otsikkoon kaupunki Savonlinnaksi.

Talon purkukustannuksineen Raimo Muhosen ostamalle tontille on tulossa nyt hintaa reilusti yli Punkaharjun käyvän hintatason.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?