Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla Piritta Hagmanille tapahtuneesta kömmähdyksestä, joka liittyi polttopuiden hankkimiseen. Juontajana ja mallina tunnettu Hagman kertoi Instagram-seuraajilleen, ettei hänellä ollut käsitystä siitä, kuinka suuri määrä polttopuita kannattaisi ostaa.
Hagman kertoi aikoneensa tilata omakotitalonsa lämmitykseen ”vain pari klapia” mutta hankki niitä epähuomiossa pari kuutiollista. Lopputuloksen Hagman näytti Instagramissa lähes 20 000 seuraajalleen: polttopuita oli katetun terassin lisäksi useissa muissa omakotitalon huoneissa sekä autotallissa.
Hagman osasi nauraa tilanteelle ja myönsikin, että ei tiennyt kuinka paljon klapeja on kuutiossa. Hän ehdotti, että polttopuita myyvät firmat laittaisivat verkkosivuilleen esimerkiksi kuvan, joka havainnollistaisi ostajille paljonko on kuutio puuta.
Taloussanomat tarttui aiheeseen ja selvitti polttopuiden ja myyntiyksikköjen koot, jotta muut eivät toistaisi samaa tilannetta tahtomattaan. Hagman todennäköisesti luuli tilaavansa klapisäkin, ellei hän ajatellut lämmittää koko omakotitaloa vain puulämmitteisesti. Esimerkiksi 40 litran kokoisesta klapisäkistä riittää hyvin puita luomaan takkatunnelmaa kylmään ja pimeään iltaan.
Kysynnän ja tarjonnan laki
Tavallisen 40 litran koivuklapisäkin hinta on 5 euron molemmin puolin. Vastaavia määriä on kuluttajan helppo ostaa esimerkiksi vaikkapa Prismasta tai suoraan polttopuihin vihkiytyneiltä yrityksiltä.
Polttopuiden hinnat vaihtelevat sen mukaan, missä päin Suomea ollaan.
Polttopuita on lisäksi kaupan verkon myyntisivustoilla, kuten Tori.fi:ssä, ja tarjonta lisää kilpailua. Polttopuiden hinnoissa on paljon eroja, mitä tulee puun laatuun, pakkaustapaa (pinottu, heitto), mutta ennen kaikkea asuinpaikkaan.
Esimerkiksi heittokuutiollisesta koivumotista joutuu kalleimmillaan Uudellamaalla maksamaan noin 90 euroa. Halvimmillaan Uudellamaalla samaisen motin voi saada 58 eurolla. Keskimäärin maakunnissa hinnat ovat 60–70 eurossa.
Pohjoisessa taas tarjontaa on enemmän, mikä näkyy hinnoissa. Muhoksella vastaavan heittokuutiollisen voi saada 48 eurolla ja kalleimmillaankin hinta jää 70 euroon.
Kokoluokat
Isompia määriä polttopuita ostaessa kannattaa tutustua tilaavusmittaan kuutiometri (m³). Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n toiminnanjohtaja Hannu Murtokare kertoo, että isompia määriä polttopuita myydään yleensä joko pinokuutiona tai heittokuutiona.
– Pinokuutio on nimensä mukaisesti pinottu tiiviisti puista ja sisältää siitä johtuen hieman enemmän polttopuita kuin niin sanottu heittokuutiona, jossa toimitettavat puut eivät ole tiiviiseen pinoon ladottuja, valistaa Murtokare.
Vuosikustannukset riippuvat luonnollisesti talon koosta ja siitä, kuinka paljon puulämmitteisesti haluaa asuntoa lämmittää. Murtokare antaa kuitenkin esimerkin kovasta kulutuksesta.
– Rakennuksen vuosikulutukseen vaikuttaa monia eri tekijöitä. Jos ajatellaan, että kyseessä olisi rintamamiestalo, jossa puulla lämpiää itse rakennus ja sen lisäksi käyttövesi, vuosikulutus olisi noin 10–15 kuutiometriä. Tähän määrään vielä vaikuttaa, mitä puulajia käytetään.
Toden totta. Lajeja löytyy useita, joista koivu lienee yleisin. Koivun lisäksi löytyvät mänty, kuusi, leppä ja haapa.
– Koivu ja mänty ovat lämpöarvoissa mitattuna kärjessä, joista vielä koivulla on suurempi energiasisältö, mikä johtuu puun tiheämmästä rakenteisuudesta. Alhaisin lämpöarvo on haapapuulla, Murtokare muistuttaa.
Intohimoisesti asiaan suhtautuva Murtokare muistuttaa, että puun energiasisältöön kannattaa kiinnittää huomiota ja selvittää kuinka paljon omassa tulisijassa on turvallista polttaa puuta pesällisen yhteydessä, jotta ylilämmittämisellä ei aiheuteta vahinkoa laitteistolle ja paloturvallisuudelle.
Myytävän koivuklapin yleisin pituus on 33 senttiä.
Hän muistuttaa myös, että polttopuita myydään eri mittaisina ja eri käyttöön. Kaikkia polttopuita ei ole suunniteltu käytettäväksi takkaan.
Esimerkiksi 25 cm pituisia puita käytetään pienissä tulisijoissa. Yleisin puun pituus on kuitenkin 33 cm, joka sopii kokonsa puolesta juuri sopivasti takkoihin ja kiukaisiin. Suurempiin takkoihin on myös erikseen 40 cm pituisia puita, jotka käyvät myös pienempiin lämmityskattiloihin.
50 cm pituiset puut menevät keskuslämmityskattiloihin ja pieniin leivinuuneihin. Suuriin keskuslämmityskattiloihin ja suuriin leivinuuneihin käytetään jopa 100 cm pituisia polttopuita.
Murtokare vinkkaa, että enemmän polttopuita käyttävän ihmisen kannattaa ottaa yhteyttä suoraan yrittäjiin.
– Polttopuita voi tiedustella esimerkiksi oman alueen polttopuuyrittäjiltä ja jos on suinkin mahdollista, niin pyrkiä ostamaan puut polttokuivina. Tarjouksia kannattaa kysyä useammasta paikasta.
– Tulisijassa tulee polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Näin polttaminen on energiataloudellisempaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä. Lisäksi täytyy kiinnittää huomiota puun säilytykseen, jotta se on paloturvallista ja oikeaoppista puun kuivumisen tai kuivana pysymisen takia, Murtokare paaluttaa.
