Nokia ajautui osaksi luokkataistelua, jossa aktivistit näpäyttävät ammattilaisia – näin osakeralli vaikutti suomalaisten omistuksiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nokia ajautui osaksi luokkataistelua, jossa aktivistit näpäyttävät ammattilaisia – näin osakeralli vaikutti suomalaisten omistuksiin

Kaikki sai alkunsa piensijoittajien suosimassa Reddit-yhteisössä.

Sijoitusasiantuntijat kommentoivat Taloussanomille Nokiaan liittyvää buumia.­

28.1. 16:33

Verkkolaitevalmistaja Nokian kurssi ampaisi keskiviikkona räjähdysmäiseen nousuun. Hurjimmillaan yhtiön osake raketoi keskiviikkona New Yorkin pörssissä 87 prosenttia.

Myös Helsingissä Nokian osakurssi nousi kymmenillä prosenteilla viikon kuluessa. Nokia julkaisi tiedotteen, jonka mukaan nousua eivät selittäneet liiketoiminnalliset tekijät.

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kertoo Taloussanomille, että tapahtumaketjun taustalla vaikuttaa sijoittajien laumakäyttäytyminen. Osakkeiden joukko-ostoja on suunniteltu muun muassa piensijoittajien suosimilla somekanavilla. Keskeisin niistä on Redditissä vaikuttava wallstreetbets-yhteisö.

– Vastaavanlaisia ilmiöitä on kohdistunut varsinkin Yhdysvaltain markkinoilla myös muihin yhtiöihin, Oksaharju sanoo.

Rapakon takana joukkosijoitusten kohteiksi ovat päätyneet selkeimmin tietokone- ja konsolipelejä myyvä kauppaketju Gamestop ja viihdeyhtiö AMC. Uutiskanava CNN uutisoi torstaina, että Gamestopin osakkeen arvo oli raketoinut 200 Yhdysvaltain dollariin. Vuosi sitten arvo oli 4 dollaria.

Äkillisten kurssinousujen suurimpia häviäjiä ovat lyhyeksi myyjät eli shorttaajat. He lainaavat osakkeita ennakoidessaan niiden arvon hiipuvan, minkä jälkeen osakkeet voisi ostaa halvemmalla takaisin.

CNN:n mukaan moni sijoittaja on voinut odottaa esimerkiksi Gamestopin kurssille laskusuhdannetta, koska asiointi fyysisissä liikkeissä on korona-aikana vähentynyt.

Osakkeiden arvon noustessa shorttaajat joutuvat vastoin aikeitaan ostamaan lainaamansa osakkeet kalliimmalla hinnalla. Tavallisesti shorttaajat edustavat sijoitusalan suuritaskuisia ammattilaisia ja esimerkiksi hedgerahastoja, koska osakkeiden saaminen lainaksi edellyttää merkittäviä pääomia.

– Tämänhetkisessä ilmiössä on taustalla eräänlainen ideologia ja aktivismin muoto, jossa shorttaajia näpäytetään. Ostetaan joukkoistamalla laajasti shortattu yhtiö ylös, ja pakotetaan shorttaajat sulkemaan positionsa suurilla tappioilla ja vahvistamalla kurssin nousua entisestään, Oksaharju sanoo.

– Eräässä mielessä kyseessä on vastakkainasettelu luokkien välillä. Katsotaan, vetävätkö pidemmän korren nuoret ja verrattain pienillä alkupääomilla joukkosijoittavat vai hyvinkin ammattimaiset ja vahvasti pääomitetut tahot.

Näin ollen joukkoistettujen osakeostojen kohteiksi ovat valikoituneet yhtiöt, joiden osakekannasta suuri osa on myyty lyhyeksi tai ”shortattu”. Ainakin osittain tämän vuoksi yhtiöiden joukossa on myös Nokia. Shorttaajia näpäyttävä ilmiö tunnetaan nimellä ”short squeeze”.

– Nokia ei ole mitenkään erityisen shortattu yhtiö, mutta jo pienikin shortattu osuus sen verran suuren yhtiön osakkeista on euromääräisesti merkittävä summa, Oksaharju sanoo.

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo uuden osakemarkkinailmiön johtuvan osittain myös taloudessa pitkään jatkuneesta nousukaudesta.­

OP:n seniorianalyytikko Kimmo Stenvall arvioi, että osa suursijoittajista on pitänyt Nokian osakkeita yliarvostettuina ja odottanut arvon putoavan. Viime päivien tapahtumia Stenvall kuvailee poikkeuksellisiksi koko pörssihistoriassa.

– Joukkohysteria valtaa Pohjois-Amerikan tietyt osakkeet ja tulee massiiviset kaupankäyntivolyymit. Liiketoiminnan fundamenteista irrotaan aivan täysin.

Stenvallin mukaan on epätodennäköistä, että short squeeze -ilmiö rantautuu ainakaan laajamittaisella tasolla Helsingin pörssiin. Hänen mukaansa kohteiksi valikoituvat todennäköisemmin vain kansainvälisillä areenoilla laajasti tunnetut yhtiöt.

– Nokia on maailmalla hyvin tunnettu teknologiayhtiö, jonka kaikki tuntevat ja jota seurataan.

Suomalaiset veronmaksajat omistavat Nokian osakkeita Solidium Oy:n kautta. Vaikka arvo on viime päivinä noussut, korostaa Nordnetin Oksaharju tilanteen tilapäisyyttä. Hän huomauttaa, että Nokian kurssitaso on nykyhetkellä sama kuin joitakin kuukausia aiemmin.

– Ei tässä mitään äkkirikastumista ole Suomen valtiolle tai suomalaisille sijoittajille ainakaan toistaiseksi tullut. Syy, josta kurssin nousu on lähtenyt, on täysin epärationaalinen.

Oksaharjun mukaan Suomen valtio on viime vuosina vähitellen kasvattanut ankkuriomistustaan Nokiasta tukeakseen yhtiön kehitystä sekä ylläpitääkseen sen kotimaisia sidoksia. Oksaharju ei usko, että halu on viime päivien osakebuumin myötä hiipunut.

Solidiumin sijoitusjohtaja Petter Söderström kertoo yhtiön omistavan Nokian osakkeita saman verran kuin vuodenvaihteessa, 296 miljoonaa kappaletta. Viime päivien tapahtumia yhtiö ei hänen mukaansa aio kommentoida toistaiseksi tarkemmin.

– Meillä ei ole näkemystä eikä mielipidettä tästä ilmiöstä vielä, Söderström sanoo.

OP:n seniorianalyytikko Kimmo Stenvall pitää viikolla alkanutta sijoitusilmiötä poikkeuksellisena koko pörssihistoriassa.­

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat Stenvallin mukaan alkaneet jo keskustella somekanavien rajoituksista vetoamalla niillä suunniteltavaan kurssimanipulaatioon. Uutistoimisto Reuters uutisoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki kertoneen, että presidentti Joe Bidenin talouspoliittinen tiimi ”tarkkailee tilannetta” valtiovarainministeri Janet Yelleniä myöten.

Stenvallin mukaan ongelmana on, että vastatoimet voidaan tulkita myös sananvapauden rajoittamiseksi.

– Jos joku sanoo ”buy Nokia” ja hänellä on miljoonia seuraajia, niin vaikea siihen on mitään tehdä. Se on myös osa sananvapautta. Toisaalta markkinatalouden häiriötön toiminta on keskeinen arvo amerikkalaisessa yhteiskunnassa, joten asiaan väistämättä puututaan tavalla tai toisella, esimerkiksi sulkemalla saitteja. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä asia tullaan hoitamaan.

Nordnetin Oksaharjun mukaan uutta osakemarkkinailmiötä selittää myös etenkin Yhdysvalloissa poikkeuksellisen pitkään jatkunut taloudellinen nousukausi.

– Siellä eurokriisi ei juuri tuntunut, ja vuoden 2009 maaliskuusta lähtien markkinat ovat käytännössä nousseet yhtäjaksoisesti. Siinä ajassa moni on ehtinyt mukaan. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että riskit eivät ole kadonneet mihinkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?