Korona alkaa hiipiä mielenterveyden sairauslomiin – Työpsykologi: ”Hanskat ovat alkaneet ehkä tippua” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korona alkaa hiipiä mielenterveyden sairauslomiin – Työpsykologi: ”Hanskat ovat alkaneet ehkä tippua”

Alkaako työ uuvuttaa jo keskellä koronaa? Näin vastaavat työterveysyhtiöt, HUS ja Helsingin kaupunki.

Tietoaloilla etätyö alkaa uuvuttamaan.­

26.1. 6:30

Vuosi on vaihtunut, mutta koronapiina jatkuu työntekijöiden arjessa. Näkyykö se jo myös kasvavana uupumisena ja sairauspoissaoloina?

It-tietotyöläisten keskuudessa etätyö alkoi loppuvuonna heijastua sairauspoissaolojen määrään ainakin yhdessä työterveysyrityksessä. Heltin työterveysasiakkaista pääosa tekee tieto- ja it-työtä, jossa on siirrytty laajasti etätyöhön.

Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen määrä kasvoi Heltissä puolitoistakertaiseksi marras-joulukuussa verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaväliin (katso kuva alla).

Samalla mielenterveyteen liittyvät työpoissaolot (F-poissaolot) ohittivat fyysiseen terveyteen liittyvät syyt.

Muihin syihin liittyvät sairauspoissaolot sen sijaan romahtivat keväällä – oletettavasti siksi että ihmiset välttelivät lääkärissä käyntejä ja normiflunssia oli tavallista vähemmän.

– Keväällä ja kesällä ihmiset jaksoivat vielä sinnitellä taistelumentaliteetillä, mutta loppuvuotta kohti hanskat ovat alkaneet ehkä nyt tippua, kun sosiaaliset kontaktit puuttuvat ja työ on monotonista, Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala sanoo.

Heltillä on töissä yhtä paljon psykologeja kuin lääkäreitä, koska uupumis- ja mielenterveysongelmat ovat nykyään isoin työkykyriski, Mona Moisala sanoo.­

– Työterveysasiakkaamme ovat ajatustyöläisiä, usein sosiaalisia, nopeatempoisia ja kunnianhimoisia. Loppuvuonna he alkoivat uupua ja stressata tilanteesta.

Heltin poissaolotilastosta uutisoi aiemmin Aamulehti.

Päivitettyä tietoa pitkittyneen epidemian vaikutuksista etä- ja lähityöhön on tekeillä, muun muassa Työterveyslaitoksessa. Vielä viime kesänä työuupumus ei ollut lisääntynyt, mutta etätyössä tylsistyminen oli. Muutokset olivat kuitenkin pieniä ja useammin myönteisiä.

Työterveyspalveluita tarjoavassa Mehiläisessä asiakkaat ovat alkaneet puhua yhä enemmän jaksamisesta, usein muiden terveysasioiden ohessa.

– Marras-joulukuussa mielenterveyden poissaolot lähtivät taas kasvuun. Ne tuntuvat painottuvan jonkin verran asiantuntijatyöhön, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli kertoo.

Nyt kasvussa olevat poissaolot ovat tyypillisesti keskipitkiä eli kymmenestä päivästä ylöspäin.

Viime vuonna lyhyitä sairauspoissaoloja oli vähemmän keskeisissä diagnoosiryhmissä. Sen sijaan 4–10 päivän poissaolot lisääntyivät lähinnä pidempien hengitystieinfektioiden ja omailmoitteisten poissaolojen seurauksena.

Työpsykologikäyntejä oli sen sijaan selvästi enemmän kuin edellisvuonna, ja asiakkaat pyysivät paljon luento- ja tukipalveluita henkilöstön työssä jaksamista varten.

Mielialavalmentajan matalan kynnyksen chat-palvelun kysyntä on seitsenkertaisella tasolla edellisvuoteen verrattuna.

Pimeä vuodenaika lisää muutoinkin mielenterveysperäisiä sairauspoissaoloja, mutta mukana on todennäköisesti myös koronaan liittyvää uupumusta, Jalli arvelee.

– Vähemmän sosiaalisia kontakteja, harrastuksia, menoja. Tavalliset talvioireet voivat olla voimakkaampia, kun positiivisia asioita on vähän.

Entä julkisilla aloilla?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) sairauspoissaoloprosentti nousi 4,4:ään viime vuonna. Edellisvuonna se oli 4,1. Sairausolopäivien lukumäärä nousi HUS:n henkilöstöjohtajan Outi Sonkerin mukaan reiluun 398 000 päivään edellisvuoden noin 353 000 päivästä. Lyhyet poissaolot laskivat HUS:ssakin.

Psyykkisistä syistä lääkärintodistuksella pidettyjen sairauslomien määrä oli pysynyt viime vuonna edellisvuotisella tasolla. Ainakin lokakuun henkilöstökyselyssä omat voimavarat koettiin vielä hyvänä. Selvä enemmistö tunsi saaneensa riittävästi tukea.

Ammattijärjestö Tehyn kysely, joka tehtiin kaikkiin sairaanhoitopiireihin, tuotti huomattavasti synkemmän tuloksen syksyllä. Vastaajista valtaosa koki koronan heikentäneen työhyvinvointia. Alan vaihtoa suunnitteli aktiivisesti lähes puolet.

Sairaalatyö on aiempaa raskaampaa suojavarusteiden takia.­

Suurista työnantajista Helsingin kaupungissa 4–14 poissaolopäivien osuus sairauspoissaoloista näyttäisi kasvaneen edellisvuodesta, kun taas lyhyet vähenivät kuten muillakin työpaikoilla. Tarkempaa analyysia syistä ei vielä vielä.

– Työterveydestä saadun tiedon mukaan yhteydenotoissa erottuvat työntekijäryhmät, jotka tekevät lähityötä esimerkiksi sote-alalla. Yksittäistapauksissa ilmenee muun muassa ahdistusta ja pelkoa tartunnan vaarasta, henkilöstöpolitiikan johtaja Asta Enroos kertoo.

 Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Syksyllä ilmeni ajoittaista työyhteisöjen ja esimiesten poikkeuksellista koronakuormittumista. Kaupunki aloitti tuolloin yhteishankkeen jaksamisen tukemiseen.

Syys-lokakuun Kunta10 -kyselyssä eniten työstressiä oli hoitajilla, ja alle 30-vuotiaiden jaksaminen ja työstä palautuminen huolettivat. Kaikkiaan tulokset olivat jopa kohentuneet, kun muun muassa johtaminen parantui.

Kaupunki on siirtänyt henkilöstöä sellaisista työyhteisöistä, joissa työt ovat vähentyneet tai tilapäisesti lakanneet, kuormittuneisiin paikkoihin. Niin kutsutusta osaajapankista on joulukuulta lähtien siirtynyt ihmisiä tartunnan jäljitykseen, vanhustenhuoltoon hoitoavustajiksi, päiväkoteihin ja tammikuusta lähtien myös rokotusopastajiksi.

Mistä tietää, milloin on tarvetta apuun?

Työterveyteen voi Jallin mukaan olla yhteydessä jos oma jaksaminen, mieliala, uni tai jokin fyysinen oire huolestuttaa. Liian pitkään ei kannatta sinnitellä yksin oireidensa kanssa.

– Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tiedämme että kun mielenterveyshaasteet pitkittyvät, ne monimutkaistuvat ja palautumisaika pitenee, Moisalakin sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?