Tutkijalta tyly arvio kotitalousvähennyksen hyödyistä: ”Ei voi suositella, että ainakaan laajennettaisiin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkijalta tyly arvio kotitalousvähennyksen hyödyistä: ”Ei voi suositella, että ainakaan laajennettaisiin”

Kotitalousvähennys ei ole täyttänyt tavoitteitaan, sillä se ei ole lisännyt tuoreen tutkimuksen mukaan työllisyyttä eikä vähentänyt harmaata taloutta. Tutkijan mukaan olisi syytä miettiä, olisivatko rahat paremmassa käytössä jossain muualla.

Kotitalousvähennystä on saanut remontteihin vuodesta 2009 lähtien.­

25.1. 16:56

Kotitalousvähennys ei lisää palvelujen käyttöä eikä työllisyyttä eikä myöskään vähennä harmaata taloutta. Tämä on maanantaina julkistetun tutkimuksen ydinviesti.

Toisin sanoen kotitalousvähennyksellä ei päästä niihin tavoitteisiin, jotka sille on asetettu, yksi tutkimuksen tekijöistä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen summasi tiedotustilaisuudessa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja PT:n tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Suomen ja Ruotsin rekisteriaineistosta, millaisia vaikutuksia kotitalousvähennyksellä on ollut.

Kotitalousvähennyksen vaikutuksia ei ole tähän mennessä juuri tutkittu, minkä vuoksi tutkimus on herättänyt tutkijoiden mukaan kiinnostusta myös Ruotsissa.

Siinä havaittiin, että kotitalousvähennys todella kohdentuu kuluttajille, eli yritykset eivät ole vähennyksen takia nostaneet hintojaan, minkä takia kuluttajien palveluista maksama nettohinta aleni vähennyksen takia.

Kotitalousvähennystä käyttävät kuitenkin eniten suurituloiset, jotka tutkijoiden analyysin mukaan käyttäisivät palveluja ilman vähennystäkin. Tämän takia palveluiden käyttö ei ole kasvanut, minkä vuoksi myöskään toivottuja työllisyysvaikutuksia ei ole tullut.

Tutkijat ovat havainneet vastaavan ilmiön myös tutkiessaan ravintola- ja kampaamopalveluiden alennettujen arvonlisäkantojen vaikutusta. Palvelujen kysyntä ei kasvanut niin kuin oletettiin.

– Kuluttajat ylipäänsä reagoivat taloudellisten kannusteiden muutoksiin ehkä vähemmän kuin joskus uskotaan, Kosonen sanoo.

Asiaan voi vaikuttaa myös se, että tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen yksityiskohtia ei kovin hyvin tunneta.

Tuloksissa ei havaittu harmaan talouden vähenemistä kotitalousvähennyksen takia.

Tuomas Kososen mukaan remontti- ja siivousalalla voi silti olla harmaata taloutta, mutta tulokset viittaavat siihen, että kotitalousvähennystä hyödyntävät palveluiden käyttäjät eivät ole veronkiertoa harrastaneet aiemminkaan.

– Keskeistä kuitenkin on, että tulokset ovat varsin selkeitä siinä, että kotitalousvähennys ei tunnu mahdollista harmaata taloutta muuttavan.

Suomessa kotitalousvähennykseen käytetään vuosittain 400–500 miljoonaa euroa.

– Kustannus-hyötyanalyysi on voimakkaan negatiivinen, koska se maksaa julkiselle sektorille rahaa, mutta sillä ei saada niitä hyötyjä, joita sillä tavoitellaan.

– Kotitalousvähennyksen tapaisilla instrumenteilla, joilla pyritään esimerkiksi vaikuttamaan työllisyyteen, on aika heikko vaikutus. Tämä on tärkeä tulos ottaa laajemminkin huomioon mietittäessä vero- ja tulonsiirtopolitiikkaa.

Kososen mukaan tutkimuksen tulosten perusteella ei voi suositella, että kotitalousvähennystä ainakaan laajennettaisiin. Päättäjien olisi syytä pohtia, olisiko summa paremmassa käytössä jossain muualla, Kosonen sanoo.

– On tietysti päättäjien yhteiskunnallisista preferensseistä kiinni, halutaanko tätä jatkaa.

Suomessa kotitalousvähennys on ollut käytössä 20 vuotta, mutta siihen on tehty useita muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2009 vähennyksen maksimimäärä lähes kolminkertaistui 1 150 eurosta 3 000 euroon.

Enimmäismäärää on muutettu aika ajoin, nyt se on 2 250 euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?